Pyhävirran kylässä kahvila Koivu valmistautuu jouluun lumen ja kovien pakkasten keskellä. Krisse ja Tommi liimaavat paperitonttuja kotinsa ikkunoihin ja suunnittelevat kevättä ja uutta elämänvaihetta. Krisselle tuleva muutos on paitsi onnellinen myös kipeä, etenkin kun tuntuu, etteivät kaikki hänen perheestään jaa hänen onneaan.
Joulu tuo Pyhävirralle joukon vanhoja tuttuja ja paljon uusia suunnitelmia. Kunnan yhteistyökuvioiden myötä Pyhävirralle saapuu myös ihmisiä, joista osa aikoo löytää voimaeläimensä maaseudun rauhasta. Hääsuunnitelmat Krissen lähipiirissä sieppaavat koko kylän mukaansa, mutta miten käy, kun lumi ja pakkanen ovat sekoittaa tärkeän päivän? Kun jouluaattoaamuna riisipuuro hautuu hellalla ja kardemumman tuoksu leijailee keittiöstä, on aika selvittää, voiko joulussa todella olla taikaa. Kardemummajoulu on kuusentuoksuinen hyvän mielen joulukirja. Teos päättää suuren suosion saavuttaneen Kahvila Koivu -sarjan. Kirjasarjan aloitti Korvapuustikesä vuonna 2022.
tää oli aivan ihana! talviseen ja jouluseen tunnelmaan oli helppo upota & tuttujen hahmojen pariin oli kiva palata vielä viimestä kertaa. aika häähumunen tää oli, mikä ei oo nii omaan mieleen, mut tykkäsin silti
Ihana hyvän mielen kirja ❤️ Kahvila Koivu -kirjasarjasta tuli ehdottomasti yksi mun feelgood-kirjojen suosikkisarja 🥹🫶🏼 tulee ikävä Pyhävirtaa ja Krisseä, mutta valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan. Ihana lopetus sarjalle, vitsi mä tykkäsin tästäkin! 💘
On aika hyvästellä Kahvila Koivu-kirjasarja, sillä tää oli viimeinen osa. Jään jollain tasolla kaipaamaan kepeää ja hyväntuulista Krisseä, joka on oman elämänsä supersankari. Hän keksii kaikkeen ratkaisun, onnistuen samalla luomaan lämpöä ja onnellisuutta ympärilleen. Tää on kliseisin ja milleniaalein kirjasarja ikinä, mutta jokin turvallinen ja tuttu houkutteli mut jälleen nappaamaan tän lukulistalle.
Tässä oli luotu ihanaa joulufiilistä miljöön, tapahtumien ja tottakai jouluisten reseptien muodossa. Tykkäsin juonestakin, vaikka nyt jo viidennessä kirjassa tuntuu että juonikuviot toistavat samaa kaavaa. Jouluiset häät olivat ihana lisäys ja nautin fiiliksestä jonka kirja antoi mukanaan.
Suhtauduin vähän varauksella sarjan pitkittämiseen suunnitellusta, mutta onneksi tämä kirja vielä jatkoi sarjaa, sillä olihan tämä ihana. Feelgood-kirjallisuutta parhaimmillaan, sillä kaiken suloisuuden keskellä on myös 'dramaattisia' tapahtumia niin kuin elämässä yleensäkin. Tämä kirja valaa uskoa siihen, että pohjimmiltaan ihmiset ovat hyviä.
Tämä oli kyllä valitettavasti paljon edeltäjiään heppoisempi niin tarinallisesti kuin kielellisestikin. Kiire paistoi läpi: kuinka monta kertaa joku sanoi jotain "asiallisesti". Ja kiinnitin huomiota, että pitkällä raskaana ollutta ei kertaakaan supistellut.
viimeisillä sivuilla meinasi muutama kyynel tipahtaa, johtuen sekä kirjasarjan loppumisesta että tietenkin kirjan viimeisten sivujen tunteikkaista tapahtumista ja tulevaisuuden toivosta.
tätä sarjaa on ollut ihana lukea, ja tämä viimeinen osa loi mielestäni sarjalle sen ansaitsemansa lopun: toiveikkuuden ja valoisuuden tulevaisuudesta. ei kuitenkaan liian ylitsevuotavaa onnellisuutta tai saduille tyypillistä ”he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti”. sarjan lopetus oli juuri niin mukavan arkinen, todellisuutta kuvastava mutta kuitenkin täynnä mahtavia mahdollisuuksia. hahmojen tarinat jatkuvat, ja se jääkin kenties lukijan oman mielikuvituksen varaan, että mitä kellekin hahmolle tulevaisuudessa tapahtuu.
Viimeinen osa Kahvila Koivu -sarjasta. Ehdottomasti parempi kuin edeltäjänsä. Muutama myötähäpeää aiheuttava kohta, mutta muuten oikein jouluhenkinen teos.
Oli mukava saada sarja onnellisesti päätökseen. En kuitenkaan koe, että tämä viimeinen osa toi mitään lisää sarjaan, koska siinä ei oikeastaan tapahtunut mitään. Ehkä tätä sarjaa siis pitkitettiin liikaa. Kolme ensimmäistä osaa vielä toimivat hyvin.
Kolmiosaiseksi suunniteltu Kahvila Koivu -sarja tulee nyt viidennen osansa myötä päätökseen. Jouluisen tarinan lukeminen näin huhtikuussa on vähän omituista, mutta toisaalta olin kyllä kiinnostunut tietämään, miten kirjasarja loppuu.
Joulu on tulossa. Krisse on raskaudessaan pitkällä, laskettu aika on tammikuussa, ja touhukkuus jatkuu vähän epärealistisenkin reippaana. Kahvilalle on tiedossa hoitaja Krissen äitiysloman ajaksi, mutta sitä ennen on tietysti paljon kaikenlaista hoidettavaa. Kahvilan yläkerrassa on kirjallisuussäätiön residenssiasukkaita ja Maisan jouluhäiden valmistelu kuormittaa paitsi Maisaa, myös tämän lähipiiriä.
Jouluhäät nousevatkin kirjan keskiöön viimeistään siinä kohtaa, kun talvi päättää sekoittaa kuvioita ja Maisan unelmahäät uhkaavat mennä pilalle. Silloin tarvitaan Pyhävirran taikaa, jotta kaikki saadaan järjestymään. Apua löytyy onneksi yllättävistäkin suunnista.
Ihan pelkkää hyvän mielen tunnelmointia ja kommellusta Kardemummajoulu ei ole. Uusi elämäntilanne saa Krissen parhaan ystävän Hetan kipuilemaan elämänsä käänteiden ja toiveiden kanssa. Kirja saa tästä sivujuonesta mukavasti vähän kirpeämpää makua siirapin oheen.
Kokonaisuudessaan sarja oli oikein miellyttävä elämys. Ei ole ihme, että se on ollut suosittu. Kunhan kuuluu siihen joukkoon lukijoita, joille Krisse on kaikessa toimeliaisuudessaan ja asioiden vatvomisessaan miellyttävä ja sympaattinen päähenkilö, sarjan parissa viihtyy mukavasti. Kepeinä viihdekirjoina nämä toimivat oikein hyvin.
Äh. Kahvila Koivu -sarjassa parasta ovat olleet tunnelmalliset kuvaukset ruoanlaitosta ja kahvilasta, joten jouluteeman olisi luullut tarjoavan aivan täydelliset kehykset sille kaikelle. Sarjan viimeisessä osassa korostuvat kuitenkin sarjan heikkoudet vahvuuksien sijaan.
Teksti on tönkköä, hahmot ohuita, juonenkäänteet ennalta-arvattavia ja draama kiusallisen väkisin väännettyä. Edellisistä osista tuttu kiireessä väkerretyn tuntu on läsnä myös tässä kirjassa. Osa jutuista tuntui myös aika konservatiivisilta ja ahdasmielisiltä. Kun soppaan - tai riisipuuroon - lisätään vielä työnarkomanian ja jatkuvan kiireen romantisointi, joulutunnelman poissaolo on taattu.
Edellinen osa olisi ollut vahvempi lopetus sarjalle. Tässä haisi lähinnä raha.
4,5 tähteä. Pyhävirralla vietetään talvea ja odotetaan joulua. Vanhat tutut henkilöt ovat mukana kuvioissa ja myös muutama uusi. Kaikki on suloisen sokerikuorrutettua. Tämä oli mainio lopetus tälle kurjasarjalle, jotain jätettiin auki ja toisaalta jotkut langat solmittiin kiinni. Mainiot leivonta- ja ruokaohjeet ovat mainio lisä kirjaan. Pähkinäiset pasteijat menevät ainakin kokeiluun. Tämä oli mainiota luettavaa unettomana yönä.
Valitettavasti tämä oli mun mielestä sarjan heikoin osa. En tykännyt että loppu jäi isolta osalta niin avoimeksi, eikä kirjassa muutenkaan tuntunut tapahtuvan oikein mitään. Joulufiilistelyäkin oli tosi vähän! Jotenkin myös vähän ärsytti se, miten kaikesta pienestä yritettiin rakentaa niin hirveän isoa draamaa, dialogi oli onneksi parempaa kuin aikaisemmissa osissa!
Luin kaikki aiemmat osat putkeen aiemmin tänä vuonna ja minusta ne olivat ihan ok - kevyttä ja lempeää, mutta sujuvaa ja viihdyttävää. Olikohan oma fiilikseni nyt sitten toinen, kun tämä jo vähän ärsytti helpoilla kikkailuillaan ja yltiömyönteisyydellään?
Kahvila Koivun osista mielekkäin. Kirjoitustyyliin kuuluvat hyvin pitkät virkkeet välillä häiritsevät. Juoni kulki mukavasti, vaikka oli hieman ennalta-arvattava. Kuuluu kuitenkin tällaiseen genreen, joten ei häiritse. Mukava joulukirja.
Hmmm, ehkä 2,5 tähteä. Ihan hauska ja kepeä, mutta tuntui ettei mitään tavallaan tapahtunut. Sarjan kaksi ensimmäistä kirjaa olivat hyviä, sen jälkeen on ehkä vähän kyllästyttänyt.. 😅🥲 Voi tosin johtua siitä, että luin kaikki viisi kirjaa putkeen, ja nyt kaipaisi jo jotakin muuta.
"A pine-scented feel-good Christmas book," says the back cover, and indeed, this fifth and final book in the series was rather light fluff. Still, it was nice to see Krisse’s and Café Koivu’s story come to a conclusion as an easy read.
Kahvila Koivu-sarjan viides ja viimeinen osa. Haikein mielin tuli luettua kirjaa, joka toi päätökseen hyvänmielen sarjan. Mielellään olisi lukenut vielä jatkoa Krissen ja Tommin uudesta elämänvaiheesta, mutta ehkä tämä oli hyvä kohta päättää heidän tarinansa.
Ihana lopetus tälle sarjalle! Helposti pääsi itsekin jouluisiin tunnelmiin näin keskellä kesää. Mä niin haluisin lähteä pienelle lomalle Pyhävirralle❤️ Aavistuksen liikaa häähumua tässä kirjassa omaan makuun, muuten ei mitään moitittavaa!
Ihan leppoisaa Kahvila Koivu-meininkiä. Olisin kuitenkin odottanut lopun kardemummajoulumeininkiä jo aiemmin, nyt jäi vähän fiilis, että joulu liimattiin lopussa päälle joulumarkkinoita varten ja päähuomio oli häissä. Ylipäänsä kirjassa tapahtui tavattoman vähän. Ei tämä nyt ihan imaissut mukaansa, mutta lämmintunnelmainen hyvän mielen kirja kuitenkin. Kaksi tähteä siitä, että kirja oli sarjan tyylille uskollinen - muut osat jo tuntevan lukijan ei tarvinnut yllättyä myöskään huonolla tavalla.
Mikään ei takaa parempaa pakopaikkaa omaan arkeen kuin talvinen, joulutunnelmainen Pyhävirta, kaiken varmasti ja positiivisesti ratkova Krisse sekä kahvila Koivu! Jo pelkkä kansikuvan katselu saa sykkeen laskemaan.
Ihastuttava joulutarina,johon oli äärimmäisen helppoa rakastua.Tämä tarina lämmitti sydäntä valtavasti. Lämpimät suositteluni lukea tämä ihastuttava kirja!