Lakonisella tavalla hauska, veikeä ja lämminhenkinen romanttinen komedia. Ensimmäinen Kaari Utriolta lukemani, ja tämän jälkeen luen varmasti muutakin Utrion runsaasta tuotannosta.
Ruman kreivittären romanssi oli siinä mielessä korjaava kokemus, että kerrankin miespäähenkilö mieltyy naiseen, joka on reilusti täysi-ikäisyyden ylittänyt ja edes suunnilleen omaa ikäluokkaa. Sääty-yhteiskunnan vaatimukset painavat raskaasti jokaisen aatelisen niskassa, ja voi pojat, miten vakavasti aatelisto ottaa itsensä - niin vakavasti, ettei sille voi kuin nauraa. Mitä kylmempi ja kopeampi olemus aatelisrouvalla on, sen halutummalta asema näyttää erään porvarismamsellin silmissä. Kirjan parhaita hahmoja on ehdottomasti ruustinna Tybelius, joka on taitavasti kirjoitettu, ilkeämielinen ja itserakas rouva. Juuri huonommaksi ei jää nuori mamselli Lohm, joka päättäväisesti kieroilee tiensä porvaristosta aatelistoon. Myös ajan kuvaus tuntuu kirjassa uskottavalta (joskin asiaan vihkiytynyt ystäväni tiesi kertoa, ettei se korsetin pukeminen ole niin vaivalloista kuin kirjassa esitetään).
Täytyy kuitenkin antaa sisältövaroitus n-sanan käytöstä. Sen tarkoitus on epäilemättä ollut kuvata 1830-luvun asenteita ja ilmapiiriä erityisesti tuota sanaa käyttäneen hahmon osalta. Väkisinkin se kuitenkin särähtää modernin lukijan korvaan ja pistää pohtimaan, oliko sanavalinta täysin välttämätön, vai olisiko tunnelman saanut välitettyä muulla tavoin (ja joo, kirja on julkaistu 2000-luvun alussa, jolloin ei kenties vallinnut nykypäivälle tyypillistä laajaa yksimielisyyttä n-sanan käytön tarpeettomuudesta).