Kauhukirjana ei pelottava. Juoni aivan syvältä.
Niin paljon kuin ei huvittaisikaan haukkua suomalaisia spefi-yrittäjiä, Valkoinen aura ei tehnyt vaikutusta. Tässä kirjassa juoni ei yksinkertaisesti kantanut ja sen loppuun lukeminen oli pakkopullaa.
Iina on sairaanhoitajaopiskelija, joka muuttaa uuteen kaupunkiin, jättää nuoruuden poikaystävänsä ja tapaa kiinnostavan uuden miehen, vieläpä lääkärin. Kauhukirjoissa usein kiinnostavinta on kaikki muu kuin ns. kauhea elementti, mutta tässä kirjassa oli tuskin mitään kiinnostavaa. Vaikka sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelijaelämän kuvaus tuntui aluksi mielenkiintoiselta, siinäkin realismista poikettiin liian nopeasti jonninjoutavaan jaaritteluun. Rompsu sivujuoni lääkäri Aleksista ei johda yhtään mihinkään. Sekä pää- että sivuhahmot ovat ikävystyttäviä.
Kauhukirjaksi valkoisessa aurassa on liikaa yliluonnollista. Sairaanhoitajat uskovat uskomushoitoihin, auroihin ja chakroihin, ja romaanin maailmassa nämä ovat täysin todellisia. Yliluonnollista tapahtuu paljon ja suurin osa siitä ei ole millään tavalla pelottavaa. Valitettavasti se ei ole myöskään kiinnostavaa, vaan juoni pyörii kaikkein latteimpien New Age -kliseiden ympärillä.
Kaksi tähteä tulee siitä, ettei Aleksi paljastunut murhaajaksi, kuten odotin.
Tämä romaani oli ajan tuhlausta. Vänskän muut kauhuromaanit ovat kuulemma parempia, joten täytynee tutustua niihin.