Ajatuksia herättävä ja positiivisuudessaan poikkeuksellinen tarina Suomen menestyneimmän taitoluistelijan matkasta vaativan urheilulajin huipulle ja elämästä sen jälkeen.
Taitoluistelija Laura Lepistö ei koskaan tavoitellut voittamista. Silti hänestä tuli Euroopan mestari ja MM-pronssimitalisti lajissa, josta on viime vuosina kuultu lähinnä kauhutarinoita. Lepistö ei kärsinyt vaan rakensi itselleen vaihe vaiheelta mielen ja ympäristön, joiden avulla menestys ja aito hyvinvointi oli mahdollista. Laura Lepistön elämäkerta on inspiroiva kasvutarina, mutta myös raadollisen rehellinen kertomus urheilun yhä vaietuista varjopuolista naisurheilijoille. Lepistön vinkeistä on apua kelle tahansa, joka tavoittelee menestystä, mielenrauhaa ja toipumista.
Kovia hommia tää taitoluistelu! Tässä käsiteltiin paljon konkreettista psyykkistä valmentautumista ja muita tärkeitä teemoja, kuten urheilijoiden syömistä:-)
Fanitin itse nuorena pienesti sekä Laura Lepistöä että Kiira Korpea ja itselleni tämä oli sitä taustaa vastaan peilaten mielenkiintoinen sukellus Laura Lepistön uraan ja ajatuksiin. Hankalista hetkistä huolimatta ihanan positiivinen sävy koko kirjassa. Tykkäsin!
ihana laura, lapsuuden idoli. upea, tärkeä ja rohkea teos huippu-urheilun tähtihetkistä ja syvemmistä kuopista. kiitos laura, että toteutit tämän kirjan <3
hauskaa kun olen aikaisemmin lukenut kiira korven ehjäksi särkynyt -kirjan ja kuinka laura ja kiira ovat pitkän aikaa kulkeneet parivaljakkona ja valoittaneet luistelullaan ympäri maailmaa. nyt pääsi lukemaan samoista tilanteista lauran näkökulmasta.
ps niin tärkeää tuoda esille naisurheilijoiden ongelmia hormonitoiminnan kanssa. onneksi näiden asioiden kans ollaan menty eteenpäin, mutta siltikään asiasta ei voi puhua liikaa.
Tämä on hyvä urheilijakirja. Onneksi Suomen kaikkien aikojen menestynein yksilötaitoluistelija Laura Lepistö jätti uran loppumisen ja kirjan väliin kymmenisen vuotta ja saamme lukea varsin seestynyttä kertomusta hänen kokemuksistaan.
On yllättävää miten paljon Lepistö korostaa leikkimielisyyden roolia hänen varhaisessa lajiharrastuksessaan. Onhan taitoluistelu mielettömine vaatimustasoineen mitä totisinta urheilua. Ja tämä leikillisyys harjoittelussa kantoi pitkälle, vaikka se viimeinen nousu huipulle 17-18 vuotiaasta eteenpäin oli sitten Lepistölläkin totista huippu-urheilua.
Kenestäkään ei tule taitoluisteluhuippua ilman geneettistä lottovoittoa ja sen Lepistökin tunnistaa kohdallaan. Mutta hänellä toteutui lahjakkuuden edistämisen muutkin peruspilarit kuten hyvä onni tärkeiden ihmisten, vanhempien ja valmentajan, kohdalla. Myös ympäristö (jäähallit lähellä, Mäkelänrinne) mahdollisti taitoluistelu-uran. Esikuvien merkitys näyttää olleen yllättävän vähäinen. Tärkeämpiä ovat olleet hyvät harjoituskaverit ja kirittäjät. Onnekkaaksi sattumaksi ei tunnu löytyvän kuin toiseksi viimeinen loukkaantuminen mistä toipuminen kirvoitti uran (liian lyhyksi jääneeseen) loppunousuun.
Lepistö lienee saanut luvan käyttää nuorempaa kilpasiskoaan, Jenni Vähämaata, esimerkkinä liian vakavasta ja liian nopeasta ahnehtimisesta kilpauralle. Vähämaa oli parhaimmillaan 15-16 -vuotiaana ja ura loppui pian loukkaantumiseen ja ylirasitukseen.
Kirjaa voi suositella kaikille huippu-urheilu-uraa havitteleville ja kaikille valmentajille. Tässä suhteessa olisi toki auttanut jos kirjan antia olisi paremmin systematisoitu. Nyt kokemukset ja opetukset tulevat vuolaana, mutta toki tarkkana ja hyvin kirjoitettuna, kerrontana. Toisteisuutta kertyy turhan runsaassa kronologiassa.
Lepistö kantaa huolta urheilijoiden terveydestä. Oma ura loppui loukkaantumiseen ja ehkä liian vähään syömiseen. On tärkeää ja uskottavaa kun Lepistö sanoo, että terveyttään ei kenenkään pidä uhrata huippu-urheilulle.
Vielä erityismaininta sopivasti sijoitetuista kunnon kirosanoista Lepistön suuhun. Niitähän ei kiltin näköiseltä tytöltä olisi uskonut tulevan. Mutta ilman perkeleitä ei taitoluistelijaksi tulla.
Inspiroiva ja rehellinen, mutta samalla ihanan positiivinen kirja. Lauran tarina on ehkä vähän erilainen moneen muuhun urheilijaan verrattuna: hän ei välttämättä tavoitellut huippu-urheilijuutta ja oikeastaan vasta menestyttyään omaksui urheilijan identiteetin. Toisaalta siitä luopuminen oli hankalaa, ja itselleni Lauran tarina hänen uransa jälkeen oli ehkä kirjan parasta antia.
Harvoja kirjoja, jotka puhuttelivat sellaisella tavalla, että haluaisin tämän ehkä jopa kirjahyllyni pysyväksi osaksi.
Laura Lepistö oli mun lapsuuden idoli ja oli todella jotenkin puhdistavaa ja parantavaa lukea (tai itse asiassa kuunnella) ei-traagisista olosuhteista lähteneestä huippu-urheilijan urasta. Et vaikka huippu-urheilu on väkisinkin melko raadollista ja vaatii paljon uhrauksia, niin Lauran tapauksessa aina oli perhe ja tukiverkosto taustalla. Suosittelisin tätä kirjaa etenkin jokaiselle luistelijasielulle:).
Hieno ja tunteikas kokonaisuus Lauran elämänvaiheista ja polusta huipulle!✨❤️ Viisaita sanoja niin liikunnan ilosta, psyykkisen valmennuksen tärkeydestä, hormoniterveydestä kuin oman polkunsa löytämisestä työelämässä urheilu-uran jälkeen. Pidin kirjasta valtavasti!😊