Hengästyttävä matka Putinin hybridisodankäynnin ytimeen.
Jessikka Aron uusi tietokirja Kremlin sodasta länsimaita vastaan esittelee Putinin tiedustelupalvelujen salaiset operaatiot yksityiskohtaisesti.
Venäjä uhkaa Länttä kolmannella maailmansodalla, vaikka se on käynyt sitä jo vuosia. Aseinaan Kreml käyttää kaaosagentteja, peiteoperaatioita, vihapuhetta levittäviä valepappeja, vankilasta värvättyjä hakkereita ja ihmisten hyväuskoisuutta.
Kirja vie lukijan hengästyttävälle matkalle Helsingin hovioikeuden aulasta Tallinnan kohutulle pronssisoturipatsaalle ja Venäjän tiedustelupalveluihin kytkeytyvästä mediakeskuksesta Berliinissä Länsi-Afrikassa toimineeseen venäläiseen trollitehtaaseen.
Aron edellinen teos, Putinin trollit, on ollut kansainvälinen menestys. Se on ilmestynyt jo yli 15 maassa.
Jessikka Aro (s. 1980) on ammattiliitto Tehyn viestintäjohtajana ja entinen Yleisradion toimittaja.
Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen maailmallakin hyvin menestynyttä tietokirjaansa Putinin trollit (2019) on myyty Suomessa yli 40 000 kappaletta.
Jessikka Aro (b.1980) is a Finnish journalist working for Finland's public service broadcaster Yle and an author of a non-fiction book Putin's Trolls.
In September 2014, she began to investigate pro-Russian Internet trolls, but became a victim of their activities herself. This harassment led to three people being convicted in October 2018.
In 2019 she was notified that she was to receive an International Women of Courage Award from the U.S. Department of State but this was rescinded just before the ceremony.
According to Aro and U.S. officials familiar with the internal deliberations, the award was rescinded after U.S. officials reviewed Aro's social media posts and found she had criticized President Donald Trump.
A US State Department spokesperson did not respond to questions on the identity of the decision maker or the reasons for the decision.
Vaikka olen lukenut useita kirjoja Venäjästä, Putinista ja nykyvenäjän tyylistä "hoitaa asioita", tämä kirja pudotti loputkin suomut silmiltä. Kirja on ehkä hieman epätasainen ja toisaalta toistoa on jonkin verran, siksi en anna täysiä pointseja. Silti loistavaa työtä Jessikka Arolta, ihan kansainvälisestikin. Aroon itseensä kohdistunutta iljettävää vainoa en jaksa referoida, se on niin uskomaton ja masentava juttu.
Se, että Venäjä erittäin suunnitelmallisesti räjäytti Puolan presidenttiä ja lähes 100 muuta puolalaista merkkihenkilöä kuljettaneen lentokoneen Smolenskissa - ja ekasta tunnista lähtien täytti netin ja mediat valheilla - tuli vankasti toteen näytetyksi. Valheet ja lavastukset tuosta tapauksesta ovat edelleen valtavirtaa.
Muistan myös joskus naureskelleeni sille ajatukselle, että Venäjä vaikutti USA:n vaaleihin, kun esim. Trump valittiin. Enää en naureskele.
Mielenkiintoinen temaattinen jatko-osa Aron aiemmalle kirjalle ”Putinin trollit”. Venäjä käy infosotaansa usealla rintamalla samaan aikaan, ja näin ollen myös tämän kirjan sisältämien tapausten skaala on laaja: Ukrainasta liikutaan Puolan ja Suomen kautta Afrikkaan, missä missä palkkasoturiryhmä Wagner kylvää kauhua ja pyrkii koventamaan Venäjän imperialistista otetta Kolmannen maailman valtioista. Aron kirja avaa hienosti sitä Venäjän nihilististä ajattelua, joka on taustatilosofiana myös sen käymässä infosodassa: maa saattaa ensin moittia länsimaita ”moraalisesta rappiosta”, ja pommittaa kymmenen minuuttia myöhemmin lastensairaalan maan tasalle itä-Ukrainassa. Millään ei ole mitään väliä, ja koko ”totuuden” käsite on kokenut eräänlaisen epistemologisen kuoleman jo kauan sitten. Huvittavinta (ja samalla traagisinta) on kuitenkin se, että jotkut länsimaalaiset ”hyödylliset idiootit” ovat nielaisseet Kremlin propagandasyötin ja todella uskovat, että Venäjä puolustaa ”perinteisiä arvoja” länsimaista ”hapatusta” vastaan. Näitä sirkuspellejä esitellään tässäkin kirjassa muutamia, ja heistä piirretään osuvat muotokuvat. Onneksi meillä suomalaisillakin kuitenkin on Aron kaltaisia eläviä ”bullsh*t detectoreita”, jotka häirinnästä ja uhkailuista huolimatta perkaavat oikeaa tietoa kentältä ja arkistoista, ja tarjoilevat sitä lukevan yleisön eteen. Aron työstä pitäisi tosin saada tarjolle myös vaikkapa laajempi dokumenttielokuva, jotta yleisöä tiedolle saataisiin entistäkin enemmän. Erinomainen kirja; Aro voittakoon tämänvuotisen Tieto-Finlandian ja jonkinlaisen ansioristin isänmaallisesta työstä!
Todella hyvää tutkivaa jourmalismia Venäjän eri informaatio-operaatioista ympäri maailmaa, mutta otsikko on hieman harhaanjohtava. Putinin maailmansota on enemmän artikkelikokoelma Aron eri tutkimuksista koskien eri maissa suoritettuja Venäjän informaatio-operaatioita kuin laaja-alainen analyysi Venäjän globaaleista tavoitteista, jotka oikeuttaisivat kirjan otsikon "maailmansota".
Kirjassa ei esimerkiksi analysoida Venäjän mahdollisia operaatioita Etelä-Amerikkaa tai Aasiassa, mutta tämä voi johtua siitä ettei Aro ole tehnyt tutkimuksia kummassakaan mantereessa.
Aron kirjassa ainoastaan käsitellään sitä, että Venäjän viralliseen sotadiktriiniin kuuluu hybridisota, johon informaatio-operaatiot kuuluvat, mutta ei miksi näin tehdään ja mitkä ovat näitten operaatioitten lopullinen tavoite? Haluaako Venäjä olla uusi globaali hegemonia vai ainoastaan alueellinen suurvalta? Haluaako se edistää tiettyä ideologiaa vai ainoastaan saada maita sen vaikutuspiirin alle? Näihin kysymyksiin se ei vastaa. Samalla kirjassa ei analysoida varsinaista sodankäynnin kineettistä puolta ollenkaan. Esim mihin asejärjestelmiin Venäjä investoi ja miksi? Onko se rakennuttanut uusia tutkikohtia jonnekkin uuteen paikkaan?
Itse kirjan kappaleet ovat loistavaa tutkivaa journalismia, mutta minusta hieman itseään toistavaa. Aro haluaa todistaa aukottomasti väitteensä, jolloin kappaleissa käydään sama asia useista eri näkökulmista, mikä aiheuttaa paljon toistoa, mikä voi olla joillekkin lukijoille hieman pitkästyttävää. Ymmärrän kyllä toiston, koska kirjassa on aika kovia väitteitä, joita on perusteltava aika vahvasti, jotta skeptisemmät lukijat saadaan vakuutettua.
Mielenkiintoisia tematiikkoja, mutta jäivät kuitenkin toisistaan hyvin irrallisiksi. Jotenkin tuntui, että kirja ei ollut oikein kasassa ja asioista hypittiin toisiin. Ainoa yhdistävä tekijä oli Putin ja sekin sisällön laajuus näkyy myös kirjan nimessä, joka kuulostaa jännittävältä, mutta ei sinänsä kerro mitään kirjan sisällöstä. Eli ehkä olisi toiminut paremmin, jos olisi ottanut tarkemman teeman, johon keskittyä ja keräisi muut aiheet toiseen kirjaan, koska kerrottavaa informaatiosodasta kyllä löytyy.
Worth reading for anyone interested in understanding how Russia's hybrid propaganda works and how they are using the weak spots of a country's (political) elite to manipulate and divide the people. Estonia was one of the first countries to be affected by this hybrid warfare and how they started to object to it and fight it. Also Aro's personal story on how she was affected by false information spread about her in order to shut her down. Probably the most important book I've read this year.
Sain tästä valtavan paljon uutta tietoa ja näkökulmaa moniin asioihin, etenkin Saksaan ja Viroon liittyen. Kirjassa on paljon toistoa, mutta se on täysin ymmärrettävää koska väitteet pitää todentaa monelta taholta. Aroon kohdistunut vainoaminen ei välttämättä ihan sopinut tähän kirjaan subjektiivisuutensa vuoksi, siitä olisi voinut kirjoittaa ihan oman kirjansa.
Aro ruotii muuten taitavasti Venäjän aggressioita ympäri maailmaa, mutta kritiikittömyys Smolenskin lentoturman syystä / syyllisestä ei vakuuta - englannin kielisen laatulehdistön pitäessä Smolenskin onnettomuutta tapaturmana, olisi pitänyt pystyä argumentoimaan paremmin kuin pitämällä kaikkia muita naivina Venäjän suhteen.
Mielenkiintoinen aihe ja odotin Putinin Trollit perusteella paljon tältä kirjalta. Pomppiva, keskeneräinen kirja joka välillä eksyy (täysin ymmärrettävään) katkeruuteen. Parasta antia oli katsaus Viron käymään kybersotaan. Ajankohtainen kirja jota kahdesta tähdestä huolimatta suosittelen.
Smolenskin lento-onnettomuuden käsittely on hyvin mustavalkoista. Melkolailla kyseenalaistamatta esitetään Puolan Laki- ja Järjestyspuolueen tulkinta asiasta. Annan vain kaksi tähteä perusteellisuudesta.
Viron ja Saksan käsittely on ammattitaitoista mutta ei ehkä niin uutta. Annan neljä tähteä, Afrikan rooli Venäjän hybridisodan kohteena on hyvin mielenkiintoinen ja siitä viisi tähteä.
Osa "Minä, Jessikka Aro" käsittelee Aroon kohdistuneita hyökkäyksi Putinin Quisling-sotilaiden Putkosen, Bäckmannin ja kumppaneiden taholta ja asian käsittelyä Suomen oikeuslaitoksessa. Sitä en lähde arvioimaan ollenkaan. Äänestän tyhjää.
Aikamoista tykitystä useammastakin aiheesta informaatio- ja muuhun sotaan liittyen. Osa kiinnostavampia, osa vähemmän. Tosi pomppiva ja toisteinen kirja. Silti hyvä, että kirjoitettu.