What do you think?
Rate this book
Kuningatar Mab
Romaani kuin simpukan sisältä paljastuva helmi
Julia tapasi Paulin ensi kertaa Pyyhenaisen syntymäpäivillä, ja oli alusta asti selvää, että Paulilla on muitakin naisia. Julia toivoo silti, että Paul jättäisi Pyyhenaisen hänen vuokseen, muttei uskalla kertoa toiveestaan. He sopivat, että Juliakin tapailee muita, vaikka oikeasti hän haluaisi vain, että Paul olisi yksin hänen.
Myös mahtava keijujen kuningatar on kuitenkin iskenyt silmänsä Juliaan. Konferenssimatkalla Julia tapaa pienikokoisen ja ruskeasilmäisen naisen, joka kutsuu luokseen ja juottaa Julialle makeaa simaa. Se saa hänen päänsä pyörälle, ja siksi hänestä tuntuu vain luonnolliselta, kun hän kotiin palattuaan kohtaa naisen uudelleen omassa kaupungissaan. Syntyy erikoinen kolmiodraama, joka saa Julian epäilemään itseään yhä pahemmin.
Emilia Karjulan ovela esikoisromaani, Shakespearen Juhannusyön unta lainaava Kuningatar Mab on hurmaava intertekstuaalinen herkkupala. Se tutkailee rakastumisen huumaannuttavaa vaikutusta, halua ja intiimiä vallankäyttöä sekä leikkisästi että vakavasti.
Julia tapasi Paulin ensi kertaa Pyyhenaisen syntymäpäivillä, ja oli alusta asti selvää, että Paulilla on muitakin naisia. Julia toivoo silti, että Paul jättäisi Pyyhenaisen hänen vuokseen, muttei uskalla kertoa toiveestaan. He sopivat, että Juliakin tapailee muita, vaikka oikeasti hän haluaisi vain, että Paul olisi yksin hänen.
Myös mahtava keijujen kuningatar on kuitenkin iskenyt silmänsä Juliaan. Konferenssimatkalla Julia tapaa pienikokoisen ja ruskeasilmäisen naisen, joka kutsuu luokseen ja juottaa Julialle makeaa simaa. Se saa hänen päänsä pyörälle, ja siksi hänestä tuntuu vain luonnolliselta, kun hän kotiin palattuaan kohtaa naisen uudelleen omassa kaupungissaan. Syntyy erikoinen kolmiodraama, joka saa Julian epäilemään itseään yhä pahemmin.
Emilia Karjulan ovela esikoisromaani, Shakespearen Juhannusyön unta lainaava Kuningatar Mab on hurmaava intertekstuaalinen herkkupala. Se tutkailee rakastumisen huumaannuttavaa vaikutusta, halua ja intiimiä vallankäyttöä sekä leikkisästi että vakavasti.
255 pages, Hardcover
First published January 1, 2024
1 person is currently reading
54 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 22 of 22 reviews
Read
February 18, 2024"Häntä oli ihana ajatella. Hän aukeni kuviksi, joita halusin lisää."
Emilia Karjulan esikoisteoksessa huomioni kiinnitti ensimmäiseksi sen takakansitekstin maininta, jonka mukaan Karjulan romaani on surrealistista chick litiä. En ole aiemmin törmännyt vastaavaan luonnehdintaan, joten lähdin ottamaan selvää, mistä on kyse.
Takakansitekstit ovat usein ongelmallisia, koska ne johdattavat lukemista tiettyyn suuntaan. Luovat position, josta käsin teokseen tutustuminen alkaa tapahtua. Karjulan teoksen kohdalla tulin varsin nopeasti siihen tulokseen, että kyse ei ole chick lit -kirjallisuudesta, jos chick lit käsitetään, kuten se yleensä on tapana käsittää eli nuorehkoille naisille suunnatuksi viihteelliseksi kirjallisuudeksi.
Toki Kuningatar Mabia voi lukea viihteenäkin, mutta väitän, että silloin sen tärkeimmät pointit menevät kyllä kokonaan ohi.
Minulle Kuningatar Mab edustaa viihdekirjallisuuden vastakohtaa. Se vaatii lukijaltaan huomattavan paljon ja erityisesti hyötyä on, mikäli lukija tuntee Shakespearen näytelmät Romeonja Julia sekä Kesäyön unelma.
Romeossa ja Juliassa kuningatar Mab on keijujen kätilö, joka "välittää ihmisten uniin heidän sisimmät toiveensa." Wikipedia tietää kertoa, että nimellä "Mab" on viitattu alempiluokkaisiin naisiin, prostituoituihin ja noitiin. Sanan "queen" taustalla taas on "quean", joka sekin on prostituoiduista käytetty ilmaisu.*
'Kuningatar Mab' on Julian ja Paulin rakkaustarina. Julia voisi sanoa: hei Paul, mä rakastan sua, kunnes mä kuolen. Paitsi silloin kun olen Mabin kanssa, kun olen rymyämässä pitkin maita ja mantuja ja Mabin huoneessa, jossa ... ehkä et halua ihan kaikkea kuulla.
Muistetaan kuitenkin, että Karjulan teoksen määrittäminen pelkästään rakkaustarinaksi on kuin japanilaista jalkojen sidontaa. Väkivaltaa, jonka ulkopuolelle jää huomattava määrä kaikkea kiinnostavaa.
Lisäksi. Yhtä lailla Kuningatar Mabia voisi kutsua kolmiodraamaksi, sillä Paulilla on toinenkin tyttöystävä. Pyyhenainen. Ja Julia taas, kuten edellä jo kävi ilmi, ajautuu intiimeihin väleihin Mabin kanssa. Ja on Julialla muitakin naisia, mutta jätetään heidät nyt rauhaan.
Kuningar Mabissa kohtaavat keijukaisten maailma ja reaalimaailma. Rikkoutuvat niiden väliset rajat. Eri maailmojen välisenä yhdyssiteenä toimii paitsi Julian ja Mabin kohtaamiset myös se, että Julia tekee tutkimusta Shakespearen keijukaishahmoista.
Väitöskirjansa tutkimussuunnitelmassa Julia kirjoittaa, että hänen tarkoituksenaan on lähestyä "keijukaisia yhtäältä luonnonvoimien personifikaatioina ja toisaalta alitajunnan vapautena." Kun Julia pitää esitelmän tutkimusaiheestaan hänen tekemänsä luonnehdinnat kuvaavat juuri niitä tuntemuksia, joita Kuningatar Mabin lukeminen herättää.
"I hope to achieve what I call an uneasy reading that does not attempt to teach a harmonious, finite outcome." (kursivoinnit Karjulan)
"[...] rakennan epämukavaa, asettumatonta lukutapaa, joka ei pyri tavoittamaan särötöntä lopputulosta."
En tiedä, miten tätä teosta tulisi lukea. Chick lit kuiskii korvani vieressä. On sitkeä pikkuhyönteisen lailla. Läimin. Tulen tappaneeksi.
Julian väitöskirjasuunnitelmien kautta teos tarjoaa mahdollisia lähestymistapoja itseensä. Näin nousee esiin myös ajatus siitä, että Mab ei ole todellinen lainkaan, vaan Julian alitajunnan asukki. Potentiaali. Hahmo sille, mitä voisi olla. Juhlasta täysi naisten välinen rakkaus.
Entä miten tämä kaikki pysyy koossa?
Olga Palo kirjoittaa teoksessaan Aion kertoa nyt kaiken, että johdonmukaisuus on patriarkaatin salajuoni. Tämä toteamus sopii hyvin kuvaamaan myös Kuningatar Mabia. Hush lineaarisuus, hush riviin ja järjestykseen asettuminen. Ihanat naiset ovat siirtyneet rannalta metsiin ja väliäkös sillä, jos toinen heistä on keijukainen ja toinen ihmisnainen.
'Kuningatar Mab' on kielellisesti kutsuva teos, konstailematon ja hieman vallattomasti poreileva. Kun Mab nukkuu puun sisällä palaan mielessäni Sheila Hetin romaaniin Pure Colour. Kuin kaksi puuta, joiden oksat kurkottelevat kohti toisiaan. Kutittelevat.
Kuningatar Mabin kevyessä on painoa ja lehahduksia. Surrealismia kohti elehtiviä hypähdyksiä. Ja rakkaus on. On se.
Emilia Karjulan esikoisteoksessa huomioni kiinnitti ensimmäiseksi sen takakansitekstin maininta, jonka mukaan Karjulan romaani on surrealistista chick litiä. En ole aiemmin törmännyt vastaavaan luonnehdintaan, joten lähdin ottamaan selvää, mistä on kyse.
Takakansitekstit ovat usein ongelmallisia, koska ne johdattavat lukemista tiettyyn suuntaan. Luovat position, josta käsin teokseen tutustuminen alkaa tapahtua. Karjulan teoksen kohdalla tulin varsin nopeasti siihen tulokseen, että kyse ei ole chick lit -kirjallisuudesta, jos chick lit käsitetään, kuten se yleensä on tapana käsittää eli nuorehkoille naisille suunnatuksi viihteelliseksi kirjallisuudeksi.
Toki Kuningatar Mabia voi lukea viihteenäkin, mutta väitän, että silloin sen tärkeimmät pointit menevät kyllä kokonaan ohi.
Minulle Kuningatar Mab edustaa viihdekirjallisuuden vastakohtaa. Se vaatii lukijaltaan huomattavan paljon ja erityisesti hyötyä on, mikäli lukija tuntee Shakespearen näytelmät Romeonja Julia sekä Kesäyön unelma.
Romeossa ja Juliassa kuningatar Mab on keijujen kätilö, joka "välittää ihmisten uniin heidän sisimmät toiveensa." Wikipedia tietää kertoa, että nimellä "Mab" on viitattu alempiluokkaisiin naisiin, prostituoituihin ja noitiin. Sanan "queen" taustalla taas on "quean", joka sekin on prostituoiduista käytetty ilmaisu.*
'Kuningatar Mab' on Julian ja Paulin rakkaustarina. Julia voisi sanoa: hei Paul, mä rakastan sua, kunnes mä kuolen. Paitsi silloin kun olen Mabin kanssa, kun olen rymyämässä pitkin maita ja mantuja ja Mabin huoneessa, jossa ... ehkä et halua ihan kaikkea kuulla.
Muistetaan kuitenkin, että Karjulan teoksen määrittäminen pelkästään rakkaustarinaksi on kuin japanilaista jalkojen sidontaa. Väkivaltaa, jonka ulkopuolelle jää huomattava määrä kaikkea kiinnostavaa.
Lisäksi. Yhtä lailla Kuningatar Mabia voisi kutsua kolmiodraamaksi, sillä Paulilla on toinenkin tyttöystävä. Pyyhenainen. Ja Julia taas, kuten edellä jo kävi ilmi, ajautuu intiimeihin väleihin Mabin kanssa. Ja on Julialla muitakin naisia, mutta jätetään heidät nyt rauhaan.
Kuningar Mabissa kohtaavat keijukaisten maailma ja reaalimaailma. Rikkoutuvat niiden väliset rajat. Eri maailmojen välisenä yhdyssiteenä toimii paitsi Julian ja Mabin kohtaamiset myös se, että Julia tekee tutkimusta Shakespearen keijukaishahmoista.
Väitöskirjansa tutkimussuunnitelmassa Julia kirjoittaa, että hänen tarkoituksenaan on lähestyä "keijukaisia yhtäältä luonnonvoimien personifikaatioina ja toisaalta alitajunnan vapautena." Kun Julia pitää esitelmän tutkimusaiheestaan hänen tekemänsä luonnehdinnat kuvaavat juuri niitä tuntemuksia, joita Kuningatar Mabin lukeminen herättää.
"I hope to achieve what I call an uneasy reading that does not attempt to teach a harmonious, finite outcome." (kursivoinnit Karjulan)
"[...] rakennan epämukavaa, asettumatonta lukutapaa, joka ei pyri tavoittamaan särötöntä lopputulosta."
En tiedä, miten tätä teosta tulisi lukea. Chick lit kuiskii korvani vieressä. On sitkeä pikkuhyönteisen lailla. Läimin. Tulen tappaneeksi.
Julian väitöskirjasuunnitelmien kautta teos tarjoaa mahdollisia lähestymistapoja itseensä. Näin nousee esiin myös ajatus siitä, että Mab ei ole todellinen lainkaan, vaan Julian alitajunnan asukki. Potentiaali. Hahmo sille, mitä voisi olla. Juhlasta täysi naisten välinen rakkaus.
Entä miten tämä kaikki pysyy koossa?
Olga Palo kirjoittaa teoksessaan Aion kertoa nyt kaiken, että johdonmukaisuus on patriarkaatin salajuoni. Tämä toteamus sopii hyvin kuvaamaan myös Kuningatar Mabia. Hush lineaarisuus, hush riviin ja järjestykseen asettuminen. Ihanat naiset ovat siirtyneet rannalta metsiin ja väliäkös sillä, jos toinen heistä on keijukainen ja toinen ihmisnainen.
'Kuningatar Mab' on kielellisesti kutsuva teos, konstailematon ja hieman vallattomasti poreileva. Kun Mab nukkuu puun sisällä palaan mielessäni Sheila Hetin romaaniin Pure Colour. Kuin kaksi puuta, joiden oksat kurkottelevat kohti toisiaan. Kutittelevat.
Kuningatar Mabin kevyessä on painoa ja lehahduksia. Surrealismia kohti elehtiviä hypähdyksiä. Ja rakkaus on. On se.
February 18, 2024
2,5 ⭐️ kansi ja idea parempia kuin toteutus, joka paranee loppua kohti mutta on lattea kaiken kaikkiaan.
September 11, 2025
Arkinen ja keijumaailma sekoittuivat tässä juuri sopivasti. Taianomaisiin romansseihin, hullaantumiseen, mustasukkaisuuteen ja häikäilemättömyyteen punoituva juoni kuljetti mukanaan vauhdilla, ja loppuratkaisu oli mielenkiintoinen. Tykkäsin, miten hulluuden rajoja hipovan keijukuningattaren hahmo oli kirjaan rakennettu.
May 21, 2024
Tätä kirjaa on ollut mukava pitää esillä näin toukokuussa, koska ulkoasu on herkullisen näköinen ja Pauliina Mäkelän piirtämä kansikuva upea! Mutta n. 50 ekan sivun jälkeen aloin kyllästyä, koska juoni ei tuntunut etenevän mihinkään. Sen jälkeen lukeminen sujui hitaasti ja satunnaisesti.
Loppua kohti jotain sentään tapahtui, mutta sekin tuntui kovin pieneltä, arkiselta ja yhdentekevältä - varsinkin siihen nähden, että teosta on kuvailtu muka ”surrealistiseksi” ja ”eroottiseksi”. Todellisuudessa tämä oli aika perustoksinen closed door -kolmiodraama pienellä fantasiatwistillä. (Ei siis mitään varsinaisia seksikohtauksia - ja vuorovaikutus hahmojen välillä on oudon niukkaa ylipäätään.)
Päähenkilöä pidin melko ärsyttävänä ja itsekeskeisenä - niin kuin varmaan on tarkoituskin. Mutta siinä tapauksessa hänen käytöksensä ehkä olisi voinut vetää vielä enemmän överiksi, jotta juoneen olisi saanut enemmän draamaa. Samoin intertekstuaslista vääntöä ja keiju-lorea olisi saanut olla mukana paljon reilummin tai kekseliäämmin. Nyt toteutus ei oikein lunasta lähtökohtia.
Loppua kohti jotain sentään tapahtui, mutta sekin tuntui kovin pieneltä, arkiselta ja yhdentekevältä - varsinkin siihen nähden, että teosta on kuvailtu muka ”surrealistiseksi” ja ”eroottiseksi”. Todellisuudessa tämä oli aika perustoksinen closed door -kolmiodraama pienellä fantasiatwistillä. (Ei siis mitään varsinaisia seksikohtauksia - ja vuorovaikutus hahmojen välillä on oudon niukkaa ylipäätään.)
Päähenkilöä pidin melko ärsyttävänä ja itsekeskeisenä - niin kuin varmaan on tarkoituskin. Mutta siinä tapauksessa hänen käytöksensä ehkä olisi voinut vetää vielä enemmän överiksi, jotta juoneen olisi saanut enemmän draamaa. Samoin intertekstuaslista vääntöä ja keiju-lorea olisi saanut olla mukana paljon reilummin tai kekseliäämmin. Nyt toteutus ei oikein lunasta lähtökohtia.
February 4, 2024
Erittäin omaperäinen, persoonallinen teos, jossa kaksi toisiinsa kietoutuvaa rakkaustarinaa, toinen miltei reaalimaailmassa, toinen miltei keijujen maailmassa. Riemastuttavaa kieltä, joka koukutti lukemaan eteenpäin. Intertekstuaalinen taso olisi avautunut paremmin paremmalla Shakespeare-ymmärryksellä.
March 18, 2024
Takkuinen kokemus, kontekstiton, päällekirjoitusaspektin takia olisin halunnut nauttia tästä paljon enemmän.
February 18, 2024
3,5 tähteä.
Surrealistista chick litiä takakannessaan lupaileva Kuningatar Mab ihastutti oivaltavalla kielellään ja maagisen realismin elementeillään, mutta kokonaisuudessaan lukukokemus oli vähän kahtiajakoinen.
Akateemisen uransa kanssa painiskeleva Julia tapaa juhlissa itseään vanhemman, kiehtovan Paulin. Hän aloittaa miehen kanssa suhteen, vaikka Paulilla on selvästi myös muita naisia – suurimpana uhkana Julialle heistä Pyyhenainen. Sopimus siitä, että he tapailevat myös muita, ei ota millään onnistuakseen. Myrkyllistä suhdesoppaa päätyy ennen pitkää sekoittamaan myös keijujen kuningatar Mab, joka tahtoo Julian omakseen eikä ole tottunut vastalauseisiin.
Kuningatar Mab koostuu lyhyistä katkelmista, jotka on kerrottu vuorollaan Julian ja Mabin näkökulmasta. Monen muun tavoin pidin erityisesti Mabin osuuksista: keijujen kuningattaren kertojanääni on samaan aikaan riemukas, lyyrinen ja vähän uhkaava, ja siitä välittyy mahtavasti voimakkaan yliluonnollisen olennon itsetietoisuus, suorastaan mutkaton omahyväisyys, omasta mahdistaan.
Myös Julian osuuksissa on parhaimmillaan hauskan oivaltavia huomioita, mutta omalla kohdallani hänen hahmonsa on se, missä kirja kompuroi. Julia on elämässään harhaileva, epävarman päättämätön ja itsekäs, mutta se ei tee hänestä sen enempää kiinnostavaa kuin inhimillisen samaistuttavaakaan. En myöskään millään ymmärtänyt, mikä hänessä Mabiin niin vetosi.
Paulin, siis vanhemman miehen vallankäyttö sekä ylipäätään hänen ja Julian suhteen toksisuus tuntui myös pitkän matkaa tympeän kuluneelta. Eräs loppupuolen twisti toi juonikuvioon kuitenkin näkökulman, joka teki sekä Paulin hahmosta että kolmiodraamasta paljon kiinnostavamman. Siitä olisi voitu ottaa vielä enemmänkin irti!
Disclaimerina todettakoon vielä lopuksi, etten ole lukenut Kesäyön unelmaa, joten moni kirjan viittauksista ja kerroksista saattoi jäädä huomaamatta, mikä mahdollisesti vaikutti tähän lukukokemukseen. Ihanaa että spefiä eri muodoissaan suomeksi julkaistaan, ja Pauliina Mäkelän suunnittelema kansi on hurjan hieno!
Surrealistista chick litiä takakannessaan lupaileva Kuningatar Mab ihastutti oivaltavalla kielellään ja maagisen realismin elementeillään, mutta kokonaisuudessaan lukukokemus oli vähän kahtiajakoinen.
Akateemisen uransa kanssa painiskeleva Julia tapaa juhlissa itseään vanhemman, kiehtovan Paulin. Hän aloittaa miehen kanssa suhteen, vaikka Paulilla on selvästi myös muita naisia – suurimpana uhkana Julialle heistä Pyyhenainen. Sopimus siitä, että he tapailevat myös muita, ei ota millään onnistuakseen. Myrkyllistä suhdesoppaa päätyy ennen pitkää sekoittamaan myös keijujen kuningatar Mab, joka tahtoo Julian omakseen eikä ole tottunut vastalauseisiin.
Kuningatar Mab koostuu lyhyistä katkelmista, jotka on kerrottu vuorollaan Julian ja Mabin näkökulmasta. Monen muun tavoin pidin erityisesti Mabin osuuksista: keijujen kuningattaren kertojanääni on samaan aikaan riemukas, lyyrinen ja vähän uhkaava, ja siitä välittyy mahtavasti voimakkaan yliluonnollisen olennon itsetietoisuus, suorastaan mutkaton omahyväisyys, omasta mahdistaan.
Myös Julian osuuksissa on parhaimmillaan hauskan oivaltavia huomioita, mutta omalla kohdallani hänen hahmonsa on se, missä kirja kompuroi. Julia on elämässään harhaileva, epävarman päättämätön ja itsekäs, mutta se ei tee hänestä sen enempää kiinnostavaa kuin inhimillisen samaistuttavaakaan. En myöskään millään ymmärtänyt, mikä hänessä Mabiin niin vetosi.
Paulin, siis vanhemman miehen vallankäyttö sekä ylipäätään hänen ja Julian suhteen toksisuus tuntui myös pitkän matkaa tympeän kuluneelta. Eräs loppupuolen twisti toi juonikuvioon kuitenkin näkökulman, joka teki sekä Paulin hahmosta että kolmiodraamasta paljon kiinnostavamman. Siitä olisi voitu ottaa vielä enemmänkin irti!
Disclaimerina todettakoon vielä lopuksi, etten ole lukenut Kesäyön unelmaa, joten moni kirjan viittauksista ja kerroksista saattoi jäädä huomaamatta, mikä mahdollisesti vaikutti tähän lukukokemukseen. Ihanaa että spefiä eri muodoissaan suomeksi julkaistaan, ja Pauliina Mäkelän suunnittelema kansi on hurjan hieno!
February 22, 2024
Tässä oltiin hirvittävän lukossa kielellisesti, vaikka kaikki raamit ja mahdollisuudet ja olosuhteet olla leikkisä ja uskalias olivat olemassa. Proosa jäi sellaiseksi klapimaisen nuivaksi ja kyllästyttäväksi selonteoksi. Itsekin aivan ällistyneenä mietin sivusta toiseen, että miten tämä on niin…epäluovaa? Teos ei virtaa eikä helise, ei sillä että sen aina tarvitsisi, mutta jokaisen teoksen tulee virrata omalakisesti. Tässä kolahdeltiin ja klonksuteltiin, vaikka oltiin luotu vaaleanpunaisia satuodotuksia. Lisäksi parisuhdesekoilut tuntuivat aika ummehtuneilta ja välistä ihan vaivaannuttavilta.
February 25, 2024
Kuningatar Mab on Shakespearen Romeossa ja Juliassa esiintyvä ”keijujen kätilö”, nukkujille kepposia tekevä miniatyyrikokoinen olento, joka on sittemmin esiintynyt monessa asussa ja muodossa muissa teoksissa, usein keijujen kuningattarena. Sellaisessa roolissa Mab esiintyy Emilia Karjulan esikoisromaanissakin, jossa päähenkilö Julia – tietenkin Julia – kohtaa kiehtovan miehen, Paulin, ja alkaa rakentaa tämän kanssa suhdetta. Sitten mukaan kuvioihin tulee keijujen kuningatar Mab, joka lumoaa Julian ja saa aikaan monimutkaisen kolmiodraaman.
Takakansi lupaa ”surrealistista chick litiä” ja ”hurmaavan intertekstuaalisen herkkupalan”. Tällaiset myyntipuheet ovat omiaan herättämään mielenkiintoa. Ihan tavallisinta ja kepeintä viihdekirjallisuutta Kuningatar Mab ei tosiaan ole, sen verran sankasti se Shakespearen suuntaan viittailee. Julia on kirjallisuudentutkija, jonka väitöskirjan aiheena ovat Shakespearen keijut, erityisesti Juhannusyön unessa. Tämähän on aihe, josta itse tiedän kovin vähän, ja koin tietämättömyyteni hieman esteeksi täysipainoiselle Kuningatar Mabista nauttimiselle.
Julian suhde Pauliin saa alkunsa Pyyhenaisen syntymäpäivillä, jonne Julia menee ystävänsä kanssa kuokkimaan. Ulkomaalainen, vähän vanhempi Paul vaikuttaa kiehtovalta, mutta hän seurustelee Pyyhenaisen kanssa. Myöhemmän kohtaamisen jälkeen Paul kuitenkin päätyy sänkyyn ja suhteeseen Julian kanssa; suhteeseen, jota värittää tieto Paulin muista naisista. Mutta ehkä Paul jättää Pyyhenaisen Julian vuoksi?
Julian näkökulmasta kerrottujen lukujen ohella kuullaan Mabin ääntä. Juliakin ennakoi tapahtumia ja kertoo tarinaa jälkeenpäin, jälkiviisaudella. Väliin huomauttelee ylimielinen, itsetietoinen Mab: “Tämä on minun kertomukseni ja minun nimeni on tärkein nimi, jonka milloinkaan kuulet”. Mab kommentoi Julian kertomaa, muistelee menneitä keijujen maailman tapahtumia ja valottaa omia motivaatioitaan, joiden yhteys Julian kertomukseen valkenee lukijalle pikkuhiljaa.
Kuningatar Mab on omituinen tarina. Se selvästi ylittää ja ohittaa todellisuuden rajoja monessa kohtaa. Keijujen maailma vuotaa kiehtovalla tavalla ihmisten maailman puolelle ja sotkeutuu Julian elämään. Millaista on tulla keijujen maailman koskettamaksi? Enemmän arkitodellisuuden puolella kirjassa tarkastellaan rakastumista ja haluamista ja suhteisiin liittyvää vallankäyttöä. Keijuteema hieman etäännytti ja koin, että intertekstuaalisuudesta jäi vähän turhan iso siivu tajuamatta, kun Shakespearen keijut ovat kovin pintapuolisesti tuttuja. Sitä maailmaa paremmin ymmärtävälle Kuningatar Mab auennee paremmin. Tiiviinä ja nopealukuisena maltoin kuitenkin lukea tämän kummallisen kolmiodraaman loppuun, eli liian omituinen ja raskas se ei ollut.
Takakansi lupaa ”surrealistista chick litiä” ja ”hurmaavan intertekstuaalisen herkkupalan”. Tällaiset myyntipuheet ovat omiaan herättämään mielenkiintoa. Ihan tavallisinta ja kepeintä viihdekirjallisuutta Kuningatar Mab ei tosiaan ole, sen verran sankasti se Shakespearen suuntaan viittailee. Julia on kirjallisuudentutkija, jonka väitöskirjan aiheena ovat Shakespearen keijut, erityisesti Juhannusyön unessa. Tämähän on aihe, josta itse tiedän kovin vähän, ja koin tietämättömyyteni hieman esteeksi täysipainoiselle Kuningatar Mabista nauttimiselle.
Julian suhde Pauliin saa alkunsa Pyyhenaisen syntymäpäivillä, jonne Julia menee ystävänsä kanssa kuokkimaan. Ulkomaalainen, vähän vanhempi Paul vaikuttaa kiehtovalta, mutta hän seurustelee Pyyhenaisen kanssa. Myöhemmän kohtaamisen jälkeen Paul kuitenkin päätyy sänkyyn ja suhteeseen Julian kanssa; suhteeseen, jota värittää tieto Paulin muista naisista. Mutta ehkä Paul jättää Pyyhenaisen Julian vuoksi?
Julian näkökulmasta kerrottujen lukujen ohella kuullaan Mabin ääntä. Juliakin ennakoi tapahtumia ja kertoo tarinaa jälkeenpäin, jälkiviisaudella. Väliin huomauttelee ylimielinen, itsetietoinen Mab: “Tämä on minun kertomukseni ja minun nimeni on tärkein nimi, jonka milloinkaan kuulet”. Mab kommentoi Julian kertomaa, muistelee menneitä keijujen maailman tapahtumia ja valottaa omia motivaatioitaan, joiden yhteys Julian kertomukseen valkenee lukijalle pikkuhiljaa.
Mikään ei ollut kuin ennen, mutta älkää nyt käsittäkö väärin. En minä heitä kaipaa. En kaipaa heistä kumpaakaan, enkä haluaisi elää heitä uudelleen. Joka tapauksessa he molemmat, Paul ja Mab, ovat hävinneet kuin olisin keksinyt heidät, kuvitellut elämän heidän kanssaan ja vasta sitten havahtunut huomaamaan, ettei heitä koskaan ollut olemassa.
Kuningatar Mab on omituinen tarina. Se selvästi ylittää ja ohittaa todellisuuden rajoja monessa kohtaa. Keijujen maailma vuotaa kiehtovalla tavalla ihmisten maailman puolelle ja sotkeutuu Julian elämään. Millaista on tulla keijujen maailman koskettamaksi? Enemmän arkitodellisuuden puolella kirjassa tarkastellaan rakastumista ja haluamista ja suhteisiin liittyvää vallankäyttöä. Keijuteema hieman etäännytti ja koin, että intertekstuaalisuudesta jäi vähän turhan iso siivu tajuamatta, kun Shakespearen keijut ovat kovin pintapuolisesti tuttuja. Sitä maailmaa paremmin ymmärtävälle Kuningatar Mab auennee paremmin. Tiiviinä ja nopealukuisena maltoin kuitenkin lukea tämän kummallisen kolmiodraaman loppuun, eli liian omituinen ja raskas se ei ollut.
August 21, 2024
Shakespearen keijuloresta ammentava aikuisten urbaani satu ihmissuhteiden vaikeudesta, mustasukkaisuudesta, halusta, vallankäytöstä ja keijujen kuningattaresta joka leikittelee kuolevaisilla.
Julia rakastuu Pauliin, Paulilla on jonkinlainen suhde Pyyhenaisen kanssa ja kuningatar Mab haluaa Julian itselleen. Tästä sopasta seuraa monenlaisia hankalia tunteita, epämukavia tilanteita, surua, kipua, himoa ja rakkautta.
Takakannesta bongattu surrealistinen chick lit kuvaa tätä tavallaan oikein hyvin – jos kirjaa tarkastelee ainoastaan pintapuolisesti. Vähän pinnan alle katsomalla suhdekuvioiden alta paljastuu nimittäin harkittua metatekstiä ja tarinoiden päälle rakentuvia tarinoita. Intertekstuaalisuutta tässä tosiaan riittää, välillä tuntuu että melkein kikkailuun asti, ja syvällisemmin Shakespearen tuotantoa, etenkin Romeota ja Juliaa sekä Kesäyön Unelmaa, tuntemattomalta voi mennä paljon ohi. Päähenkilöt jäävät, ehkä Mabia lukuunottamatta, hyvin ohuiksi. Ideoita ja viitteitä on tarjolla ähkyyn asti, ja siinä missä osa (helou polkupyörä Titania!) on ihan loistokkaita, osa jää irrallisiksi ja pakottamalla osaksi tarinaa tunkatun oloisiksi.
Tästä huolimatta kirja on kepeä ja tyylikäs, ihan omanlaiseensa keijujen ja ihmisten todellisuuksista kudottuun maailmaan tempaava kuvaus eräästä omituisesta kolmio- tai neliödraamasta.
Kaikkea, tai oikeastaan mitään ei selitetä puhki ja auki, eikä tarvitsekaan. Ehkä juuri siinä onkin iso osa Kuningatar Mabin viehätystä. Kuten Julia toteaa: “kirjaimellisuus ja keijukaisten valtakunta eivät oikein sovi yhteen”.
Julia rakastuu Pauliin, Paulilla on jonkinlainen suhde Pyyhenaisen kanssa ja kuningatar Mab haluaa Julian itselleen. Tästä sopasta seuraa monenlaisia hankalia tunteita, epämukavia tilanteita, surua, kipua, himoa ja rakkautta.
Takakannesta bongattu surrealistinen chick lit kuvaa tätä tavallaan oikein hyvin – jos kirjaa tarkastelee ainoastaan pintapuolisesti. Vähän pinnan alle katsomalla suhdekuvioiden alta paljastuu nimittäin harkittua metatekstiä ja tarinoiden päälle rakentuvia tarinoita. Intertekstuaalisuutta tässä tosiaan riittää, välillä tuntuu että melkein kikkailuun asti, ja syvällisemmin Shakespearen tuotantoa, etenkin Romeota ja Juliaa sekä Kesäyön Unelmaa, tuntemattomalta voi mennä paljon ohi. Päähenkilöt jäävät, ehkä Mabia lukuunottamatta, hyvin ohuiksi. Ideoita ja viitteitä on tarjolla ähkyyn asti, ja siinä missä osa (helou polkupyörä Titania!) on ihan loistokkaita, osa jää irrallisiksi ja pakottamalla osaksi tarinaa tunkatun oloisiksi.
Tästä huolimatta kirja on kepeä ja tyylikäs, ihan omanlaiseensa keijujen ja ihmisten todellisuuksista kudottuun maailmaan tempaava kuvaus eräästä omituisesta kolmio- tai neliödraamasta.
Kaikkea, tai oikeastaan mitään ei selitetä puhki ja auki, eikä tarvitsekaan. Ehkä juuri siinä onkin iso osa Kuningatar Mabin viehätystä. Kuten Julia toteaa: “kirjaimellisuus ja keijukaisten valtakunta eivät oikein sovi yhteen”.
February 16, 2024
"Hetkeen en nähnyt kuin oksat. Ne olivat ensin paljaita, sileitä, rikkaan ruskeita, niitä oli koko ajan lisää ja niihin puhkesi lehtiä, tahmeita ja kirkkaanvihreitä, koko ajan suurempia, koko ajan lisää ja lisää ja lisää lehtiä ja ne tulivat lähemmäs. En ollut enää huoneessa, olin metsässä, hänen metsässään, hänen puidensa seassa. -- Olin melkein käynyt hänen metsässään ja nyt en pääsisi sieltä pois, vaikka haluaisin."
Musta tuntuu etten oo tarpeeksi älykäs arvioimaan tätä kirjaa enkä osaa täysin sanallistaa mun mielipidettä. Mun tiedot Shakespearen keijukaisista rajoittuu aikalailla Kesäyön unelman sarjakuvaversioon ja Julie Kagawan Rautasaagaan, joka hyödyntää kyseisiä hahmoja. Tykkäsin kuitenkin lukukokemuksesta hirmuisesti! Alussa kirja tuntui kevyeltä, mutta vähitellen sieltä nousi syvempiä sävyjä. Luin tämän kahdella istumalla ja oikeasti keskittyen, yritin kuumeisesti hoksata yhteyksiä ja vihjeitä. Tykkäsin kovasti molemmista kertojaäänistä ja epälineaarisuudesta.
Kirja on söpön pienikokoinen ja kansi (Pauliina Mäkelän käsialaa) on aivan upea!! <3
Musta tuntuu etten oo tarpeeksi älykäs arvioimaan tätä kirjaa enkä osaa täysin sanallistaa mun mielipidettä. Mun tiedot Shakespearen keijukaisista rajoittuu aikalailla Kesäyön unelman sarjakuvaversioon ja Julie Kagawan Rautasaagaan, joka hyödyntää kyseisiä hahmoja. Tykkäsin kuitenkin lukukokemuksesta hirmuisesti! Alussa kirja tuntui kevyeltä, mutta vähitellen sieltä nousi syvempiä sävyjä. Luin tämän kahdella istumalla ja oikeasti keskittyen, yritin kuumeisesti hoksata yhteyksiä ja vihjeitä. Tykkäsin kovasti molemmista kertojaäänistä ja epälineaarisuudesta.
Kirja on söpön pienikokoinen ja kansi (Pauliina Mäkelän käsialaa) on aivan upea!! <3
March 19, 2024
3.5 tähteä
Otetaan sata grammaa á seuraavia aineita:
yliopisto
vaaleanpunainen
maaginen realismi
taide
sateenkaarevuus
historia
Sötkötetään ja näin saadaan suomalainen, naisille tarkoitettu uutuusromaani. Eihän tästä puuttunut kuin junamatka. Ja ehkä vierailu fetissiklubille.
Mutta saturaatiopisteeni ei ole näköjään saavutettu, koska luin tätä tosi mielelläni. Ja onhan aineslista mitä parhain. Näitä kirjoitetaan ja julkaistaan, koska näitä haluamme juuri nyt lukea.
Kirjan kategoriointi listaa:
Romantiikka
YA
Ja kun siihen vielä lisätään hevoset, niin aihepiirit eivät suoranaisesti ole aivan mulle tehdyt. Mutta silti tartuin tähän kirjaan, koska kansi on kaunis, kirjan nimi kiinnostava, ja haluan kurkkia maailmoihin joista näkee uutta.
Julia kipuilee parisuhteessa ja saa elämäänsä kipinää Kuningatar Mabin muodossa. Tykkäsin eritoten Mabin kappaleista, niistä päätellen kirjailijan rahkeet riittäisivät isompaankin kirjaan.
Helppolukuinen, mutta ei tyhmä, ja juuri sopiva tähän väliin.
Otetaan sata grammaa á seuraavia aineita:
yliopisto
vaaleanpunainen
maaginen realismi
taide
sateenkaarevuus
historia
Sötkötetään ja näin saadaan suomalainen, naisille tarkoitettu uutuusromaani. Eihän tästä puuttunut kuin junamatka. Ja ehkä vierailu fetissiklubille.
Mutta saturaatiopisteeni ei ole näköjään saavutettu, koska luin tätä tosi mielelläni. Ja onhan aineslista mitä parhain. Näitä kirjoitetaan ja julkaistaan, koska näitä haluamme juuri nyt lukea.
Kirjan kategoriointi listaa:
Romantiikka
YA
Ja kun siihen vielä lisätään hevoset, niin aihepiirit eivät suoranaisesti ole aivan mulle tehdyt. Mutta silti tartuin tähän kirjaan, koska kansi on kaunis, kirjan nimi kiinnostava, ja haluan kurkkia maailmoihin joista näkee uutta.
Julia kipuilee parisuhteessa ja saa elämäänsä kipinää Kuningatar Mabin muodossa. Tykkäsin eritoten Mabin kappaleista, niistä päätellen kirjailijan rahkeet riittäisivät isompaankin kirjaan.
Helppolukuinen, mutta ei tyhmä, ja juuri sopiva tähän väliin.
September 29, 2024
Tarinan aiheena ”aikuiset ihmiset yrittävät elää avoimessa suhteessa, mutta epäonnistuvat siinä täysin” ei ole oma suosikkini, mutta Kuningatar Mab on kirjana upeasti kirjoitettu ja Mab on hahmona upeasti kuvattu! Rakastan tarinoita, joissa keijut kuvataan ilkeinä, pikkumaisina ja lähes kosmisen kauhun hahmoina. Mabin näkökulmasta kirjoitetut luvut olivat ehdottomasti suosikkejani ja pidin siitä, miten Pyyhenaisen hahmo kehittyy tarinan aikana.
Täysiä tähtiä kirja ei saa, koska mielestäni oli vähän liian itsestään selvää, mikä Paulin taustatarina on. Olisin kaivannut siihen vähän jotain erilaista, mutta en kuitenkaan osaa täysin sanoa mitä.
Täysiä tähtiä kirja ei saa, koska mielestäni oli vähän liian itsestään selvää, mikä Paulin taustatarina on. Olisin kaivannut siihen vähän jotain erilaista, mutta en kuitenkaan osaa täysin sanoa mitä.
May 21, 2025
2,5. Periaatteessa tässä oli monia kiinnostavia palasia, mutta kokonaisuus ei ihan kolahtanut. Jos tämä olisi nojannut enemmän fantasiaan ja arkitodellisuus olisi ollut pienemmässä roolissa, olisin ehkä pitänyt tästä enemmän. Mabin äänestä kyllä pidin, hän oli Juliaa kiinnostavampi hahmo. Tuntui, että Julian koko elämä kutistui rakkaussuhteiden ympärille, ja kaikki muu oli vain kulissia. Olikohan se tarkoituksellista? Oli miten oli, tämä ei ollut minun kirjani (ja se vähän harmittaa).
September 8, 2024
En oikein tiedä, mitä odotin tältä kirjalta. Kansien perusteella ehkä jotain vähän kummallisempaa ja maagisempaa? No, joka tapauksessa tämä oli ihan kivaa ajanvietettä pariksi tunniksi. Kirja on kauniihkosti kirjoitettu, ja Shakespeare-viitteet ja spefielementit olivat ihan viehättäviä. Ihmishahmot ja heidän suhdesotkunsa taas eivät olleet kovinkaan kiinnostavia.
February 21, 2024
Kevyesti kannatteleva tunnelma, viehättävä tyyli. Nopeasti luettava mutta tuntuu pidemmältä kuin on.
Aiheensa puolesta ei aivan minun kirjani, hieman myös loppua kohti laahasi. Kokonaisuudessaan kuitenkin ihanan unenomainen ja hellä lukukokemus.
Aiheensa puolesta ei aivan minun kirjani, hieman myös loppua kohti laahasi. Kokonaisuudessaan kuitenkin ihanan unenomainen ja hellä lukukokemus.
September 4, 2025
Tähän oli jotenkin vaikea päästä sisälle, vaikka olikin samalla helppolukuinen. Hahmoissa oli paljon ärsyttävää, jonka tarkoituksellisuutta pohdin. Jos tässä oli syvempi, symbolinen taso, se jäi minulle hieman hämäräksi kuitenkin.
Read
July 31, 2024Genre: Oh-so-mystical
Takeaway: I don't know the reference (Shakespeare) so well, maybe this would open up more.
Takeaway: I don't know the reference (Shakespeare) so well, maybe this would open up more.
August 18, 2024
Omituinen ja hauska ja koukuttava! Tää kirja tuntu alitajunnassa kahlaamiselta, jossa asiat ihan melkeen käy järkeen
September 14, 2024
Tää oli niin outo, et melkein tekis mieli antaa 5/5. Mut ei ehkä outouden lisäksi yltä mun muilta kriteereiltä vitoseen asti 😅
November 4, 2024
Hieman erilainen rakkaustarina.
Displaying 1 - 22 of 22 reviews