Kirpeää romantiikkaa ja herkullista ajankuvaa nousukauden Suomesta Eletään kuuminta nousukautta, ja Ulla Romu on matkalla huipulle. Hän on ponnistanut pikkupaikkakunnalta Helsinkiin mainostoimiston harjoittelijaksi, cocktailien ja katkarapujen ääreen. Kun hän kohtaa Valintatalossa Margitin, jolla on leveä selkä ja isot kädet, häneltä ei puutu enää mitään. Täydellinen onni on tässä.
Sitten Suomen talous sukeltaa, ja asiat joutuvat vapaaseen pudotukseen. Ullan ja Margitin kodissakin jokin on toisin. On kuin asunnon ilmanpaine olisi muuttunut.
Samaan aikaan Ninni rakastuu Louvressa metsästyksen jumalatar Artemikseen. Hän haluaisi jumalattaren omakseen. Niinpä hänen maailmansa järisee, kun hän kohtaa yliopistolla lihaksi tulleen Artemiksen. Se on meant to be.
Margit on uuden kertojalahjakkuuden varmaotteinen esikoisromaani: samanaikaisesti huumaava ja traaginen rakkaustarina, jota valaisee omintakeinen huumori. Se kysyy, mitä tapahtuu onnellisten loppujen jälkeen. Voiko läheistäkään ihmistä lopulta tuntea läpikotaisin? Onko kestävä rakkaus mahdollista, vai mureneeko kaikki ajan myötä kuin marmori?
Puhelinluettelot, tissibaarit, siellä täällä sisätiloissa leijuvan tupakansavun, kaikki nuo ja monet muut 1980-90-luvun ajankuvat tuo Sanna Hirvonen Margitissa eloon vaivattomasti ja uskottavasti. Draaman kaarella elävät puolestaan Ulla ja Ninni, hullaantumisineen ja pettymyksineen. Margit on suuren rakkauden kohde ja silti tuntematon, yhtä aikaa tosi- ja taruolento. Hirvosen kerronta on napakkaa, etenevää, kieli täynnä pieniä oivalluksia:
”Ninni syventyi taas kirjaansa. Hän kirjoitti lehtiöön lisää sanoja. Hän tajusi, että liikutti kynää juuri niillä lihaksilla, joiden nimiä kirjoitti. Ehkä lihas tällä tavalla oppisi oman nimensä.”
jee ihanaa lukee kunnolla taas pitkästä aikaa. tähän pääs sen verran hyvin sisälle et oli helppo lukee yhessä päivässä. tykkäsin kaikista viittauksista yhteiskunnan tapahtumiin, biiseihin ja mytologiaan. rakastan kans aina ku miljöönä on tuttuja paikkoja nii se oli myös plussaa. arvon nyt kyllä vähän kolmen ja neljän tähden välillä.
Viihdyttävä ja iskeväkin. Kivaa lukea queer-suhteista itsekin queerinä. Mutta sangen usein mietin, että onkohan tätä ylieditoitu: tärkeät, voimakkaat hetket loppuvat kesken, kun on tarve olla niin taloudellinen ja kompakti kielenkäyttäjä. Siinä jää alle paljon inhimillistä. Kirjoittaja saattaa kokea, että taloudellinen kielenkäyttö on paras. Ei se kuitenkaan varsinkaan inhimillisiä suhteita (joiden varassa teos lepää) kuvatessa tai tutkiessa usein ole. Joskus sekin voi toimia. Yllättäen kirjailija turvautuu tällaiseen normatiiviseen niukkaan kieleen kuvatessaan queer-ihmissuhteita. Minkälaista olisi esim queeriyttävä kielenkäyttö? Tai rakenteen ajattelu? Nyt rakenne on epäyllättävä ja kliseinen, Ninnin tuonti tarinaan ontui ja antiikin teemat olivat pinnallisia. Viihteellisyyttä sementoi helpot ratkaisut juonessa (en spoilaa), erityisesti loppua kohden, joka juostiin lävitse. Puhti lässähti. Tuntui myös, että kuvattujen ihmisten emotionaalinen maisema hieman typistyi tuohon kieleen. Jäi myös mysteeriksi, miten vetävä Ulla oikeastaan on, kun hän kuvautuu aika peruspertsana kuitenkin. Jännästi häneen vaan ihastutaan, vaikka hän itse on vähän mauton.
Margit oli monitahoinen kuunneltava. Toisaalta pidin kerronnasta tosi paljon, mutta samalla en voinut olla miettimättä, kuinka paljon sopiva äänikirjan lukija vaikutti kokemukseen. En usko, että olisin paperikirjana tykännyt samalla tavalla. Kieli oli tosi mukavaa nimenomaan kuunneltuna, tuntui kuin olisi vetänyt pehmeän huovan ylleen.
Jotkut kohdat kirjasta taas herättivät, yllättävästi, jopa suoranaista ahdistusta. Kokonaisuutena hyvä ja varmasti tulee tartuttua, jos Hirvonen kirjoittaa myöhemmin jotain uutta.
4,5 Luin tämän parilla istumalla ja ahmimalla, koska en vain fyysisesti voinut lopettaa. Margit oli kauniin realistisella tavalla kirjoitettu jättämättä pois karuja yksityiskohtia, mutta kuitenkin onnistui tuntumaan ajoittain haaveunilta. Kirja rakkaudesta, unelmien saavuttamisesta ja menestymisestä. Sai ajattelemaan ihmiselämän rajoja ja haavoittuvaisuutta sekä sitä, ettei pohjimmiltaan toista ihmistä voi koskaan tuntea tai tietää läpikotaisin. Se voi olla ihana ja kutkuttava asia, mutta myös elämää järkyttävä paljastus, kun rakas ihminen ei olekaan sitä mitä tästä kuvitteli.
Tykkäsin kovasti. 1980/1990 nousukausi ja lama. Näitä lama-kirjoja näyttää nyt tulevan vai huomaanko vaan niitä paljon enemmän kuin ennen?
Ullan muutto Helsinkiin ja ura mainostoimistossa halujen ammattilaisena. Margit joka vei mennessään. Ninni jonka maailman marmorinen Artemis räjäytti. Lihallinen vielä enemmän. Mutta lama ja menetykset ovat armottomia. Hyvin kirjoitettu, tarina vie eteenpäin. Ajan kuva mukana myös uutisissa ja musiikissa.
Todella harvoin luen kokonaista romaania yhdessä päivässä, mutta nytpä luin! Seksuaalivähemmistöjä ei edelleenkään tapaa aikuisille suunnatuissa romaaneissa valtavan usein (uusissa nuortenromaaneissa seksuaalisuuden ja sukupuolen kirjo tuntuu olevan jo hyvin yleistä), joten oli ilahduttavaa lukea queer-teemasta vieläpä menneisyyden kontekstissa, 1980-1990-lukujen Helsingissä. Melko kepeä ihmissuhdedraama oli viihdyttävää luettavaa.
3.5 tähteä. Hieno esikoisteos, jossa rakenne ja tapahtumien rytmi toimii. Antiikin kreikan jumalat, 90-luvun Suomi ja parisuhdekuvaukset muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden ja lyhyet luvut tekevät lukukokemuksesta intensiivisen. Hieman loppua kohden tahti hidastuu ja loppu tuntuikin turhan venytetyltä, mutta kokonaisuutena hieno kirja!
Mitä siitä saattoi sanoa? Se oli merellinen reissu. Ninni oli jäänyt aallon alle. Hän oli nähnyt eksoottisia kaloja. Laajoja syvänsinisiä näkymiä, karheita koralliriuttoja. Oli tapahtunut merenalainen maanjäristys. Sitten oli meduusan sykkivää uintia, kohoaminen sinisestä kohti valoa. Nyt oli vain rauha.