Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja ilmestyi vuonna 1972. Se sisältää lukuisia usein siteerattuja ikisuosikkeja.
Laulu rakkaudesta ja muita runoja käsittelee aiheita, jotka kulkevat läpi kirjailijan tuotannon: naiseus, rakkaus, taiteilijuus, rauha, luonto, yksinäisyys. Raskas ja keveä, arkinen ja ajaton punoutuvat yhteen unohtumattomina säkeinä:
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.
Eeva Kilpi comes from eastern Karelia, east of Finland's present-day border with Russia, studied English philology at the University of Helsinki, and worked as a teacher before she began to earn a living from her writing. From 1970 to 1975, she chaired the PEN club in Finland.
She made her debut with the short story collection Noidanlukko in 1959. She wrote about the evacuation of the population of Karelia in Elämä edestakasin, 1964, and Elämän evakkona, 1983, as well as in her autobiographical novel trilogy Talvisodan aika (1989; Eng. tr. The Time of the Winter War), Välirauha ikävöinnin aika, 1990, which describes the interwar period, and Jatkosodan aika, 1993.
Her experimental, erotic novel Tamara (1972; Eng. tr. Tamara) which brought her international success, depicts the relationship between a sexually active woman and a handicapped man. In many of her works, the central character is a strong, independent woman, for example in her novels Häätanhu, 1973, Nainen kuvastimessa, 1962, and in Kesä ja keski-ikäinen nainen, 1970. Besides fiction, she has also written autobiographical literature: Ihmisen ääni, 1976, and Naisen päiväkirja, 1978. In Ihmisen ääni she challenges the myth of the mother.
With her works Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972, and Terveisin, 1976, Eeva Kilpi has made her mark as an ironic and humorous poet of the everyday. These collections were published in 1980 in Swedish under the title Sånger om kärlek, while a selection of the poems was published in Danish under the title En sang om kærlighed in 1981. In her later poetry collections Ennen kuolemaa, 1982, and Animalia, 1987, Eeva Kilpi questions man's right to dominate nature. Her poetry collection Kiitos eilisestä, 1996, is about sorrow and ageing, but also about love and passion.
Additions by the editorial team 2011:
The above biography was first published in 1998. Since then, Eeva Kilpi has written the novel Unta vain, 2007, and Rajattomuuden aika, 2001.
Ja eräänä päivänä me koukistumme toistemme ympärille ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
Tämä oli ihana. Sellainen pieni punainen kirja, jonka tahtoisin omistaa, ja tasaisin väliajoin napata hyllystä luettavaksi, muistuttamaan tärkeysjärjestyksestä elämässä.
Tänään 25.7.2021 sain loppuun kirjan nimeltä Laulu rakkaudesta ja muita runoja. Minun oli tarkoitus lukea Laulu rakkaudesta ja muita runoja viime vuonna mutta en silloin tarttunut siihen joten nyt tuli sen aika tulla luetuksi. Laulu rakkaudesta ja muita runoja oli hyvä, mukava ja mielenkiintoinen ja koukuttava kirja. Lukiessani kirjaa nimeltä Laulu rakkaudesta ja muita runoja minulle tuli todella hyvä mieli. Laulu rakkaudesta ja muita runoja oli viidestätoista runokirja jonka olen lukenut. 😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍
Nukkumaan mennessäni minä ajattelen: Huomenna lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.
Kilpi on kyllä mun lempirunoilija. Nää kokoelmat menee suoraan sydämeen, pesii siellä pikkulintujen lailla ja luo ihan oman rakkautensa maailman. Upea, kaunis ja vallaton.
I've had wonderful experiences with Eeva Kilpi's diaries previously, so I had to try this out. Usually poetry leaves me (a bit) cold, but boy was this wonderful! I loved this with all my heart. The warmth, the wiseness, the humour, the twists and the subjects as a whole. I love Eeva Kilpi so much. She reminds me of my friend and an author I admire, Aino Vähäpesola (or vice versa?). Here's my favourite (translated):
It's good that we met just now If we would've met earlier We'd be separated by now
Recommended to anyone. Will proceed to read everything else Kilpi has written -->
(translation by me bc I don't think there are official translations to English of any Eeva Kilpi's poems — help that hurt bc in Finnish I would Kilven poems and that just sounds wrong when it's not said like that)
definitely not my favosite of her poetry collections but still enjoyed this a lot. granted, I will enjoy everything more than Tamara *shudders just thinking about it*
Oi, miten ihanaa! Rakas Eeva Kilpi ja hänen ihanat runonsa Eija Ahvon ääneen lukemina. Palasin muistoissani yli 30 vuotta taaksepäin, kun parikymppisenä luin koko Kilven siihen astisen tuotannon ja eläydyin niin. Samalla ihmettelin, että tämä nainen, joka niin rehellisesti ja avoimesti kertoo naisen rakkauselämästä ja seksuaalisuudesta on samanikäinen kuin oma äitini.
terävä ja tuima ja hempeähkö tapa käyttää sanoja <3 muutamia jotka vaan osu ja uppos, enemmän sellasia jotka vaan osu. paljon yhteiskunnallista. politiikkaa vai tarinoita?
Ihan upea runokokelma rakkauden vaikeudesta, helppoudesta, konventioista, peloista ja toiveista. Naisnäkökulma puhutteli ja pystyin samaistumaan valtaosaan runoista, mikä toiminee todistuksena henkilökohtaisen ja yhteisöllisen sumuisesta erottelusta. Eeva Kilpi on ymmärtävä ja tarkkanäköinen, häikäilemätön runoilija. Tästä minä pidän. Nimikkoruno Laulu rakkaudesta kohotti kyyneleetkin.
Eeva Kilpi tiivistää melko hyvin vain pariin lauseeseen koko minun rakkauskäsityksen. Se on aika paljon se. Hienoja, minimalistisia runoja, jotka kertovat silti paljon ja monista asioista. Vau.