What do you think?
Rate this book
Kingston Wall: Petri Wallin saaga
Tarina oman tähden seuraajista
Kulttibändi Kingston Wall on suomalaisen psykedeelisen rockin kiintotähti, ja sen keulahahmo Petri Walli oli tinkimätön totuudenetsijä, jonka elämä ja kuolema ovat jääneet askarruttamaan kokonaista rocksukupolvea. 26-vuotiaana kirkontornista hypännyt Walli ehti lyhyen uransa aikana tehdä yhtyeineen kolme levyä, joista tuli suomalaisen rockin merkkipaaluja, ja jättää pysyvän jäljen maamme rockkulttuuriin.
Kingston Wall – Petri Wallin saaga kertoo mystisen Petri Wallin ja hänen yhtyeensä tarinan. Se paljastaa, millainen muusikko ja ihminen Walli oli, mistä Kingston Wall ammensi inspiraationsa, mitä Ior Bockin mytologia, Carlos Castanedan intiaaniviisaudet ja Hermann Hessen elämänfilosofia Wallille merkitsivät ja mihin Kingston Wallin taika perustui.
Petri Walli (1969–1995) oli Kingston Wallin (1987–1994) perustaja, kitaristi ja biisintekijä.
Viljami Puustinen (s. 1969) on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka on työskennellyt Rumban päätoimittajana ja julkaissut rockhistoriikkeja.
Kulttibändi Kingston Wall on suomalaisen psykedeelisen rockin kiintotähti, ja sen keulahahmo Petri Walli oli tinkimätön totuudenetsijä, jonka elämä ja kuolema ovat jääneet askarruttamaan kokonaista rocksukupolvea. 26-vuotiaana kirkontornista hypännyt Walli ehti lyhyen uransa aikana tehdä yhtyeineen kolme levyä, joista tuli suomalaisen rockin merkkipaaluja, ja jättää pysyvän jäljen maamme rockkulttuuriin.
Kingston Wall – Petri Wallin saaga kertoo mystisen Petri Wallin ja hänen yhtyeensä tarinan. Se paljastaa, millainen muusikko ja ihminen Walli oli, mistä Kingston Wall ammensi inspiraationsa, mitä Ior Bockin mytologia, Carlos Castanedan intiaaniviisaudet ja Hermann Hessen elämänfilosofia Wallille merkitsivät ja mihin Kingston Wallin taika perustui.
Petri Walli (1969–1995) oli Kingston Wallin (1987–1994) perustaja, kitaristi ja biisintekijä.
Viljami Puustinen (s. 1969) on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka on työskennellyt Rumban päätoimittajana ja julkaissut rockhistoriikkeja.
325 pages, Hardcover
First published February 17, 2014
11 people are currently reading
82 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 30 reviews
February 8, 2015
Aluksi kirja vaikuttaa tyypilliseltä muusikkokirjalta - vaikken niitä hirveästi olekaan lukenut - jossa käydään läpi huvittava tai värikäs anekdootti toisensa perään. Siinä on kuitenkin tarkkaan harkittu rakenne ja Puustinen on selkeästi tehnyt valtavasti haastatteluja ja taustatyötä saadakseen kirjan kasaan.
Kirja koostuu kolmesta kutakuinkin yhtä pitkästä osasta ja varoituksena kerron, että kolmas osa on emotionaalisesti todella raskas, jos kohta myös ehdottomasti taidokkain kirjallisesti. Mässäilyyn Puustinen ei sorru, eikä kohteensa glorifiointiin, vaan onnistuu haastatelluidensa avulla luomaan monipuolisen ja traagisen kuvan Wallista ihmisenä. Yksikään mielipiteistä tai näkökulmista ei nouse muita korkeammalle.
Kirja koostuu kolmesta kutakuinkin yhtä pitkästä osasta ja varoituksena kerron, että kolmas osa on emotionaalisesti todella raskas, jos kohta myös ehdottomasti taidokkain kirjallisesti. Mässäilyyn Puustinen ei sorru, eikä kohteensa glorifiointiin, vaan onnistuu haastatelluidensa avulla luomaan monipuolisen ja traagisen kuvan Wallista ihmisenä. Yksikään mielipiteistä tai näkökulmista ei nouse muita korkeammalle.
June 30, 2020
Kaiken kaikkiaan todella vakuuttava rockhistoriikki. Puustinen on nähnyt valtavasti vaivaa, ja on onnistunut punomaan monipuolisesta haastatteluaineistosta yhteen Petri Wallin lyhyeksi jääneen, mutta tapahtumarikkaan elämän. Haastateltaviksi on valikoitu kattava kirjo Wallin läheisiä kaikkialta hänen sosiaalisesta verkostostansa, joiden avulla Wallin ristiriitainen persoona avautuu. Kirja vie lukijan 90-luvun taitteen Suomeen, jonka monet legendaariset rock-klubit ym. menomestat ovat vahvasti läsnä läpi lukukokemuksen. Onneksi sisäsiittoisissa rockpiireissä ei kuitenkaan pyöritä määräänsä enempää, vaan kirjan miljöö laajenee Egyptiin ja Aasiaan. Erityisen mukaansatempaavia olivat Goa trancea ja metsäreivikulttuuria käsittelevät osiot.
Petri Wallin saagan parasta antia on sen viimeinen kolmannes kaikkine mytologioineen ja äännejärjestelmineen. Ior Bockin oppeihin hurahtaminen, ihmissuhdesotkut, bändin hajoaminen, mielenterveysongelmat sekä kaikki muut syyt, jotka johtivat Wallin itsemurhaan kasautuvat piinaavasti kirjan lopun lähestyessä. Se kaikkein vääjäämättömin oikein lyödään silmien eteen, kun Wallin elämän viimeiset hetket kuvataan tiiviisti ja mitään kaunistelematta. Loppu jättää haikean ja surullisen tunteen, enkä ole varma pystynkö enää kuuntelemaan Kingston Wallia samalla tavalla kuin ennen kirjan lukemista.
Jos jotain negatiivista pitäisi mainita, niin mielestäni Wallin inttiaikaa käsiteltiin turhan tarkasti, eikä se sellaisenaan ollut paras mahdollinen tapa alustaa kirjan aihetta. Eritoten, kun vänrikki Walliin viitattiin pitkin kirjaa useampaan otteeseen varsin löyhin syin, joka loi ajoittain kömpelön vaikutelman noin muuten niin sujuvaan ja tarkkaan journalistiseen kerrontaan. Inttitarinoiden sijaan olisi voitu käsitellä Wallin lapsuutta ja perhesuhteita paljon syvällisemmin. Wallin äiti oli kuitenkin yksi kirjan mielenkiintoisimmista hahmoista, ja jolta perityt piirteet selittänevät myös Wallin epätasapainoa. Tähän e-kirjaan oli myös lisätty Kingston Wall -basisti Jukka Jyllin loppusanat, mutta ne olivat todella mitäänsanomattomat. Suppeat ja nopeaan hutaistun oloiset jälkisanat eivät avanneet Wallin kuoleman jälkeistä aikaa juuri lainkaan toisin kuin kirjan esittelytekstissä oli luvattu.
Petri Wallin saagan parasta antia on sen viimeinen kolmannes kaikkine mytologioineen ja äännejärjestelmineen. Ior Bockin oppeihin hurahtaminen, ihmissuhdesotkut, bändin hajoaminen, mielenterveysongelmat sekä kaikki muut syyt, jotka johtivat Wallin itsemurhaan kasautuvat piinaavasti kirjan lopun lähestyessä. Se kaikkein vääjäämättömin oikein lyödään silmien eteen, kun Wallin elämän viimeiset hetket kuvataan tiiviisti ja mitään kaunistelematta. Loppu jättää haikean ja surullisen tunteen, enkä ole varma pystynkö enää kuuntelemaan Kingston Wallia samalla tavalla kuin ennen kirjan lukemista.
Jos jotain negatiivista pitäisi mainita, niin mielestäni Wallin inttiaikaa käsiteltiin turhan tarkasti, eikä se sellaisenaan ollut paras mahdollinen tapa alustaa kirjan aihetta. Eritoten, kun vänrikki Walliin viitattiin pitkin kirjaa useampaan otteeseen varsin löyhin syin, joka loi ajoittain kömpelön vaikutelman noin muuten niin sujuvaan ja tarkkaan journalistiseen kerrontaan. Inttitarinoiden sijaan olisi voitu käsitellä Wallin lapsuutta ja perhesuhteita paljon syvällisemmin. Wallin äiti oli kuitenkin yksi kirjan mielenkiintoisimmista hahmoista, ja jolta perityt piirteet selittänevät myös Wallin epätasapainoa. Tähän e-kirjaan oli myös lisätty Kingston Wall -basisti Jukka Jyllin loppusanat, mutta ne olivat todella mitäänsanomattomat. Suppeat ja nopeaan hutaistun oloiset jälkisanat eivät avanneet Wallin kuoleman jälkeistä aikaa juuri lainkaan toisin kuin kirjan esittelytekstissä oli luvattu.
March 31, 2014
Oli kyllä vaikuttava. Petrin lopun ajan vaiheet jäivät mieleeni pitkäksi aikaa pyörimään luettuani kirjan. Todella hyvä että ysärin suomen musameiningeistä on nyt olemassa kirjoitettua sanaa, plussaa myös metsäbile/goa-kulttuurin tutkimisesta. En tiennytkään että Petri Walli on ollut edesauttamassa suomisaundin kehittymiseen. Ior Bock on myös kiehtova ilmiö, josta varmaan on joskus syytä kirjoittaa ihan omakin opuksensa.
March 1, 2019
Hirmuisen (joskus liiankin) yksityiskohtainen ja vetävästi kirjoitettu elämäkerta Kingston Wallin Pete Wallista. Kirja jakautui jännästi kahtia, alun visionäärinen, tavoitteellinen ja kunnianhimoinen Walli 80-90-luvun vaihteen Helsingissä ja lopun suuntansa kadottanut, pettynyt ja saanko sanoa traaginen Walli.
Kingston Wallin musiikki tai kirjan kuvaama aikakausi eivät ole kumpikaan olleet kovin lähellä mun sydäntä tai kokemuspiiriä. Silti Puustinen onnistui kuvaamaan erityisesti 90-luvun alkua elävästi ja mukaansatempaavasti. Musiikistakin kiinnostuin ihan eri tavalla, kun sai kuulla biisien kehittelystä, siitä huikeasta näkemyksestä ja esimerkiksi rumpali Kuoppamäen kehityksestä. Matkat Intiaan, Ior Bock, kaikki mystiikka ja henkisyys oli jotenkin alusta asti mun mielessä sen värjäämää, että sen myötä tapahtuu se, mikä Wallin mielen lopullisesti särkee.
Kingston Wallin musiikki tai kirjan kuvaama aikakausi eivät ole kumpikaan olleet kovin lähellä mun sydäntä tai kokemuspiiriä. Silti Puustinen onnistui kuvaamaan erityisesti 90-luvun alkua elävästi ja mukaansatempaavasti. Musiikistakin kiinnostuin ihan eri tavalla, kun sai kuulla biisien kehittelystä, siitä huikeasta näkemyksestä ja esimerkiksi rumpali Kuoppamäen kehityksestä. Matkat Intiaan, Ior Bock, kaikki mystiikka ja henkisyys oli jotenkin alusta asti mun mielessä sen värjäämää, että sen myötä tapahtuu se, mikä Wallin mielen lopullisesti särkee.
June 21, 2025
Funny how timing works. This book had been lying in my room for two years, I always had the chance to read it. Reading it now had meaning, not because the book was special, but because the timing was. Had I read it earlier, it probably wouldn’t have gotten four stars.
February 22, 2016
Kingston Wallin rooli suomalaisessa musiikkihistoriassa on kiistämätön.
Puustisen kirjoittama Walli-historiikki on erinomainen osoitus journalistisella otteella kirjoitetun elämäkerran uniikista kyvystä kertoa asioiden kauniit ja rumat puolet yhtään kaunistelematta. Wallin elämänkäänteet, bändin perustamisesta, bändikaverien löytämisestä, ihmissuhdesotkuista, perheriidoista, Intianmatkoista, huumeidenkäytöstä, uskonnollisista heräämisistä, jne., on täällä uskollisesti kirjattu, ja tyylikkäästi kasattu yhteen - hieman kliinisesti, mutta kirurgisen tarkasti.
Miinuspuolella kirja on hiukan liian pitkä, ja se jumittaa hiukan teoksen keskivaiheilla. Sivutolkulla se kuvaa loputtomalta tuntuvaa keikkaelämää ja ihmissuhdesotkuja. Nämä eivät suinkaan ole asiaan kuulumattomia, mutta lievää leikkauksen tarvetta olisin nähnyt. Toisaalta kirjan parhaat kohdat, kuten Wallin elämän loppuvaiheita kuvaileva loppuosio, etenevät taidokkaan ytimekkäästi. Ja varmasti joku 90-luvun alun suomalaisesta pop- ja rock-ympäristöstä kiinnostuneempi voi saada kirjan yksityiskohdista paljon enemmän irti. Pienet piirit pyörivät, kuten saattaa arvata.
Huonoimmillaankin pätevästi etenevä, parhaimmillaan nerokkaaksi yltyvä, journalistisen asiallinen kirjoitustyyli ei välttämättä tuo suurta syvyyttä, mutta tätäkin paremmin se tarjoaa osuvan pintaliitoisen kuvan Kingston Wallin koko urasta, ja Pete Wallin elämästä. Onneksi suurin osa heidän aikalaisistaan on vielä elossa, joten haastattellut paljastavat meheviä yksityiskohtia.
Voin suositella kirjaa sekä bändin faneille että 90-luvun rock-, trance- ja Bock-skenestä kiinnostuneille. Sen tarina saattaa myös liikuttaa - jopa ilman hypnoottista bassokomppia.
Puustisen kirjoittama Walli-historiikki on erinomainen osoitus journalistisella otteella kirjoitetun elämäkerran uniikista kyvystä kertoa asioiden kauniit ja rumat puolet yhtään kaunistelematta. Wallin elämänkäänteet, bändin perustamisesta, bändikaverien löytämisestä, ihmissuhdesotkuista, perheriidoista, Intianmatkoista, huumeidenkäytöstä, uskonnollisista heräämisistä, jne., on täällä uskollisesti kirjattu, ja tyylikkäästi kasattu yhteen - hieman kliinisesti, mutta kirurgisen tarkasti.
Miinuspuolella kirja on hiukan liian pitkä, ja se jumittaa hiukan teoksen keskivaiheilla. Sivutolkulla se kuvaa loputtomalta tuntuvaa keikkaelämää ja ihmissuhdesotkuja. Nämä eivät suinkaan ole asiaan kuulumattomia, mutta lievää leikkauksen tarvetta olisin nähnyt. Toisaalta kirjan parhaat kohdat, kuten Wallin elämän loppuvaiheita kuvaileva loppuosio, etenevät taidokkaan ytimekkäästi. Ja varmasti joku 90-luvun alun suomalaisesta pop- ja rock-ympäristöstä kiinnostuneempi voi saada kirjan yksityiskohdista paljon enemmän irti. Pienet piirit pyörivät, kuten saattaa arvata.
Huonoimmillaankin pätevästi etenevä, parhaimmillaan nerokkaaksi yltyvä, journalistisen asiallinen kirjoitustyyli ei välttämättä tuo suurta syvyyttä, mutta tätäkin paremmin se tarjoaa osuvan pintaliitoisen kuvan Kingston Wallin koko urasta, ja Pete Wallin elämästä. Onneksi suurin osa heidän aikalaisistaan on vielä elossa, joten haastattellut paljastavat meheviä yksityiskohtia.
Voin suositella kirjaa sekä bändin faneille että 90-luvun rock-, trance- ja Bock-skenestä kiinnostuneille. Sen tarina saattaa myös liikuttaa - jopa ilman hypnoottista bassokomppia.
January 20, 2019
Kiehtova ja surullinen tarina nuoresta intohimoisesta muusikosta, Petri Wallista, ja Kingston Wallista, yhdestä suomirockin vaikuttavimmista livebändeistä.
Kirja on herkullista luettavaa etenkin 90-luvun lapselle.
Lepakko, lukuisat jo kadonneet Helsingin liveklubit ja -baarit, psytrancen nousu ja laittomat metsäbileet. Ikuisten bileiden, huumeiden ja omasta navasta löytyneiden mytologioiden lisäksi kirjassa päästään seuraamaan haastateltujen huomioiden kautta Wallin vähitellen murenevaa psyykettä ja asteittain etenevää masennusta.
Tärkeä kirja musiikin tekijöille, sen ystäville ja jokaiselle, joka on joskus soittanut bändissä - merkittävän palan suomalaisesta musiikkihistoriasta taltioimisen lisäksi.
Kirjan viimeinen kolmasosa on kirjan paras ja emotionaalisesti raskain luettava. Loppu jättää surullisen olon. Toivottavasti jokainen huonosti voiva osaisi hakea ja saisi apua ajoissa.
Ior Bock vituttaa yhä enemmän luettuasi tämän kirjan.
Kirja on herkullista luettavaa etenkin 90-luvun lapselle.
Lepakko, lukuisat jo kadonneet Helsingin liveklubit ja -baarit, psytrancen nousu ja laittomat metsäbileet. Ikuisten bileiden, huumeiden ja omasta navasta löytyneiden mytologioiden lisäksi kirjassa päästään seuraamaan haastateltujen huomioiden kautta Wallin vähitellen murenevaa psyykettä ja asteittain etenevää masennusta.
Tärkeä kirja musiikin tekijöille, sen ystäville ja jokaiselle, joka on joskus soittanut bändissä - merkittävän palan suomalaisesta musiikkihistoriasta taltioimisen lisäksi.
Kirjan viimeinen kolmasosa on kirjan paras ja emotionaalisesti raskain luettava. Loppu jättää surullisen olon. Toivottavasti jokainen huonosti voiva osaisi hakea ja saisi apua ajoissa.
Ior Bock vituttaa yhä enemmän luettuasi tämän kirjan.
September 24, 2014
Erinomainen ja mielenkiintoinen teos yhdestä kaikkien aikojen parhaista kotimaisista bändeistä ja sen mystisestä johtohahmosta Wallista. Ei käynyt kyllä puuduttavaksi missään vaiheessa, vaan piti mielenkiinnon yllä ja kirja tulikin lukaistua erittäin nopeasti.
April 22, 2024
Vihdoin pääsin lukemaan tämän. Kaikki sitä kehuivat aikoinaan, mutta minä en saanut luettua vaikka piti. Kingston Wall ei toisaalta ole koskaan ollut minulle kovinkaan tärkeä bändi, joten ehkä sekin vaikutti. Oli teini-iässä – vähän Wallin kuoleman jälkeen – vaihe kun tätä kaveriporukassa kuunneltiin, mutta oikeastaan vain Tri-Logy-levy pärisi. Ja tietty Fire-coveri kun se Kuoppamäki rummutti niin ihmeellisesti.
Nyt pääsin ruksimaan tämän lukulistaltani hiukan sattumalta. Universalin artisti Vahtera julkaisi singlen nimeltä Kingston Wallin paita, ja levy-yhtiö oli keksinyt lähettää tämän kirjan promovälineenä sinkun mukana. Kyllä minä sen sinkunkin kuuntelin, mutta ilahduin kirjalahjasta, koska Vito Puustisen kirja oli tosiaan roikkunut lukulistalla pitkään.
Viljami on vanha pomoni Rumbasta, joten tiedän että hän on nero. Tämä kirja huokuu vitopuustisuutta. Sellaista tietty tarkkuutta, huolellista taustatyötä, mutta kuitenkin fiiliksellä menemistä. Muilla tavoin kirjoitetut Petri Walli -kirjat eivät varmasti olisi yhtä mielenkiintoisia, sillä kokonaiskuvaa miehen menemisistä ja tekemisistä ei kait tätä ennen oikein ollut. Eikä tämä kirjakaan onnistu vastaamaan läheskään kaikkiin kysymyksiin, mutta joka tapauksessa minulle kävi kuten Matti Markkolalle:
Sain kirjan loppuun viime yönä. Sen jälkeen ei tullut uni, sillä Wallin tarina jäi vaivaamaan. En sano että koko yöksi, mutta kun vihdoin vaivuin uneen, se tapahtui miettien ihmisen olemassaoloa, mielenterveyden herkkää balanssia ja taiteilijuutta.
Ensimmäistä siksi, että vaikka Petri Wallin nimi ja tarina pääpiirteittäin on monille musiikkia seuraaville suomalaisille tuttu vielä 24 vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin (eli hän on ollut kuolleena melkein yhtä kauan kuin eli), jokaisella ihmisellä on paljon omaa, oli hän parisuhteessa tai ei. Wallin tapauksessa tietysti vielä useita eli kaveripiirejä. Eli tässä herää ihan niinkin isoja kysymyksiä kuin kuka tämä Petri Walli oikein oli? Puustinen on valinnut luonnollisesti Kingston Wallin näkökulman, mutta Walli oli yhtä lailla vaikean äitisuhteen runtelema herkkä ihminen, teknopiireissä muiden mukana edelläajatteleva valopää, masennukseen vaipunut ihminen joka ei saanut apua (kirjan kuvauksen mukaan hän kävi sairaalassa ennen kuin kiipesi kirkontorniin ja hyppäsi alas) tai Ior Bockin jengissä EU:ta vastustanut naistenmies. Ja koska Walli nyt on kuollut, meillä on vain nämä hänen julkisimman puolensa kautta heijastuneet kuvat, joita Vito Puustinen ansiokkaasti täyttää.
Taiteilijuutta mietin myös. Lopulta taiteilijuuteen liittyy usein halu tulla nähdyksi, vaikka luomisen halu onkin päällimmäinen. Walli oli kunnianhimoinen, ja vaikka hän teki paljon asioita jotka estivät häntä tavoittamasta suurempaa yleisöä, suuremman yleisön tavoittaminen tuntui olevan hänen toimintansa keskiössä.
Kolmas kohta eli mielenterveyden herkkä balanssi liittyy tavallaan tuohon taiteilijuuteen. Eksentrinen Walli oli varmasti jonkun konservatiivin mielestä aina vähän "hullu", mutta masennusta ja maanis-depressiivisyyttä ainakin tämän tarinan perusteella rupesi näkymään vasta myöhemmin. Se tuntui liittyvän todellisuuden kohtaamiseen. Kingston Wallista ei tullutkaan maailman suurinta yhtyettä, Ior Bock ei ollutkaan oikeassa, hänen elämänsä rakkaus ei annakaan anteeksi kaikkia hölmöilyjä.
Väkevä tarina. Niin väkevä, että yritin analysoida ihmistä jota en koskaan tavannut. Hyvän elämäkerran merkki. Sopivasti jätetty sen fiiliksen varaan, kuten alussa mainitsin.
Suosittelen, tietenkin.
Nyt pääsin ruksimaan tämän lukulistaltani hiukan sattumalta. Universalin artisti Vahtera julkaisi singlen nimeltä Kingston Wallin paita, ja levy-yhtiö oli keksinyt lähettää tämän kirjan promovälineenä sinkun mukana. Kyllä minä sen sinkunkin kuuntelin, mutta ilahduin kirjalahjasta, koska Vito Puustisen kirja oli tosiaan roikkunut lukulistalla pitkään.
Viljami on vanha pomoni Rumbasta, joten tiedän että hän on nero. Tämä kirja huokuu vitopuustisuutta. Sellaista tietty tarkkuutta, huolellista taustatyötä, mutta kuitenkin fiiliksellä menemistä. Muilla tavoin kirjoitetut Petri Walli -kirjat eivät varmasti olisi yhtä mielenkiintoisia, sillä kokonaiskuvaa miehen menemisistä ja tekemisistä ei kait tätä ennen oikein ollut. Eikä tämä kirjakaan onnistu vastaamaan läheskään kaikkiin kysymyksiin, mutta joka tapauksessa minulle kävi kuten Matti Markkolalle:
Sain kirjan loppuun viime yönä. Sen jälkeen ei tullut uni, sillä Wallin tarina jäi vaivaamaan. En sano että koko yöksi, mutta kun vihdoin vaivuin uneen, se tapahtui miettien ihmisen olemassaoloa, mielenterveyden herkkää balanssia ja taiteilijuutta.
Ensimmäistä siksi, että vaikka Petri Wallin nimi ja tarina pääpiirteittäin on monille musiikkia seuraaville suomalaisille tuttu vielä 24 vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin (eli hän on ollut kuolleena melkein yhtä kauan kuin eli), jokaisella ihmisellä on paljon omaa, oli hän parisuhteessa tai ei. Wallin tapauksessa tietysti vielä useita eli kaveripiirejä. Eli tässä herää ihan niinkin isoja kysymyksiä kuin kuka tämä Petri Walli oikein oli? Puustinen on valinnut luonnollisesti Kingston Wallin näkökulman, mutta Walli oli yhtä lailla vaikean äitisuhteen runtelema herkkä ihminen, teknopiireissä muiden mukana edelläajatteleva valopää, masennukseen vaipunut ihminen joka ei saanut apua (kirjan kuvauksen mukaan hän kävi sairaalassa ennen kuin kiipesi kirkontorniin ja hyppäsi alas) tai Ior Bockin jengissä EU:ta vastustanut naistenmies. Ja koska Walli nyt on kuollut, meillä on vain nämä hänen julkisimman puolensa kautta heijastuneet kuvat, joita Vito Puustinen ansiokkaasti täyttää.
Taiteilijuutta mietin myös. Lopulta taiteilijuuteen liittyy usein halu tulla nähdyksi, vaikka luomisen halu onkin päällimmäinen. Walli oli kunnianhimoinen, ja vaikka hän teki paljon asioita jotka estivät häntä tavoittamasta suurempaa yleisöä, suuremman yleisön tavoittaminen tuntui olevan hänen toimintansa keskiössä.
Kolmas kohta eli mielenterveyden herkkä balanssi liittyy tavallaan tuohon taiteilijuuteen. Eksentrinen Walli oli varmasti jonkun konservatiivin mielestä aina vähän "hullu", mutta masennusta ja maanis-depressiivisyyttä ainakin tämän tarinan perusteella rupesi näkymään vasta myöhemmin. Se tuntui liittyvän todellisuuden kohtaamiseen. Kingston Wallista ei tullutkaan maailman suurinta yhtyettä, Ior Bock ei ollutkaan oikeassa, hänen elämänsä rakkaus ei annakaan anteeksi kaikkia hölmöilyjä.
Väkevä tarina. Niin väkevä, että yritin analysoida ihmistä jota en koskaan tavannut. Hyvän elämäkerran merkki. Sopivasti jätetty sen fiiliksen varaan, kuten alussa mainitsin.
Suosittelen, tietenkin.
April 23, 2025
Ensimmäinen kohtaaminen Kingston Wallin kanssa oli Kaivarissa konsertissa, jonne menimme kaverien kanssa juhlimaan ja tärkeimpänä orkesterina oli Airdash. Sitä odotellessa lavan valloitti meille tuntematon hippirokkikolmikko, ja keikasta jäi ainoana mieleen se, kun laulaja-kitaristi sönköttää "Jylli soita soolo! Soita soolo!" No, ennen kuin edes oli ikää mennä katsomaan bändiä Tavastialle ja muille klubeille, bändistä kuuli jatkuvasti, mutta eipä sitä juuri kukaan levyltä kuunnellut, ainakaan omasta kaveripiiristäni. Sittemmin, Wallin kuoleman jälkeen, on tullut itse ja näemmä muutkin kuunnelleeksi ihan paljonkin. Sen muistan, että I Feel Love soi tuolloin varsinkin BA:lla eli Beer Academyssa joka ilta.
Aikamoinen meininki Wallilla oli elämänsä aikana ja olihan näin jälkeenpäin luettuna merkit ilmassa, että ei se päällikkö ollut ihan kartalla ja väliintulo olisi ollut paikallaan, mutta helppoa kommentoida kaukaa ja jälkeenpäin asiaa. Sääli, ettei Walli saanut elämäänsä kuntoon ja lähti niin aikaisin. Ties mitä musaa olisi saanut aikaan, kun millenniuumi vaihtui jne.
Sen muistan myös, että kun vuonna 1999 kävin ottamassa ensimmäisen tatuointini Lauttasaaressa olleessa Blue Dragonissa, tiesin, että Eppu Walli oli Pete Wallin veli, mutta rokkikukosta ei siinä tilaisuudessa puhuttu eikä myöskään silloin, kun vuotta myöhemmin, liikkeen muutettua Rööperiin, kävin ottamassa toisen tatuoinnin. Vasta nyt kirjaa lukiessani sain tietää, että Eppu oli serkku, vaikka Pete olikin hänet veljenään porukalle aikoinaan esitellyt.
Hyvän soittolistan muuten saa, kun laittaa tuon ajan englanninkielistä suomalaisten bändien rokkia ja heavya yhteen. Kingston Wall, Waltari, Amorphis, Five Fifteen, Balls, Fishfaces, The 69 Eyes, Kyyria, Hybrid Children, Poverty Stinks, Suburban Tribe, 22-Pistepirkko ja Stratovarius.
Aikamoinen meininki Wallilla oli elämänsä aikana ja olihan näin jälkeenpäin luettuna merkit ilmassa, että ei se päällikkö ollut ihan kartalla ja väliintulo olisi ollut paikallaan, mutta helppoa kommentoida kaukaa ja jälkeenpäin asiaa. Sääli, ettei Walli saanut elämäänsä kuntoon ja lähti niin aikaisin. Ties mitä musaa olisi saanut aikaan, kun millenniuumi vaihtui jne.
Sen muistan myös, että kun vuonna 1999 kävin ottamassa ensimmäisen tatuointini Lauttasaaressa olleessa Blue Dragonissa, tiesin, että Eppu Walli oli Pete Wallin veli, mutta rokkikukosta ei siinä tilaisuudessa puhuttu eikä myöskään silloin, kun vuotta myöhemmin, liikkeen muutettua Rööperiin, kävin ottamassa toisen tatuoinnin. Vasta nyt kirjaa lukiessani sain tietää, että Eppu oli serkku, vaikka Pete olikin hänet veljenään porukalle aikoinaan esitellyt.
Hyvän soittolistan muuten saa, kun laittaa tuon ajan englanninkielistä suomalaisten bändien rokkia ja heavya yhteen. Kingston Wall, Waltari, Amorphis, Five Fifteen, Balls, Fishfaces, The 69 Eyes, Kyyria, Hybrid Children, Poverty Stinks, Suburban Tribe, 22-Pistepirkko ja Stratovarius.
Read
May 13, 2020Armas aeg, elu esimene otsast lõpuni kuulatud audioraamat: 9 tundi 30 minutit, kõik see aeg jalgel, kilomeetreid kulus ka kenasti. Ei tahaks kuidagi alahinnata tehtud töö väärtust, aga poleks kindlasti jaksanud neid niivõrd detailseid treenikämppä-keikka-tyttöystävä-jutte raamatust päriselt lugeda, kuulamise ajal hajus ka mõte vahepeal kes teab millistele radadele. Muusikute biograafiad on üldse kahtlaselt kultuslõhnaline žanr, pole neid peaaegu et üldse viitsinud lugeda ning soosiks pigem mingi ajajärgu, piirkonna või stiili ülevaateid, millest senitundmatuid ja põnevaid underground-nimesid nagu seeni sambla seest välja saaks noppida. Kui nüüd selg vastu seina surutaks ja kästaks ainult üks Soome bänd välja valida, siis oleks valik ehk palju raskema poole pealt, aga isiklikku esikümnesse mahub ka Kingston Wall kindlasti ära. Oh, kreisi raamat ikkagi, eriti mis puudutab Ior Bocki uskumusi ja etümoloogilisi veendumusi, teisalt traagiline lugu ühe inimese kirglikust tõejanust, usust ja selle kaotamisest — mitmes mõttes. Aga pigem tuleb siit muusika- kui raamatusoovitus. This-is-FIN-LAND.
https://www.youtube.com/watch?v=0_BRH...
https://www.youtube.com/watch?v=0_BRH...
February 6, 2023
Todella mielenkiintoinen rockhistoriikki itselleni aiemmin varsin mystiseksi jääneestä bändistä.
Kirja kasvaa hienosti luettaessa, ja tarina on taitavasti rakennettu lukemattomista haastatteluista ja selvästi suuresta työstä. Hieman epäselväksi jäi miksi armeijaa mainittiin niin usein, ja Wallin perhe taustasta olisi ollut mielenkiintoista lukea enemmän, sillä uskon että suurimmat traumat peruuntuivat kyllä sieltä.
Mutta, vaikka kirja sujuva olikin ja minusta oli hauska muistella ja peilata omaakin nuoruuttani Suomessa noina vuosina, kirja jätti minut lopulta aikalailla tyhjän päälle, ja melankoliseen tilaan. Eli tunne oli että palasin aika lailla tasan siihen mistä aloitinkin, mutta hieman surullisempana. Mutta ehkä se olikin juuri King Wallin tarkoitus. ;-)
Kirja kasvaa hienosti luettaessa, ja tarina on taitavasti rakennettu lukemattomista haastatteluista ja selvästi suuresta työstä. Hieman epäselväksi jäi miksi armeijaa mainittiin niin usein, ja Wallin perhe taustasta olisi ollut mielenkiintoista lukea enemmän, sillä uskon että suurimmat traumat peruuntuivat kyllä sieltä.
Mutta, vaikka kirja sujuva olikin ja minusta oli hauska muistella ja peilata omaakin nuoruuttani Suomessa noina vuosina, kirja jätti minut lopulta aikalailla tyhjän päälle, ja melankoliseen tilaan. Eli tunne oli että palasin aika lailla tasan siihen mistä aloitinkin, mutta hieman surullisempana. Mutta ehkä se olikin juuri King Wallin tarkoitus. ;-)
April 23, 2019
Kirja kuvaa bändiä ja sen tarinaa sekä Pete Wallin elämää ja sen traagista päättymistä kiinnostavalla otteella. Kirjoittaja on haastatellut laajasti Wallin tuttavapiiriä ja haastattelujen perusteella muodostuu ristiriitainen kuva persoonasta, jota ei liiemmin kirjassa silotella. Lukija saa myös hyvän käsityksen 1980 ja 1990-lukujen taitteen rock-piireistä ja henkilöistä, joista monet vaikuttavat nykyisen näkyvästi musiikin parissa.
February 27, 2024
Tyylillisesti haastattelujen ym. lähteiden referoinnilta ja tapahtumien nopealta kronikoinnilta tuntuva rock-elämäkerta ei mielestäni ole teknisesti poikkeuksellisen taitavasti kirjoitettu. Kuvauksen kohde on kuitenkin niin kiehtova ja traaginen, että hänestä kerrottu tarina tempaa väistämättä mukaansa!
September 21, 2019
Pikkutarkasti kirjoitettu tarina suomalaisen rockhistorian aikakaudelleen oudosta mutta vielä tänäkin päivänä merkityksellisestä bändistä. Väliin vähän puuduttava, mutta tarkkuudessaan mahtava nostalgiamatka lama-Suomen musamaailmaan. Bändin musasta pitäville varmaankin pakollinen.
December 8, 2016
Varmasti paras suomalainen rokkihistoriikki, johon olen törmännyt. Vetää melkeinpä vertoja Mick Wallin Love Becomes A Funeral Pyrelle.
November 17, 2020
Mielenkiintoinen, mukaansatempaava ja tunteita herättävä, kertomisen arvoinen tarina.
January 1, 2021
Poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu elämäkerta
September 18, 2022
Tämähän oli valaisevaa luettaa sivistymättömälle yksilölle, joka löysi bändin vasta paljon myöhemmin.
Paikoin yllättävän surumielinen ja vakava – kuten tarinaan sopiikin.
Paikoin yllättävän surumielinen ja vakava – kuten tarinaan sopiikin.
January 4, 2026
Hyvä elämänkerta! pohjautui kivasti! ollaan Petrin kanssa horoskooppi kaimoja!
November 28, 2020
Mielenkiintoinen kirja sille, joka on nähnyt Kingston Wallin livenä aikoinaan. Muuten suht sekava historia sisältäen paljon yksityiskohtaista tietoa, jota olisi voinut karsia.
May 27, 2021
Psychedelic rock trio Kingston Wall were pretty much my favourite band in the early 19990s. Unfortunately I never got to see them live as they mostly played in bars and I was too young to get in. Their drummer Sami Kuoppamäki is a world class talent who really inspired me as a drummer when I started playing and still doesn't fail to make me astonished about his skills. Drummer Kuoppamäki, bass player Jukka Jylli and the guitarist-singer Petri Walli were all very talented musicians who created some great music that still lives on.
The main character in the band was Petri Walli, the force and the mastermind behind everything. This book is not just about Kingston Wall but Petri Walli and his journey in life and the astral planes of the spiritual worlds where Indian hash smells sweet and psytrance plays on the Himalayan mountains. He died too young, just like many rock stars unfortunately do, and the chapter telling about his last year until his suicide gets quite hard to read without getting emotional.
Although the book gives an impression of a determined and even stubborn personality who worked hard to reach his goals, in the end I get the feeling that he got very much lost and suffered of severe depression. Had ne not followed the false prophets on an LSD trip in Goa, he might still be with us today. Or maybe not, who knows. I guess he also wanted to live and die as a rock star.
The main character in the band was Petri Walli, the force and the mastermind behind everything. This book is not just about Kingston Wall but Petri Walli and his journey in life and the astral planes of the spiritual worlds where Indian hash smells sweet and psytrance plays on the Himalayan mountains. He died too young, just like many rock stars unfortunately do, and the chapter telling about his last year until his suicide gets quite hard to read without getting emotional.
Although the book gives an impression of a determined and even stubborn personality who worked hard to reach his goals, in the end I get the feeling that he got very much lost and suffered of severe depression. Had ne not followed the false prophets on an LSD trip in Goa, he might still be with us today. Or maybe not, who knows. I guess he also wanted to live and die as a rock star.
January 4, 2026
Tämä on varmaan parhaita ”bändihistoriikkeja” mitä olen lukenut - vaikkakin kirja keskittyy nimenomaan Petri Walliin. Kiehtova hahmo, kiehtova tarina. Kingston Wall kuulostaa entistä paremmalta tämän kirjan jälkeen.
August 16, 2017
Kingston Wallin ura jäi lyhyenlaiseksi. Energinen ja ennakkoluuloton trio ehti julkaista kolme albumia ennen hajoamistaan. Bändin laulaja-kitaristi ja visionääri, Petri Walli, päätti päivänsä melko pian tämän jälkeen.
Puustinen kirjoittaa esipuheessa haasteesta haastatella Wallin läheisiä ja näin palata tuohon kipeään aikaan. Puustinen onnistuu kuitenkin kirjoittamaan Kingston Wallin historian ja Petri Wallin hahmon todentuntuisesti ja kaunistelematta, tuoden kuitenkin Petrin rosoisen ja itseriittoisen luonteen esiin. Wallin bändikaverit Jukka Kuoppamäki ja Jukka Jylli luonnollisesti saavat paljon ääntään kuuluviin, mutta Puustinen on haastatellut laajaa joukkoa niin muusikoita, roudareita ja Wallin läheisiä ihmisiä.
Taitollisesti ja kuvallisesti kirja ei vedä vertoja Puustisen upeaan teokseen 22-Pistepirkosta, mutta sisältö taiten kirjoitettu. Bändin tarina on keskivertoa vetoavampi ja tarinallisempi, loppua kohden jopa proosallinen ja Puustinen päättääkin kirjan erittäin tyylikkäästi. Moni romaani voisi ottaa oppia kirjan loppua kohden tiivistyvästä tunnelmasta.
Puustinen kirjoittaa esipuheessa haasteesta haastatella Wallin läheisiä ja näin palata tuohon kipeään aikaan. Puustinen onnistuu kuitenkin kirjoittamaan Kingston Wallin historian ja Petri Wallin hahmon todentuntuisesti ja kaunistelematta, tuoden kuitenkin Petrin rosoisen ja itseriittoisen luonteen esiin. Wallin bändikaverit Jukka Kuoppamäki ja Jukka Jylli luonnollisesti saavat paljon ääntään kuuluviin, mutta Puustinen on haastatellut laajaa joukkoa niin muusikoita, roudareita ja Wallin läheisiä ihmisiä.
Taitollisesti ja kuvallisesti kirja ei vedä vertoja Puustisen upeaan teokseen 22-Pistepirkosta, mutta sisältö taiten kirjoitettu. Bändin tarina on keskivertoa vetoavampi ja tarinallisempi, loppua kohden jopa proosallinen ja Puustinen päättääkin kirjan erittäin tyylikkäästi. Moni romaani voisi ottaa oppia kirjan loppua kohden tiivistyvästä tunnelmasta.
April 4, 2019
4,5/5
April 24, 2014
Aika synkäksi meni loppua kohden, surullinen fiilis jäi. Mielenkiintoinen kirja, joka antaisi tulla kirjoitetuksi. Kaikesta huolimatta pidin kovasti.
Jää varmasti pyörimään mieleen pitkäksi aikaa.
Jää varmasti pyörimään mieleen pitkäksi aikaa.
October 28, 2015
Mielenkiintoista lähihistoriaa hienosta bändistä. Tuttuja vilisee tekstissä, mikä tietenkin lisää kiinnostusta.
November 25, 2015
Erinomainen kuvaus paitsi Kingston Wallista ja Petri Wallista, niin myös ajasta. Tarkemmin sanottuna 80-luvun lopusta ja 90-luvun alusta.
December 20, 2016
Kuvitettu arvio kirjasta löytyy allekirjoittaneen blogista: https://anttisorri.wordpress.com/2016...
March 27, 2017
Enjoyed this one.
Displaying 1 - 30 of 30 reviews