Suomen sodat 1939-1945 - Selviytyminen maailmansodasta

by Pekka Visuri, Pasi Kesseli, Carl-Fredrik Geust

Selkeä ja helppolukuinen kokonaiskuva Suomen sotahistoriasta.

Suomen selviytymistä toisen maailmansodan ajasta on pidetty jopa ihmeenä. Kokeneiden asiantuntijoiden teos selvittää talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Sodasta selviytymiseen tarvittiin johtajien taitoa ja armeijan taistelukykyä sekä kansalta sitkeyttä kestää puutetta ja sodan tuhoja.

Toisessa maailmansodassa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä, kun kansakunnat taistelivat olemassaolostaan. Suuret armeijat vyöryivät valtioiden yli, ja Eurooppa raunioitui pahasti. Monien maiden miehitys kesti lopulta vuosikymmeniä.

Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi.

Kirja on tehty yhteistyössä Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Arvostetut sotahistorioitsijat Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet useita kirjoja sotavuosista 1939–1945.

Genres: History

544 pages, Hardcover

Published January 1, 2024

Reviews

[Mikko Saarinen · Rating 5 out of 5]

Erinomainen, analyyttinen ja kiihkoton yleisesitys Suomen sodista, joka risteilee poliittisen ja sotastrategisen näkökulman välillä. Takakansitekstin lupaamalla tavalla kirja tuo yhteen yleisesitykseen mukaan uusimman tutkimustiedon sotiin liittyen. Kirjan paras anti on suuren kuvan syy-seuraussuhteiden kuvaaminen: miten tapahtumat Suomessa liittyivät maailmansodan käänteisiin ja miksi tapahtumat etenivät niin kuin tekivät. Avarsi ajattelua paitsi Suomen sodista myös sodankäynnistä yleisesti.

[Martti · Rating 4 out of 5]

Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin teos "Suomen sodat 1939–1945. Selviytyminen maailmansodasta" käsittelee varmaankin toistaiseksi tärkeintä ajanjaksoa Suomen itsenäistymisen jälkeiseltä ajalta. Tekijät kertovat, että he ovat tarkoittaneet kirjan perusteokseksi ja yleisesitykseksi erityisesti opiskelijoille ja opettajille sotien ajan 1939-1945 poliittisesta ja sotahistoriasta. Teos ei siksi ole pelkkää sotahistoriaa, vaan siihen on valittu muitakin kokonaisuuksia. Niiden avulla tekijät pyrkivät esittämään, miksi ja miten Suomi joutui sotaan, mitä sodassa tapahtui ja mitä seurauksia valtiollisten ja sotilasjohtajien ratkaisuilla oli.

Kirja on oikeastaan ihan hyvä esitys Suomesta toisen maailmansodan pyörteissä. Teos tulikin luetuksi kannesta kanteen. Varsinaista sotakuvausta on runsaasti, mutta onneksi on paljon muutakin ajanjakson selvitystä, esimerkiksi eri valtioiden johtajien näkemyksiä ja toimintaa.

Ajanjakson 1939-1945 seurauksena Suomi menetti lähes 100000 kansalaistaan sotien uhreina. Valtion itsenäisyys lopulta säilyi, mutta aluemenetykset olivat kuitenkin huomattavat, ja niiden seurauksena 400000 kansalaista oli asutettava uudelleen.

Kirjaa lukiessa tulee monesti mieleen, oliko lopputulos paras mahdollinen vai tehtiinkö matkan varrella pahojakin virheitä. Lähtökohta oli kuitenkin synkkä.

Hitlerin ja Stalinin salainen ja häikäilemätön etupiirisopimus Puolasta, Baltian maista ja Suomesta johti maiden väkivaltaisiin miehityksiin ja Suomessa talvisodan käynnistymiseen 1939. Entä jos Suomi olisi heti suostunut aluevaatimuksiin 1939, olisiko sota voitu välttää? Naapurimaa Viro suostui, maa miehitettiin ja toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Neuvostoliiton osa. Kirjan mukaan Viro menetti tässä prosessissa 1,2 miljoonasta asukkaastaan noin 300000 eri osapuolten armeijoissa taistelleiden sotilaiden tappioina sekä karkotuksien ja pakolaisuuden johdosta. Suhteutettuna Suomen 3,5 miljoonan väkilukuun sama kehitys olisi voinut merkitä lähes miljoonan suomalaisen menetystä.

Entä jos Suomi ei olisikaan liittoutunut Saksaan talvisodan jälkeen? Suomi ei olisi voinut mitenkään jäädä sotien ulkopuolelle, vaan olisi joutunut joko Saksan tai Neuvostoliiton sotatoimien kohteeksi. Saksan hyökkäys 1941 olisi vaatinut joka tapauksessa Suomen alueiden käyttöä. Toisaalta Neuvostoliitto oli jo syksyllä 1940 keskustellut Saksan kanssa etupiirisopimuksen voimassaolosta Suomea koskien epäonnistuttuaan talvisodassa Suomen valloituksessa. Suomi olisi joutunut joka tapauksessa sotatoimialueeksi, ja väestötappioita olisi tullut. Kun Saksa lopulta olisi kuitenkin vääjäämättä hävinnyt, Suomi olisi luultavimmin päätynyt osaksi Neuvostoliittoa Baltian maiden tapaan.

Vaihtoehtoisissa todellisuuksissakaan tuskin olisi löytynyt sellaista poliittista tai sotilaallista taikuria, joka olisi pystynyt pitämään Suomen kriisien ulkopuolella ja säästämään kansan kärsimyksiltä.

Hyvin kootussa esityksessä koin harmilliseksi sen, että kirjan teksti ja kartat kohtaavat toisiaan varsin puutteellisesti. Kun tekstissä esitetään tärkeäksi katsottuja paikannimiä, niin tekstin oheen liitetyistä kartoista pitäisi myös löytyä kyseiset paikat. Tekijät ovat poimineet kirjaan lähdeaineistosta löytyviä karttoja sellaisenaan ilman, että karttoja olisi mitenkään sovitettu tekstin mukaisiksi. Opiskelijoiden ja opettajien käyttöön tarkoitettu perusteos olisi ansainnut paremmat kartat.

[Antero Tienaho · Rating 4 out of 5]

Erinomainen yleisesitys Suomen tilanteesta maailmansodan keskellä. Sotahistorian lisäksi käsitellään ilahduttavan selkeästi myös poliittista päätöksentekoa, joka osoittautuukin kiinnostavimmaksi anniksi.

[Markus Lustig · Rating 5 out of 5]

Massiivinen, sopivan yksityiskohtainen ja tuore. Muutamaan kohtaan olisin, erityisesti sodan loppuvaiheen sopimuksiin, käyttänyt hieman enemmän tilaa, koska nyt jäi pintakaapaisuksi. Suomen sodista riittää tutkittavaa vielä vuosiksi.

[Jari Jokela · Rating 2 out of 5]

Paljon uutta tietoa, mutta ehkä joukkojen siirroista liikaakin.