What do you think?
Rate this book
Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä
Vastuunkantajia, vastuunpakoilijoita, sievistelijöitä, rietastelijoita, marttyyreita, komentelijoita - Sari Pöyliön tarkkanäköiset ja riehakkaat novellit marssittavat esiin äitityyppien koko kirjon. Siinä missä yksi lakkaa kiireettä varpaankynsiään auton odottaessa pihalla, toinen saa päähänsä karata pölynimurikauppiaan matkaan.
Äitien tarinat kertovat myös tyttäristä, joiden mietteet tiivistyvät arkipäivän kysymyksiin: Miten suhtautua iäkkään äidin yöllisiin orgioihin? Kuinka pian vainaja alkaa kesähelteellä haista autossa? Mistä etsiä synnytyslaitokselta karannutta äitiään, joka jätti perinnöksi Kake Randelinin kasetin ja geenimutaation? Ja juuri kun kaaos on hetkeksi taltutettu, ovelta kuuluu pölynimurikauppiaan koputus. Pölynimurikauppias nuuskii kotien nurkat ja kaivaa esiin mustan huumorin kyllästämän kokoelman absurdeja tarinoita, jotka kääntävät äidin ja tyttären roolit päälaelleen.
Sari Pöyliö (1966) on kemijärveläinen freelance-toimittaja. Pölynimurikauppias on hänen esikoisteoksensa.
Äitien tarinat kertovat myös tyttäristä, joiden mietteet tiivistyvät arkipäivän kysymyksiin: Miten suhtautua iäkkään äidin yöllisiin orgioihin? Kuinka pian vainaja alkaa kesähelteellä haista autossa? Mistä etsiä synnytyslaitokselta karannutta äitiään, joka jätti perinnöksi Kake Randelinin kasetin ja geenimutaation? Ja juuri kun kaaos on hetkeksi taltutettu, ovelta kuuluu pölynimurikauppiaan koputus. Pölynimurikauppias nuuskii kotien nurkat ja kaivaa esiin mustan huumorin kyllästämän kokoelman absurdeja tarinoita, jotka kääntävät äidin ja tyttären roolit päälaelleen.
Sari Pöyliö (1966) on kemijärveläinen freelance-toimittaja. Pölynimurikauppias on hänen esikoisteoksensa.
166 pages, Hardcover
First published January 1, 2014
44 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 13 of 13 reviews
March 8, 2016
Rouhea novellikokoelma hyvin erilaisista äideistä ja tyttäristä. Välillä jopa raadollista tekstiä, virkistävän yllättävää ja vaihtelevaa. Näitä olisi lukenut enemmänkin.
January 5, 2021
3,5 tähteä!
February 22, 2015
Riemastuttavan riehakas novellikokoelma. Viimeinen novelli kokoaan kaiken yhteen. Vau.
December 4, 2017
(CW: death, rape, miscarriage, child abuse, mental illness)
A short story collection centered around motherhood in Finland.
Would the stories be transportable into other cultures without a change? I honestly don't know. There's a lot of very Finnish inability to communicate and the sort of self-martyrdom that's traditionally been the bane of the culture. Similarly, the themes are very Finnish: alcoholism, middle class poverty, unemployment, sex and the ravages of age.
The upside is the prose. There's some lovely imagery in the writing with describing trees, faces and emotions. The downside of that is the prose is also very visceral in those descriptions. Nothing, and I mean nothing, is attractive in this world. The sex is painful, crude and leads to physical and emotional pain. Bodies are lumps of quivering fat and skin, mouths are empty maws, there's blood, spit and oozing pus everywhere. People are emotionally crippled. Be prepared.
There are no positive (good) characters, per se. There are complex enough characters, which is good but considering the subject matters and how the characters are a collection of flaws, ill communication and resignation, this can be an exhausting read if you're not in the right mindset. By the end I found myself not rooting for anyone because it was clear none of the main characters would change. They'd simply survive until death. This is not a happy book, but it is interesting in a way and the prose helps in that greatly.
The things I felt retracted from the book were the insistence on ending a lot of the stories on zingers. A story that works fine as a depiction of a moment in time and how people are in that moment, doesn't need a zinger. It can simply end. To try and tie up plot threads into a punch line cheapens the story (imo). Similarly, there are no insignificant characters. Everyone introduced somehow ties into the other characters in very significant ways. In the story about the dancer neighbour, this was the most distracting.
The final story is a framing device. I'm in two minds about it.
As a whole it's a quick read, and the prose is technically enjoyable.
Suomeksi:
Novellikokoelma äitiyden iloista ja suruista Suomessa. Enimmäkseen suruista. Jopa kauhuista. Tämä ei ole iloinen, rauhallinen taikka optimistinen kirja, vaan kokoelma sairaskertomuksia äitien näkökulmasta.
Proosa on kaunista. Monesti jäin makustelemaan sanoja ja käänteitä. Monet jäivät kuitenkin kaihertamaan negatiivisesti (joko herättivät kuvotuksen tunteen, taikka halusin korjata punakynällä. Toinen näistä siis haettu reaktion, toinen tahaton):
Laventeli. Laventeli esiintyy useampaan kertaan muodossa lavendeli, mikä korskahti korvaan. Slussuttaminen, haarojen välissä kasa, otettu kun tammaa laitumella... hyviä fraaseja, jotka saivat aikaan juuri sen reaktion mitä hakivatkin, arvatenkin.
Negatiivisena koin tarinoiden kaskuhakuisuuden. Turhanpäiväisesti jotkin niistä päättyivät lausahdukseen, joka oli kuin vitsin pohja. Ei olisi tarvinnut sellaista hakea, vaan antaa tarinan rauhassa olla kuvaus hetkestä ja ihmisistä ilman vitsiä. Samoin hahmojen turha yhdisteleminen harmitti. Tanssija-naapurin tarinassa tämä etenkin pisti silmään. Ei kaikkien hahmojen tarvitse olla merkityksellisiä juonen liikuttamisen kannalta. Näitä voidaan tuoda tarinaan kehittämään tunnelmaa taikka päähenkilöiden persoonallisuutta.
Viimeinen tarina on kehyskertomus, jonka tarpeellisuudesta taikka mielekkyydestä olen kahtaa mieltä.
Kokonaisuutena kuitenkin sutjakka lukea, ja proosa sai puskemaan eteenpäin silloinkin kun kaikki muu puski pois.
A short story collection centered around motherhood in Finland.
Would the stories be transportable into other cultures without a change? I honestly don't know. There's a lot of very Finnish inability to communicate and the sort of self-martyrdom that's traditionally been the bane of the culture. Similarly, the themes are very Finnish: alcoholism, middle class poverty, unemployment, sex and the ravages of age.
The upside is the prose. There's some lovely imagery in the writing with describing trees, faces and emotions. The downside of that is the prose is also very visceral in those descriptions. Nothing, and I mean nothing, is attractive in this world. The sex is painful, crude and leads to physical and emotional pain. Bodies are lumps of quivering fat and skin, mouths are empty maws, there's blood, spit and oozing pus everywhere. People are emotionally crippled. Be prepared.
There are no positive (good) characters, per se. There are complex enough characters, which is good but considering the subject matters and how the characters are a collection of flaws, ill communication and resignation, this can be an exhausting read if you're not in the right mindset. By the end I found myself not rooting for anyone because it was clear none of the main characters would change. They'd simply survive until death. This is not a happy book, but it is interesting in a way and the prose helps in that greatly.
The things I felt retracted from the book were the insistence on ending a lot of the stories on zingers. A story that works fine as a depiction of a moment in time and how people are in that moment, doesn't need a zinger. It can simply end. To try and tie up plot threads into a punch line cheapens the story (imo). Similarly, there are no insignificant characters. Everyone introduced somehow ties into the other characters in very significant ways. In the story about the dancer neighbour, this was the most distracting.
The final story is a framing device. I'm in two minds about it.
As a whole it's a quick read, and the prose is technically enjoyable.
Suomeksi:
Novellikokoelma äitiyden iloista ja suruista Suomessa. Enimmäkseen suruista. Jopa kauhuista. Tämä ei ole iloinen, rauhallinen taikka optimistinen kirja, vaan kokoelma sairaskertomuksia äitien näkökulmasta.
Proosa on kaunista. Monesti jäin makustelemaan sanoja ja käänteitä. Monet jäivät kuitenkin kaihertamaan negatiivisesti (joko herättivät kuvotuksen tunteen, taikka halusin korjata punakynällä. Toinen näistä siis haettu reaktion, toinen tahaton):
Laventeli. Laventeli esiintyy useampaan kertaan muodossa lavendeli, mikä korskahti korvaan. Slussuttaminen, haarojen välissä kasa, otettu kun tammaa laitumella... hyviä fraaseja, jotka saivat aikaan juuri sen reaktion mitä hakivatkin, arvatenkin.
Negatiivisena koin tarinoiden kaskuhakuisuuden. Turhanpäiväisesti jotkin niistä päättyivät lausahdukseen, joka oli kuin vitsin pohja. Ei olisi tarvinnut sellaista hakea, vaan antaa tarinan rauhassa olla kuvaus hetkestä ja ihmisistä ilman vitsiä. Samoin hahmojen turha yhdisteleminen harmitti. Tanssija-naapurin tarinassa tämä etenkin pisti silmään. Ei kaikkien hahmojen tarvitse olla merkityksellisiä juonen liikuttamisen kannalta. Näitä voidaan tuoda tarinaan kehittämään tunnelmaa taikka päähenkilöiden persoonallisuutta.
Viimeinen tarina on kehyskertomus, jonka tarpeellisuudesta taikka mielekkyydestä olen kahtaa mieltä.
Kokonaisuutena kuitenkin sutjakka lukea, ja proosa sai puskemaan eteenpäin silloinkin kun kaikki muu puski pois.
October 26, 2019
Novellikokoelma erilaisista äideistä, jotka eivät aina ihan niin pullan tuoksuisia peruskliseäitejä ole. Kieli on paikoin ronskia eikä inhorealistisilta asioilta vältytä. Nämä tarinat eivät olleet omaan makuuni.
September 29, 2024
Huh! Ehkä tässä yritetään murtaa jotain madonnamyyttiä, mutta vähempikin olisi riittänyt. Turhan raadollista luettavaa minulle. Viimeinen novelli oli sen verran psykedeelistä höpinää, että pudotin vielä yhden tähden.
September 21, 2020
Hulvaton, hauska ja koskettavakin novellikokoelma äideistä ja tyttäristä. Osui ja upposi. Helppolukuinen, silti pätevä kokonaisuus.
February 19, 2021
Hämmentävä, hauska, karmivakin — ja ehdottomasti naisille kirjoitettu.
October 16, 2016
Mainio novellikokoelma, monipuolinen, hauska, liikuttavakin välillä. Jokainen kertomus on erilainen, ei tule toistoa eikä jahkausta. Lainasin tämän alun perin käsityökerhoon ehdolle ääneen luettavaksi, mutta kun toinen novellikokoelma voitti, tämä päätyi omalle yöpöydälleni ensin. Nimi muistiin.
July 28, 2014
Luulin tarttuvani johonkin kepeän hauskaan kirjaan - ja hauskahan tämä oli, mutta onnistui yllättämään roisiudellaan ja groteskiudellaan! Vallan hervottomia, mustan huumorin sävyttämiä novelleja, joita ei voinut vakavalla naamalla lukea. Sanoisinpa, että räväkkä avaus esikoiskirjailijalta! Nyt vain odottelen seuraavaa teosta...
March 4, 2014
Aivan mahtava lukuelämys! Kosketti kipeästi sekä kepeästi niin että tyrskin milloin ilosta milloin surusta. Tästä kirjasta moni löytää varmasti äitinsä ja (tulevan) itsensä. Moni tarina olisi laajentunut helposti kokonaiseksi itsenäiseksi romaaniksi. Lisää jäi kaipaamaan!
May 6, 2014
Ilahduttavia novelleja olisi voinut lukea enemmänkin. Kiinnostavia henkilökuvia ja käänteitä. Markkinoitu huonosti, nämä mitään rooleja päälaelleen käännä. Likey ehkä juuri siksi.
October 8, 2016
Oikeen hyvä kokoelma tarinoita. Reipasta menoa, pidin kovasti. Kansi ei houkuttele tarttumaan kirjaan, tätä pitää erikoisesti vinkata.
Displaying 1 - 13 of 13 reviews