Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentiinasta on reportaasikirja, joka kuvaa väkiluvultaan Etelä-Amerikan kolmanneksi suurinta maata tarkkanäköisesti. Kirjan luvuissa kuljetaan suomalaisten siirtolaisten jäljillä myyttisessä Patagoniassa, puretaan tangoon liitettyjä perinteisiä käsityksiä sekä kuvataan argentiinalaista jalkapallofanatismia, köyhyyttä ja Kiinan vaikutusvaltaa maassa.
Hannu Pöppönen (s. 1966) on helsinkiläinen toimittaja ja tietokirjailija, joka on asunut pitkiä ajanjaksoja Latinalaisessa Amerikassa. Häneltä on aiemmin julkaistu muun muassa kirja Muurinmurtajat: miten menestyä luovilla aloilla Kiinassa (2022).
Hannu Pöppösen toimittajatausta näkyy kirjassa, jota lukee kuin kokoelmaa ulkomaan kirjeenvaihtajan kirjoittamia erikoisartikkeleita Argentiinasta. Aiheiden kirjo on moninainen. Pöppönen käsittelee tangoa, (etenkin kiinalaisten ja venäläisten) maahanmuuttoa, jalkapalloa, Javier Mileitä ja lihansyöntiä näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Tarinallinen tyyli tekee kirjasta hyvin äänikirjaksi sopivan. Teksti oli kaikkiaan sujuvaa, kiinnostavaa ja mukavaa kuunneltavaa eli annan hyvän kirjan verran tähtiä.
Sitten hieman puutteista. Vaikka kirjan aiheet ovat kiinnostavat, niistä kerrotaan enimmäkseen henkilökeskeisesti niiden ihmisten kautta, jota Pöppönen on sattunut haastattelemaan sekä sen pohjalta, mitä kirjoittaja maassa asuneena tietää. Uskon, että teokseen olisi saatu enemmän syvyyttä, mikäli kirjoittaja olisi hakenut enemmän tietoa ja taustoittanut asioita vielä enemmän lukijoilleen.
Tästä puheen ollen...ihmettelin välillä hieman sitä, ketä yleisöä ajatellen teos on kirjoitettu. Aktiivisesta sanomalehtien ja kirjojen lukemisestani sekä politiikan opinnoistani huolimatta tiedän hyvin vähän Latinalaisesta Amerikasta. Väitän tämän johtuvan osaltaan siitä, että Suomessa keskustellaan ja kirjoitetaan maanosasta kaikkiaan vähän ja siksi uskallan yleistää oman tietämättömyyteni kansan enemmistön tilaksi. Pohdin, olivatko Pöppösen valitsemat tulokulmat ne kaikkein tähdellisimmät kohdeyleisö huomioiden. Jos Suomesta nimittäin tehtäisiin vastaavanlainen teos argentiinalaisille, uskoisin sen lisäävän kiinnostusta ja rajatusti tietoakin, mutta en näkisi lukijoiden tulevan hirmu paljon viisaammiksi mitä tulee tähän pohjoiseen suomaahan. Uusia kirjoja aiheesta siis etsimään...
Hannu Pöppösen Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentiinasta on peräti toinen tänä vuonna lukemani suomalaisen kirjoittama teos Argentiinasta. Niinpä en voi olla vertaamatta tätä Asta Piiroisen Toukokuun auringon aikakirjoihin.
Pöppönen pureutuu muun muassa argentiinalaisten jalkapallofanatismiin, lihansyöntiin ja queer-tangoon. Pöppösen teoksen ote on selvästi tuoreempi kuin Piiroisella, ja pidinkin juuri sen ajankohtaisuudesta. Saa nähdä, miten hyvin tämä kirja kestää aikaa. Toisaalta Piiroisen teoksen luvut olivat yhtenäisemmän oloisia ja rajatumpia, kun taas Pöppönen pääsee välillä rönsyilemään sivupoluille.
Tämän luettuani minulla on todella ristiriitainen olo siitä, haluanko välttämättä matkustaa Argentiinaan ollenkaan vai kipuaako se kiehtovimpien matkakohteiden toivelistalle.
Pitkästä aikaa kirja, joka helpottaa maailmanmatkailukuumetta kestävästi: voin makustella, ihmetellä ja kiertää Argentiinaa ilman että matkustan sinne itse fyysisesti. Osa luvuista ei ollut teemallisesti niin kiinnostavia kuin toiset, mutta myös sitä matkailukin on: helmiä ja keskinkertaisuutta, yllätyksiä ja vatsatauteja. Pidin!
Turhan rönsyilevä ja aiheiltaan sekava teos. Erilaisia tarinoita Argentiinasta. Jalkapallo-osuuden pituus kirjan alussa hämmensi. Likainen sodan käsittely, ihmiskohtaloineen oli kirjan mielenkiintoisin osa.
Syväluotaava katsaus Argentiinaan, joka on valtiona hyvin omanlaisensa. Mukavan tuore kirja, kattaa myös korona-aikaa ja Milein aikakautta. Jos Argentiina kiinnostaa, tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea!
Loppujen lopuksi aika irtonainen, ei oikein punaista lankaa, satunnaisia juttuja satunnaisilla painotuksilla, olisin mieluusti kuullut lisää taustoituksia. Oli kuitenkin mukavaa kuunnella Argentiina-juttuja!