What do you think?
Rate this book
Spår på jorden
I den vackra Åländska skärgården bor den självsäkra och lättsamma drängen Vilhelm och den förståndiga men bitska pigan Elda. Här bor också den veliga och frustrerade Sven, som arbetar på sina fosterföräldrars gård. Livet på Ålands olika bondgårdar fortskrider, men så börjar Sven få upp ögonen för Elda. Han ser henne plötsligt på ett nytt sätt. Kan det dessutom vara så att Elda känner likadant? Men efter en obetänksam kommentar från Svens sida tar dock historien en helt annan vändning och Elda hamnar i armarna på en annan dräng. Med det åländska landskapet som bakgrund väver Sally Salminen en insiktsfull historia, fylld av klarhet och en stilla humor.-
248 pages, Kindle Edition
First published January 1, 1961
17 people want to read
About the author
Sally Salminen
20 books13 followersSally Alina Ingeborg Salminen (later Salminen-Dührkopf) was an internationally renowned author from the Åland Islands, Finland.
Born in Vårdö, Åland, Sally Salminen was the eighth child of twelve. Already as a child she entertained notions of becoming an author, but she considered herself to be too poor and unknowledgeable to succeed as a writer. After her confirmation, she worked in the village grocery store, until she moved to Stockholm, Sweden to work as a maid. During her tenure in Sweden she took correspondent courses and read books in her spare time.
In 1930 Sally and her sister Aili moved to New York City, New York, United States. While in New York, she wrote during her spare time, and it was here she started writing the manuscript for her first (and most famous) novel, Katrina. Finland-Swedish publisher Holger Schildts Förlag announced in 1936 a writing contest, for which Salminen submitted her manuscript. Her submission won, and Katrina was published the same year. The novel depicts the life of an Ostrobothnian woman, Katrina, who moves to Åland following her marriage. Katrina became an international success, eventually being translated into more than twenty languages.
Sally Salminen married Danish painter Johannes Dürhkopf in 1940, and relocated to Denmark. Salminen remained a prolific writer, but she was never able to replicate the success of her debut novel, Katrina. Besides Katrina, Prins Efflam(1953) and Vid Havet (1963) are considered her most notable works.
Born in Vårdö, Åland, Sally Salminen was the eighth child of twelve. Already as a child she entertained notions of becoming an author, but she considered herself to be too poor and unknowledgeable to succeed as a writer. After her confirmation, she worked in the village grocery store, until she moved to Stockholm, Sweden to work as a maid. During her tenure in Sweden she took correspondent courses and read books in her spare time.
In 1930 Sally and her sister Aili moved to New York City, New York, United States. While in New York, she wrote during her spare time, and it was here she started writing the manuscript for her first (and most famous) novel, Katrina. Finland-Swedish publisher Holger Schildts Förlag announced in 1936 a writing contest, for which Salminen submitted her manuscript. Her submission won, and Katrina was published the same year. The novel depicts the life of an Ostrobothnian woman, Katrina, who moves to Åland following her marriage. Katrina became an international success, eventually being translated into more than twenty languages.
Sally Salminen married Danish painter Johannes Dürhkopf in 1940, and relocated to Denmark. Salminen remained a prolific writer, but she was never able to replicate the success of her debut novel, Katrina. Besides Katrina, Prins Efflam(1953) and Vid Havet (1963) are considered her most notable works.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 of 1 review
January 19, 2021
Minäkin luin pari vuotta sitten kaikkien muiden tavoin uuden käännöksen Sally Salmisen Katrinasta ja koska pidin siitä paljon, laitoin myös muut käännetyt Salmiset kirjastosta varaukseen. Pitkään niitä on saanut sieltä odotella saapuvaksi ja pari kuukautta Jäljet maan mullassa (Spår på jorden, 1961) oli vielä hyllyssänikin, ennen kuin siihen tartuin.
Kansien välistä paljastui ihan hyvä romaani, tarina ahvenanmaalaisesta maaseudusta ja kolmesta omilla tavoillaan omalaatuisesta henkilöstä. Romaani kertoo Svenistä, Edlasta ja Vilhelmistä: yksi on syrjään jäävä orpo nuorukainen, toinen (minun ikäiseni!) "vanhapiika" nainen ja kolmas hölmö, suurisuinen mies. Näiden välille syntyy erilaisia jännitteitä, jotka laukeavat -- ja sitten tarinassa hypätään ajassa melkein kaksikymmentä vuotta eteenpäin. Kaikki on muuttunut, mutta jotain meistä kaikista jää jäljelle, koskettamiimme ihmisiin ja asuttamiimme ympäristöihin. Vai jääkö?
Kirja jakautuu selvästi kahteen erilaiseen ja aika erityyliseenkin osioon tämän aikahypyn molemmin puolin. Lopun traagisempi ja melkein kauhuromanttinen osuus toimii minulle paremmin kuin alun maalaisromanttisrealistisempi miljöö- ja ihmiskuvaus. Jälkipuoliskolla Salminen pääsee paremmin hahmonsa pään sisälle, kun kerronta keskittyy vain yhteen ihmiseen ja malttaa jäädä pohdiskelemaan ja kuvailemaan. Irrallaan kaikesta haahuilevan ja yksin luonnossa viihtyvän, katumusta ja epävarmuutta täynnä olevan miehen mielenliikkeitä on kiinnostava lukea, vaikka tyyppi aika kauhea onkin.
Jäljet maan mullassa ei kokonaisuutena yllä Katrinan tasolle, mutta jotkin yksittäiset kohdat ja kohtaukset ovat nautittavaa luettavaa. Ja Katrina nyt olikin sekä poikkeuksellisen hyvä romaani että tavoitteiltaan aika erilainen kuin tämä, pienimuotoisempi kirja.
Kansien välistä paljastui ihan hyvä romaani, tarina ahvenanmaalaisesta maaseudusta ja kolmesta omilla tavoillaan omalaatuisesta henkilöstä. Romaani kertoo Svenistä, Edlasta ja Vilhelmistä: yksi on syrjään jäävä orpo nuorukainen, toinen (minun ikäiseni!) "vanhapiika" nainen ja kolmas hölmö, suurisuinen mies. Näiden välille syntyy erilaisia jännitteitä, jotka laukeavat -- ja sitten tarinassa hypätään ajassa melkein kaksikymmentä vuotta eteenpäin. Kaikki on muuttunut, mutta jotain meistä kaikista jää jäljelle, koskettamiimme ihmisiin ja asuttamiimme ympäristöihin. Vai jääkö?
Kirja jakautuu selvästi kahteen erilaiseen ja aika erityyliseenkin osioon tämän aikahypyn molemmin puolin. Lopun traagisempi ja melkein kauhuromanttinen osuus toimii minulle paremmin kuin alun maalaisromanttisrealistisempi miljöö- ja ihmiskuvaus. Jälkipuoliskolla Salminen pääsee paremmin hahmonsa pään sisälle, kun kerronta keskittyy vain yhteen ihmiseen ja malttaa jäädä pohdiskelemaan ja kuvailemaan. Irrallaan kaikesta haahuilevan ja yksin luonnossa viihtyvän, katumusta ja epävarmuutta täynnä olevan miehen mielenliikkeitä on kiinnostava lukea, vaikka tyyppi aika kauhea onkin.
Jäljet maan mullassa ei kokonaisuutena yllä Katrinan tasolle, mutta jotkin yksittäiset kohdat ja kohtaukset ovat nautittavaa luettavaa. Ja Katrina nyt olikin sekä poikkeuksellisen hyvä romaani että tavoitteiltaan aika erilainen kuin tämä, pienimuotoisempi kirja.
Displaying 1 of 1 review