Ämpärikesä

by Taina Niemi

Kun ruusut on jaettu ja suvivirren viimeiset sävelet kajautettu peruskoulun päättymisen kunniaksi, pikkukaupungin nuorilla on monta syytä kippistellä. Aurinko paistaa ja edessä siintävät kesä ja vapaus.

Kaveriporukoissa omaksutut roolit joutuvat kuitenkin koetukselle heti juhlayönä. Nuorten bucket list on pitkä, mutta unelmien lisäksi kaikilla on myös omat salaisuutensa ja pelkonsa. Tarinat risteävät, ja seuraukset ovat odottamattomia. Kesäloman alkaessa moni löytää itsensä uuden edestä. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei jää yksin.

Genres: Young Adult, Finnish Literature, Contemporary, LGBT, Audiobook

182 pages, ebook

Published March 9, 2024

Reviews

[Vehka Kurjenmiekka · Rating 5 out of 5]

Nuorisotyötä tekevänä ihmisenä luen nuortenkirjoja usein tosi kriittisesti, koska etsin niistä sitä maailmaa, jonka työssäni kohtaan. Niitä oikeita ja hengittäviä ihmisiä suruineen, iloineen ja solmuineen. Niitä ihmeellisiä nuoria, joille tää maailma on auki, mutta monet ovet syystä tai toisesta kiinni. Niitä nuoria, jotka kokevat asioita ihan ensimmäistä kertaa, tai ovat jo kokeneet ikäänsä nähden liikaakin.

Sikäli kuin itse aikuisena voin niin väittää, Taina Niemen "Ämpärikesä" tavoittaa nuorten maailman todellisena ja aitona. Se ei ole siloiteltu kesäkertomus, vaan täynnä rosoja ja uhmaa, mutta myös rakkautta ja kauneutta. On kesä, ja asiat alkaa ja päättyy, ja sillä on merkitystä. Kaikella on – koska kyse on elämästä, joka on tässä ja nyt, ja joka on elettävä, vaikka kuinka pelottaisi tai jännittäisi, ja vaikka tulisi mokattua.

Itkin kirjan mittaan parikin kertaa. Välillä teki mieli rutistaa hahmoja, välillä pitää heille puhuttelu. Joskus mieleen tuli tuttuja nuoria omilta ripareilta, ja dialogi sai virnistelemään monin kohdin. Sateenkaarevuus kirjassa on niin ikään luonteva osa kokonaisuutta. Kertojaäänet olivat sopivasti erilaisia, mutta kaikki hyvin rakastettavia, ja yhtäkään ei olisi voinut Ämpärikesästä poistaa ilman, että jotain olisi jäänyt puuttumaan.

"Mulla on puhelimessa meidän sadat viestit, Alppipuistossa otetut yhteisselfiet ja takakuoren alle prässättynä maailman onnekkain kolmiapila. Se kaikki on totta. Me ollaan totta."

[Hanna · Rating 5 out of 5]

Voisko näistä samoista tyypeistä saada kirjan, jossa ollaan seuraavassa syksyssä ja toisen asteen opinnoissa? En ole valmis luopumaan heistä vielä :’)

[lottareadsbooks · Rating 5 out of 5]

4,5⭐️
Tää oli jotenki tosi kiva. Ei tullut yhtään olo, että tässä nyt luen aikuisen kirjoittamaa kirjaa nuorista. Tosi aito ja ihana ja ja. En tiiä, oon sanaton. Tuli myös vähä ikävä kesää.

[Matti Karjalainen · Rating 4 out of 5]

Taina Niemen "Ämpärikesä" (Otava, 2024) kertoo joukosta pienemmällä paikkakunnalla asuvia nuoria, jotka ovat juuri päättäneet peruskoulun. Elämä on kaikilla edessä, mutta samalla se on täynnä erilaisia haasteita, jotka eivät näy välttämättä päälle.

Luokan virallinen häirikkö Arttu tulee hyväosaisesta kodista, jossa ei kuitenkaan paljon rakkautta tai kiintymystä osoiteta. Saana yrittää päästä yli kamalasta tragediasta, joka on virtahepo hänen perheensä olohuoneessa. Jeren äiti on alkoholisti, jota pullo kiinnostaa päättäjäisjuhlia enemmän. Matilda suunnittelee huikeaa interreiliä Berliiniin bestiksensä kanssa ja Samu saapuu bussilla kaupunkiin tavatakseen nettideittinsä, mutta pilvilinnat saattavat sortua melko ikävällä tavalla.

Elämä kolhii ja satuttaa, mutta myös palkitsee. Harmaalla pilvellä saattaa olla hopeareunus. Nuortenkirjoille tyypilliseen tapaan loppu on vähintäänkin toiveikas, vaikka jotain jätetään myös auki ja lukijan itsensä pohdittavaksi.

Olin kuullut kirjasta paljon kehuja, ja se osoittautui juuri niin hyväksi kuin minulle oli kerrottu! Nappikirja tuleviin ysiluokkalaisten vinkkauksiin, mutta kelpaa tarjottavaksi myös muille yläkouluikäisille. Voisin kuvitella, että tämä olisi erinomainen romaani esimerkiksi peruskoulun yhteiseksi lukemistoksi!

[Ennu Leiwo · Rating 5 out of 5]

Ihana kirja alusta loppuun, vaikea uskoa, että tämä on esikoinen. Mä oon tuntenut teininä jokaisen tän kirjan tyypeistä ja toivon kaikille tosimaailman Jereille, Artuille ja Niiloille niin paljon kaikkea hyvää. Liikuttaa.

[Ulla | tarinannuppuja · Rating 5 out of 5]

Herkkä ja kaunis viiden tähden nuortenromaani <3

Kesäloman vapautta, ihmissuhdekipuilua, pinnan alla kuplivia salaisuuksia. Tätä kaikkea on Taina Niemen hurmaava Ämpärikesä (2024, *kirja saatu mainostarkoituksessa Otavalta). Otavan nuortenromaanikilpailun voittajateos etenee niin sulavasti, että kun lukemisen on aloittanut, tarinan imusta ei pääse irti.

Ysiluokka on juuri päättynyt, ja viisi nuorta etsii itseään alkaneessa kesässä.

Samu matkustaa toiselle paikkakunnalle tapaamaan ihastustaan. Matilda ja Meri ovat lähdössä kauan odotetulle road tripille Eurooppaan, mutta päättäri-iltana kaksikon välit alkavat rakoilla. Pahanpojan viitan harteilleen kietonut Arttu karkaa kotoa. Saana kantaa surua mukanaan. Jere ei osaa kertoa edes parhaalle ystävälleen, mitä kotona on meneillään.

Henkilöt lipuvat toistensa ohi, miettivät, mitä uskaltavat paljastaa itsestään toisilleen. Miten löytää oikeat sanat, miten löytää haparoiden reitti toisen ihmisen luo?

"Mutta aina välillä ulkopuolisuus läpäisee mut niin kuin ohittavan junan humahdus aseman sillan alla. Silloin muiden seurassa tuntuu yksinäisemmältä kuin koskaan yksin ollessa." (Ämpärikesä, s. 22)

Kertojaääniä on monta, ja kestää jonkin aikaa ennen kuin ne alkavat erottua toisistaan. Ehkä nimissäkin on jotain samaa, koska jouduin lukiessa monta kertaa palaamaan taaksepäin ja muistuttamaan mieleen, kenen tarinalinjaan nyt hypättiinkään.

Samaan aikaan jokainen henkilö tuntuu aidolta rosoineen ja reunoineen. Kun salaisuudet rapisevat pois, jokaiselle nuorista päähenkilöistä tekisi mieli keittää kuppi teetä, lohduttaa ja sanoa, että kaikki vielä järjestyy.

Yhden elämänvaiheen päättymiseen liittyvät haikeus ja siihen sekoittuva riemu tavoitetaan tekstissä upeasti. Dialogi sai hihittelemään, romansseissa on suloista lempeyttä.

Kokonaisuus hipoo täydellisyyttä. Viisi tähteä. Helposti.

Loppu on niin kaunis, että itkettää.

SARV on tukenut tämän tekstin kirjoittamista Kopiosto-apurahalla.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Oon aina epäilevä ja vaativa nuortenkirjojen suhteen mut hyvähän tämä oli, Torkkelin lukiolainen ois voinut olla vielä vähän ylimielisempi mutta muuten tuntui yläasteen ja lukion välimaastolta

[Linnea · Rating 4 out of 5]

ihana, sydäntä lämmittävä, lohdullinen, mutta samalla kipuileva ja todellinen. merkityksellinen nuortenkirja, jonka joka ikinen hahmo oli niin todellisen tuntuinen, että heidän elämäänsä eli koko ajan vahvasti mukana. pieni kirja, joka oli samalla niin valtava. niin paljon merkitystä, kipua, lämpöä ja tuskaa näiden kansien välissä. itkin, nauroin, elin mukana.

[meri · Rating 4 out of 5]

4-4,5 ✨

tää oli tosi hyvä! nuoruuden suruja ja iloja, kutkuttavaa kesän odotusta ja karvaita pettymyksiä. kaikki hahmot ovat aidon tuntuisia. olisin jättänyt ehkä yhden hahmon pois näin lyhyessä kirjassa. kirjassa on nykykirjoille tyypillistä lopun kiirehdintää: ekat 3/4 on hyvinkin kuvailevia ja syvälle meneviä, vika 1/4 vetää lankojen päät yhteen liiankin nopeasti ja eritoten matildan ja kaimani merin (onneksi olin jo teininä kivempi kuin tää meri) tarina jää ilmaan.

[Kiki · Rating 4 out of 5]

Kirjasomeissa suositeltiin, mutta tartuin tähän hieman skeptisesti. Yllätyin kuitenkin positiivisesti siitä, kuinka monipuolinen kirjan hahmokaarti oli. Tuntui, että kirjassa päästiin syvemmälle kuin monissa muissa peruskoulun päättävistä nuorista kertovissa kirjoissa.
En tiedä olisinko kaivannut hieman vähemmän näkökulmahahmoja vai pidinkö juuri siitä, että nuorten elämästä näytettiin lopulta vain pieniä välähdyksiä. Ämpärilistat jäivät melko löyhiksi lenkeiksi nuorten välille, mutta eipä se nyt kummemmin häirinnyt.
Tarinat ja nuorten ajatukset tuntuivat realistisilta ja aidoilta, mielelläni olisin lukenut pidemmänkin kirjan.

[Elina Mäntylammi · Rating 4 out of 5]

Ämpärikesä esittelee viisi nuorta, joista neljä päättää peruskoulunsa pikkupaikkakunnalla ja viides tulee vierailulle pääkaupungista. On rikasta, rakasta, köyhää ja varasta.

Vaikka aluksi näyttää siltä, että viiden minäkertojan kautta teemoja on jo liikaa, onnistuu kirja koskettamaan syvästi ja johdattelemaan nuoret omille poluilleen.

Nuoruus - ysiluokan päättäminen, kesä, ystävyys, suunnitelmat, haaveet ja rakkaus - on jokaisella ainutlaatuinen ja kuitenkin sama. Kukaan ei selviä siitä yksin eikä entisellään, on pakko kasvaa irti jostain ja kurottaa kohti uutta, on pakko uskaltaa.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

4.5

Luen harvoin selkeästi nuorten kirjallisuutta, mutta kun luen, luen tosi hyvää! Pikkasen vaivasi tosi monipäinen kertojajoukko ja tyttöjen heikommat hahmot, mutta sitten taas monipäisyys mahdollisti monien kipukohtien esiintuomisen uskottavasti.

[tilda · Rating 3 out of 5]

Kiva, kesäinen nuortenkirja. Nuoria oli kuvattu uskottavasti ja tykkäsin siitä, miten kirjan tapahtumat oli tiivistetty muutamaan päivään. Vähän kuitenkin jäi sellainen fiilis, että jotain jäi puuttumaan. Ehkä olisin kaivannut vielä lisää kesäfiilistelyä ja tuntui myös, että hahmot jäi jotenkin ohuiksi.

[Juulia · Rating 4 out of 5]

ihana ja hienosti kaikki tunteet pieneen pakettiin sommitteleva kirja + vaikeistaki aiheista huolimatta kivan kesänen ja nopeesti ahmittava

[Fridzd · Rating 4 out of 5]

Voi tää oli ihana!

[Jenni H · Rating 4 out of 5]

Ihana nuorten kirja. Olisin rakastanut tätä ollessani 13v. Tämänkin ikäisenä pystyin helposti samaistumaan peruskoulunsa päättäneiden nuorten tunnelmiin ja elämänkäänteisiin.

[Sini Helminen · Rating 4 out of 5]

Esikoiskirjailija Taina Niemen Ämpärikesä voitti Otavan nuortenromaanikilpailun, jossa etsittiin realistista nykypäivään osuvaa käsikirjoitusta. Sellainen tänä keväänä ilmestynyt Ämpärikesä ehdottomasti on kuvatessaan erilaisten ysiluokkalaisten päättäjäisaikaa peruskoulun päättymisen, uuden elämän ja kesän kynnyksellä. Näkökulmahahmoja on monta, mutta kerronta pysyy tiiviinä ja helppona seurata. Niemi saa tiiviiseen mittaan mahtumaan monta erilaista nuorta ja heidän tarinoidensa kautta esiin monta merkittävää ajankohtaista yhteiskunnallista kysymystä. Yhteensitova linkki on tapahtuma-ajan ja -paikan lisäksi tehtävä, joka yseille oli viimeisinä päivinä koulussa asetettu: mitä teidän kesänne bucket- eli elämässä ennen kuolemaa suoritettavien asioiden ämpärilistaan kuuluu?
Ämpärikesässä pääsosissa ovat Jere, Arttu, Matilda, Saana ja Samu. Samu on Helsingistä ja saapuu pikkupaikkakunnalle etsimään netti-ihastustaan Niilaa, joka ei kuitenkaan ole uskaltanut tulla kavereilleen kaapista. Saana ei pysty liittymään päättäjäisbilettäjien seuraan, kun hukkuneen veljen kohtalo painaa yhä vuosienkin kuluttua hänen mieltään. Entistä urheilijaa Arttua pidetään kovanaamana, mutta pinnan alla piilee enemmän, eikä ongelmien pakeneminen kanna pitkälle. Jere taas piilottelee kavereilta yksinhuoltajaäitinsä päihdeongelmia. Matilda puolestaan odottaa unelmiensa reiliä parhaan kaverinsa Merin kanssa, mutta vanhojen ystävien välille on muodostunut uutta kitkaa. Taina Niemen Ämpärikesä on nopealukuinen ja aidosti nuorten päähenkilöidensä nahkoihin hyppäävä romaani, jonka jokaisella sivulla maistuu kesä.

Arvio myös blogissa Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...

[Inna · Rating 4 out of 5]

Ämpärikesä oli just niin kiva kuin aattelinkin kaikkien näkemieni kehujen perusteella. Tarina oli mukaansatempaava ja viihdyttävä olematta kuitenkaan mitään höttöä, vaan vakavia asioita käsiteltiin. Pidin siitä ettei kaikkia asioita kerrottu läheskään heti, vaan nuorten elämien kiemurat ja taustavaikuttimet avautuivat pikkuhiljaa. Pidin erityisesti Artun ja Jeren tarinoista, mutta ei mukana ollut ketään jonka seuraaminen olisi ollut muita tylsempää. Nuorten mietteet ja keskustelut tuntuivat aidoilta, ja tässä oli moderniudestaan huolimatta mukavan ajaton tunnelma, ja nää samat ongelmat olisivat saattaneet olla tapetilla vaikkapa 10, 20 tai 30 vuotta sitten ilmestyneessä nuortenkirjassa, eli tämä kirja tulee varmasti kestämään hyvin aikaa.

Kaikenkaikkiaan oikein mainio kirja, ja tietenkin olisin taas tapani mukaan halunnut lukea jokaisesta hahmosta enemmän, mutta onneksi kirjailija on osannut lopettaa tarinan juuri oikeaan kohtaan, niin että tilanteet jäävät hieman ilmaan ja ihmiset eivät tule valmiiksi, ihan niin se kuin oikeassa elämässäkin menee.

[Jenskinkirjat · Rating 4 out of 5]

No siis wau! Aukaisin tämän eilen illalla sellaiseksi kevyeksi lukemiseksi teinihömppää aatellen. Mut eihän tää sellasta ollut nähnytkään! Tarinassa on monia hahmoja jotka ovat päättäneet yläasteensa.

Kirja on lyhyt joten kamalan syvälle hahmoissa ei keretä mennä he kuitenkin painivat jokainen oman ongelman kanssa ja niitä käsitellään hienosti vaikka tosiaan pintapuolisesti, mutta tykkäsin tästä todella paljon.

Toivon kovasti että kirjailija tekee kirjalle jatko-osan ☺️

[Cecilia Ollikainen · Rating 4 out of 5]

aito ja rehellinen kuvaus nuorten elämästä, huolista, haasteista ja itsensä etsimisestä. kevyehkö lukea, vaikka monia ikäviä aiheita käsiteltiin. hienosti oli rakennettu lyhyen ajan sisälle usean eri henkilön tarina ja näkökulma eri tilanteisiin.

[Essi · Rating 5 out of 5]

Ihana ya-kesäkirja kertoo muutamasta ysiluokkansa juuri päättäneestä nuoresta parin ensimmäisen kesälomapäivän ajan. Jokaisella on murheensa, jotka yleensä liittyvät ihmissuhteisiin: ihastuksiin, vanhempiin, ystäviin. On menneisyyden kipeitä sattumuksia, joista pitäisi jotenkin pystyä menemään eteenpäin. Vaan minne?
Pidin kirjan rakenteesta, jossa vuorotellen seurataan jokaista päähenkilöä, ja monta kiinnostavaa hahmoa jää vain muiden kertojien kuvauksien varaan. Koska kirjassa kuljetaan hahmojen mukana vajaan viikon ajan, jäävät asiat totta kai myös auki, mutta auki on myös näiden nuorten elämä, onhan kesä ja tulevaisuus vielä avoin.

[Saima || ripaustaikaa · Rating 4 out of 5]

Tällaisia nuortenkirjoja tarvitaan! Vajaaseen kahteensataan sivuun on tiivistetty uskomattoman paljon tosi samaistuttavia nuoruuden iloja, suruja, huolia ja epävarmuutta. Iso suositus tälle🧡

[Piia (kirjatarhuri) · Rating 4 out of 5]

3,5-4 tähteä

[Bombus muscorum · Rating 4 out of 5]

Dialogit ja hahmojen ajatukset on tosi taitavasti, realistisesti tehty. Kaikki hahmot tuntuivat kiinnostavilta seurata. Kaikki tyypit oli myös tarinan kannalta tarpeellisia. Toivon todella, että kirjaan tulee jatkoa…

Tää saattaa olla tän vuoden vaikein kirja arvioida. Mietin 4 ja 5 väliltä. Päädyin nyt tähän 4, koska en päässy iha alussa tän kirjan tarinan mukaan. Varsinkin kun tässä on niin monta kertojaa.

[Niina · Rating 3 out of 5]

Pitihän se itsekin sitten tarkastaa, miksi tästä Taina Niemen Ämpärikesästä (Otava 2024) on puhuttu niin paljon. Lähdin lukemaan hyvin epäileväisenä ja ehkäpä se vaikutti lukukokemukseen, mutta tämä oli vain sellainen ihan ok kirja minulle. Tapahtumat sijoittuvat lauantain 3.6. ja keskiviikon 7.6 välille, ysiluokan päättäjäisjuhlasta loman ensimmäisiin päiviin. Tai no, kaikki kirjan henkilöt eivät lomalle pääse, vaan osa on kesätöissä.

Tää voisi todellakin olla Heartstopper, jos Niila ei olisi niin paniikissa siitä, mitä muut ajattelee. (s. 49)

Tässä oli yllättävän monta näkökulmahenkilöä ja alussa oli vaikeaa muistaa kuka kukin on suhteessa toisiin. Vähemmän yllättäen oma suosikkinäkökulmani oli Samu, muita vuoden vanhempi poika, joka yllättäen tupsahtaa Helsingistä homofobisen pikkukaupungin uimarannalle. Hän on kirjoitellut netissä Niilan kanssa jo pitkään ja haluaa yllättää tämän saapumalla ilmoittamatta paikalle.

Kun kukaan ei tiedä, voin itsekin leikkiä, että kaikki on hyvin. (s. 133)

Kirjan sanomana voisi olla esimerkiksi se, että meillä kaikilla on jotain, mitä emme ole kertoneet muille, edes hyville ystävillemme. Jokaisella on omat ongelmansa ja haavoittuvaiset kohtansa. Siksipä olisikin kivaa, jos ihmiset puhuisivat näistä asioista enemmän, koska emme ole yksin kokemustemme ja ajatustemme kanssa, vaan voimme samaistua ja antaa vertaistukea. Onneksi kirjan aikana moni nuori avautuu toiselle: tullaan ulos kaapista, paljastetaan elämän suurimmat luurangot ja tarjotaan olkapää, jota vasten itkeä.

"Oikeastaan mulla olis yksi juttu. Tai... Mä taidan olla rakastunut."
"Oho, mahtavaa!"
"Niin kai?"
--
"Mutta?"
--
"Mutta se on poika. Tai mies. Tai siis suunnilleen meidän ikäinen, mutta joo. Äh."
"Ja?"
"Ja mitä?"
"No kerro nyt jotain muutakin!"
Niila näyttää hämääntyneeltä.
"Etkö sä ole yhtään yllättynyt?"
"Niila hei, me ollaan parhaita kavereita. Musta tuntuu, että sä aliarvioit mut." (s. 179-180)

Tämä olisi voinut olla pidempikin, tai vaikka sarjan alku, jossa olisi keskitytty vain pariin hahmoon kerrallaan. Nyt tämä jäi hieman pintapuoliseksi slice of lifeksi ja kenestäkään hahmosta ei oppinut kauhean paljon, etenkään näin rajatussa ajassa. Toisaalta kaipa tällaisillekin kirjoille on tarvetta, sillä tämän lukee parilla istumalla. Niemen tyyli kirjoittaa oli mukava, mutta omaan makuun näin monta näkökulmaa näin vähään sivumäärään nähden tekee kirjasta liian sirpaleisen.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Peruskoulu päättyy ja pikkukaupungin nuorilla on kesä edessään. Opettaja on pistänyt nuoret miettimään bucket listejään kevään lopussa ja monenlaista suunnitelmaa nuorilla onkin. Unelmien lisäksi on kuitenkin myös pelkoja ja huolia.

Taina Niemi tarkastelee romaanissa kesäkuun ensimmäisten päivien tapahtumia viiden kertojan kautta. Tämä tuo Ämpärikesään episodiromaanin tuntua, vaikka eri kertojat lomittuvat toisiinsa. Kertojista Jere on vähän sellainen peruspoika, mutta hänen huolenaiheenaan on poissaoleva äiti. Arttu on hyvän perheen urheilijapoika, joka on ysiluokan aikana muuttunut lupaavasta futistähdestä lähinnä pikkurikolliseksi. Matilda odottaa innolla yhteistä Berliinin-matkaa bestis Merin kanssa, mutta jokin yhteydessä Meriin mättää. Saana taas ei voi unohtaa muutaman vuoden takaista traumaa, josta muut tuntuvat päässeen yli ongelmitta, joten Saana tuntee olevansa kummajainen. Samu puolestaan on ulkopuolinen, joka saapuu paikalle tapaamaan netti-ihastustaan.

Näiden kertojanäänien lisäksi tarinassa pyörii monia muita henkilöitä, joiden suhteet toisiinsa muodostavat Ämpärikesän henkilöistä sellaisen vyyhdin, ettei kokonaisuus tunnu joukolta irrallisia tapahtumia, vaan hyvältä kokonaisuudelta pikkukaupungin elämää. Romaani on lyhyt, alle 200 sivua, eikä kuvaakaan kuin neljää päivää, mutta siihen mittaan on saatu mahtumaan paljon käänteitä. Lopputulos on jännittävä, lukemaan houkutteleva ja oikealta elämältä maistuva. Nuorten vaikeudet ovat uskottavia ja arkisia, toisaalta juuri sopivan dramaattisia ja vaikeita.

Teos on Niemen esikoisromaani ja päätyi julkaistavaksi Otavan nuortenromaanikilpailun myötä. Kilpailussa haettiin nykyaikaan kytköksissä olevaa realistista romaania, joka olisi sovitettavissa myös audiovisuaaliseen muotoon. Valinta on osunut kohdalleen: tämä kirja täyttää vaatimukset hyvin. Voisin hyvin kuvitella, että tämän saisi muovattua toimivaksi minisarjaksikin. Hyvää modernia nuortenkirjaa etsiville Ämpärikesä on nappivalinta.

[Hanna · Rating 5 out of 5]

Lämminhenkinen, uskottava ja aito nuortenkirja! Vaikka näkökulmia on viisi, henkilöiden tarinat ja elämät kutoutuvat vaivattomasti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa lukijan on helppo pysyä mukana. Kirjaa ei meinaa malttaa laskea käsistään. Henkilöihin kiintyy. Ysiluokkansa päättävät nuoret ovat rosoisuudessaan uskottavia ja kantavat kukin omaa kipuaan. Kukin pääsee eteenpäin itsetutkiskelun, rehellisyyden ja toisen ihmisen avulla.

Kirjan nimi, kansikuva ja pieni koko herättivät odotuksen kepeästä, helppolukuisesta kesäkirjasta. Helppolukuinen se kyllä on, mutta muuten se yllätti koskettavuudellaan, syvyydellään ja aitoudellaan. Tämä on kirja, jonka en olisi halunnut loppuvan, ja jonka jälkeen täytyy hetki odottaa, ennen kuin voi tarttua seuraavaan kirjaan.

Ämpärikesä ansaitsee paikan kirjahyllyssäni. Kirja olisi myös mainio lahja peruskoulunsa päättävälle nuorelle ja toki sopisi varmasti kasiluokkalaisellekin. Myös nuorten vanhempien kannattaisi tämä lukea. Lopultahan meidän jokaisen ämpäri on lastattu kivulla ja unelmilla.

[☆ Emma ♡ · Rating 5 out of 5]

Todella aito ja rehellinen kuvaus nuorten elämästä.

Pidin siitä, kuinka erilaisia nuoria kirjassa on, ja kuinka heidän elämänsä vaikeudet paljastuvat vähitellen ja tarinan mukana, eikä niitä yhtäkkiä pamauteta naamalle. Asioista puhutaan ymmärrettävästi, mutta lukijan annetaan itsekin tajuta asioita.

Ihailen sitä, kuinka todenmukaisesti kirjassa on saatu esille nuorten porukoiden ja ihmissuhteiden rakenne. Pystyin tunnistamaan samat asiat kuin omassa elämässäni ja lähipiirissäni.

Nuorten tunteita ei olla liioiteltu eikä vähätelty, niitä on kerrottu juuri sopiva määrä suhteessa tarinan kulkuun. Lukija tietää koko ajan henkilön mielentilan, mutta tunteita ei välttämättä kerrota suoraan, vaan hänen tekojensa tai huomioidensa kautta.

Ihmisten kaksinaamaisuus ja ilkeys, mutta myös hyväntahtoisuus ja ilo, on tullut hyvin esille. Jokaisella henkilöhahmolla on oma luonteensa, jonka varjopuoletkin ovat ymmärrettäviä hyvän tekstin ansiosta.

Erittäin hyvä luettava nuorille, varsinkin kun kirja ei ole kovin pitkä eikä missään vaiheessa tylsä.

[Petri Saarela · Rating 4 out of 5]

Peruskoulun päättyminen on pitkän elämänvaiheen päätös; sosiaaliset kuviot saattavat mennä uusiksi, elämän suunnasta pitäisi tietää huomattavan paljon enemmän kuin tuossa vaiheessa oikein voi odottaa tietävän ja roolijako voi mennä kovin uusiksi sekä kotona että koulussa.

Ämpärikesä on varsin kiltti, mutta kovin ymmärtäväinen ja tiivis kuvaus edellä mainituista muutoksista tässä elämän askelkohdassa, päättäjäisten jälkeen. Viiden (oikeastaan kuuden) keskushahmon kautta varmasti jokainen löytää jonkinlaista samaistumispintaa, niin empaattisella ja tarkalla kynällä kaikki on kirjoitettu.

Tykkäsin kovasti, jäi hyvä mieli, mutta vielä vähän lisääkin olisi voinut mielellään tyypeistä samassa paketissa lukea!

[Anu Eerola · Rating 4 out of 5]

Ämpärikesä on juuri sellainen nuortenkirja, jonka luettaisi mielellään yläkoululaisilla. Ysiluokka on juuri päättynyt, ja joukko nuoria jättää peruskoulun kesän ämpärilista mielessään.

Jokaisella on omat haaveensa - ja monilla myös salaisuutensa. Alkoholistiäitinsä kanssa asuva Jere paiskoo töitä saadakseen rahaa, mutta rikkaan perheen Artullakaan ei nyt mene kovin hyvin. Niila tapaa ensi kertaa netti-ihastuksensa Samun, mutta ei uskallakaan tulla kaapista. Matilda odottaa Euroopan-reissua bestiksensä Merin kanssa, mutta miksei Meriä tunnukaan kiinnostavan? Saana ei pääse yli siitä, mitä rannalla tapahtui muutama vuosi sitten.

Alle 200 sivun aikana asiat loksahtelevat paikoilleen niin, että käteen jää toiveikas olo: nuoriso ei ole ollenkaan pilalla, joskus vain vähän pihalla.