What do you think?
Rate this book
Pnuk
Lännessä on moottoriteiden alle jäänyt rauniokaupunki, jota asuttavat enää vain uuteen uljaaseen yhteiskuntajärjestykseen sopeutumattomat yksilöt. Kun kaupunkiin saapuu ulkopuolinen muukalainen, yhden asukkaan kohtalo muuttuu peruuttamattomasti.
Pnuk on vaihtoehtoiselle 1980-luvulle sijoittuva dystopia, jossa Turun puretut talot tekevät paluun kaupunkikuvaan yllättävällä tavalla. Se on kertomus punkkareista, vapaudesta, taiteen tekemisestä, hitaasti katoavasta kauneudesta raunioiden keskellä, pienten asioiden tärkeydestä ja merkityksellisyydestä silloinkin kun yhteiskunta huutaa vain tuottavuuden ja suorittamisen puolesta.
Mika Lietzen (s. 1974) on turkulainen sarjakuvantekijä, jonka tunnusmerkkejä ovat selkeä piirrosjälki ja koskettavat tarinat. Lietzenin aiempia teoksia ovat mm. Alkoholi (2023) ja Death Metal (2024).
Pnuk on vaihtoehtoiselle 1980-luvulle sijoittuva dystopia, jossa Turun puretut talot tekevät paluun kaupunkikuvaan yllättävällä tavalla. Se on kertomus punkkareista, vapaudesta, taiteen tekemisestä, hitaasti katoavasta kauneudesta raunioiden keskellä, pienten asioiden tärkeydestä ja merkityksellisyydestä silloinkin kun yhteiskunta huutaa vain tuottavuuden ja suorittamisen puolesta.
Mika Lietzen (s. 1974) on turkulainen sarjakuvantekijä, jonka tunnusmerkkejä ovat selkeä piirrosjälki ja koskettavat tarinat. Lietzenin aiempia teoksia ovat mm. Alkoholi (2023) ja Death Metal (2024).
120 pages, Hardcover
Published August 31, 2024
16 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 8 of 8 reviews
October 25, 2025
Mika Lietzenin "Pnukin" (Asema, 2024) tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtoiseen menneisyyteen, jossa modernius, tehokkuus ja tuottavuus ovat avainsanoja. Kaikki muottiin sopimaton heitetään sivuun tai jyrätään, joskus ihan konkreettisestikin.
Sarjakuvan päähenkilö on valokuvausta harrastava nuori nainen, jolla on tapana kuvata moottoriteiden varjoon jääneitä vanhoja ja rapistuneita rakennuksia. Eräänä päivänä hän kohtaa salaperäisen muukalaisen, joka kertoo kulkeneensa portin läpi ja saapuneensa toisesta ulottuuvuudesta. Vai onko kyseessä sittenkin vain alkoholisoitunut mielenterveyspotilas?
Tarina kulkee eteenpäin rauhallisesti ja viipylevästi. Lietzenin tunnistettavasti piirrosjäljestä olen aina pitänyt, niin nytkin, ja uskoakseni Turkua - sillä siitähän tässä on kyse, funikulaareine päivineen - paremmin tuntevat saisivat teoksesta vielä enemmän silmänruokaa. Ja tottahan mukana oli myös kissa!
Tunnelmallinen sarjakuva, johon palaa mielellään vielä uudemman kerran.
Jos pidit tästä, niin luepa myös Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Sarjakuvan päähenkilö on valokuvausta harrastava nuori nainen, jolla on tapana kuvata moottoriteiden varjoon jääneitä vanhoja ja rapistuneita rakennuksia. Eräänä päivänä hän kohtaa salaperäisen muukalaisen, joka kertoo kulkeneensa portin läpi ja saapuneensa toisesta ulottuuvuudesta. Vai onko kyseessä sittenkin vain alkoholisoitunut mielenterveyspotilas?
Tarina kulkee eteenpäin rauhallisesti ja viipylevästi. Lietzenin tunnistettavasti piirrosjäljestä olen aina pitänyt, niin nytkin, ja uskoakseni Turkua - sillä siitähän tässä on kyse, funikulaareine päivineen - paremmin tuntevat saisivat teoksesta vielä enemmän silmänruokaa. Ja tottahan mukana oli myös kissa!
Tunnelmallinen sarjakuva, johon palaa mielellään vielä uudemman kerran.
Jos pidit tästä, niin luepa myös Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
December 9, 2024
3.5
Haikea, kaunis, yksinkertainen, mietiskelevä, toiveikas, anarkistinen, hiljainen.
Päähenkilö asuu vaihtoehtoisessa historiassa 1986 ”vanhassa kaupungissa” muiden punkkareiden kanssa. Siellä klassisen kaunis arkkitehtuuri ränsistyy, särkyy ja peittyy pölyyn samalla, kun ultramoderni ”uusi kaupunki” romuttaa lisää vanhaa ja hamuaa uusia liikenneväyliä kapitalistisen kehitysuskon vuoksi. Kuulostaa hieman Turun taudilta?
Pnuk romantisoi nonkonformistisuutta ihanasti; se yksinkertaistaa maailman ”meiksi” ja ”muiksi” dystopiagenren sääntöjä mukaillen. Aivan ihana kynänjälki etenkin arkkitehtuurin kuvaajana. Yleisesti erittäin valloittava esteettinen kokemus.
Ei tässä sinänsä ole mitään vikaa. Olisin ehkä kaivannut vaan lisää lihaa luiden ympärille, vaikka tämä saattaa olla makuasiakin. Hahmojen väliset suhteet jäävät mielestäni turhan etäisiksi. Toisaalta ymmärrän, että tarinan on tarkoituskin olla pikemminkin pohdiskeleva kuin draamantäytteinen.
Loppuratkaisu tuntuu samaan aikaan mainiolta ja oikeastaan yllättävän konkreettiselta; samaan aikaan hieman pliisulta. En osaa sanoa, onko nerokas vai kädenlämpöinen. Tämähän on hieman kummallista, mutta siltä tuntuu.
Oli kyllä kivaa lukea pitkästä aikaa sarjakuvaa!
Haikea, kaunis, yksinkertainen, mietiskelevä, toiveikas, anarkistinen, hiljainen.
Päähenkilö asuu vaihtoehtoisessa historiassa 1986 ”vanhassa kaupungissa” muiden punkkareiden kanssa. Siellä klassisen kaunis arkkitehtuuri ränsistyy, särkyy ja peittyy pölyyn samalla, kun ultramoderni ”uusi kaupunki” romuttaa lisää vanhaa ja hamuaa uusia liikenneväyliä kapitalistisen kehitysuskon vuoksi. Kuulostaa hieman Turun taudilta?
Pnuk romantisoi nonkonformistisuutta ihanasti; se yksinkertaistaa maailman ”meiksi” ja ”muiksi” dystopiagenren sääntöjä mukaillen. Aivan ihana kynänjälki etenkin arkkitehtuurin kuvaajana. Yleisesti erittäin valloittava esteettinen kokemus.
Ei tässä sinänsä ole mitään vikaa. Olisin ehkä kaivannut vaan lisää lihaa luiden ympärille, vaikka tämä saattaa olla makuasiakin. Hahmojen väliset suhteet jäävät mielestäni turhan etäisiksi. Toisaalta ymmärrän, että tarinan on tarkoituskin olla pikemminkin pohdiskeleva kuin draamantäytteinen.
Loppuratkaisu tuntuu samaan aikaan mainiolta ja oikeastaan yllättävän konkreettiselta; samaan aikaan hieman pliisulta. En osaa sanoa, onko nerokas vai kädenlämpöinen. Tämähän on hieman kummallista, mutta siltä tuntuu.
Oli kyllä kivaa lukea pitkästä aikaa sarjakuvaa!
March 17, 2025
Melankolinen, mutta kuitenkin toiveikas tarina vaihtoehtotodellisuudesta. Dystopioiden joukossa miellyttävän rauhallinen ja viipyilevä. Kissa oli hieno. Tunnelmaa luotiin hyvin värien käytöllä: tarinaa hallitsi valju siniharmaus, mutta välillä sekaan ilmaantui muitakin värejä.
October 26, 2024
Pnuk on vaihtoehtoiselle 1980-luvulle, Turkuun sijoittuva dystooppinen sarjakuva. Tässä on todella loistava kuvitus, sinistä ja harmaata, jota aina silloin tällöin elävöittää pieni pilkahdus punaista, vihreää... Päähenkilö kuvaa vanhaa, hylättyä kaupunkia. Lähes kaikki ovat muuttaneet uuteen, futuristiseen kaupunkiin, jopa päähenkilön vanhemmat. Kun raunioihin ilmestyy muukalainen, päätyy päähenkilö kissansa Möbiuksen kanssa elämänsä muuttavaan seikkailuun. Voin suositella tähän tutustumista!
April 12, 2025
Aika herkullinen! Vähäeleinen paletti ja viiva, milloin poikkeamissa on ihan oma tehonsa. Kiehtova maailma! Suosittelin tätä Remedyn Control-pelin faneille.
November 7, 2024
Vuoteen 1986 ja suurimmaksi osaksi tuhoutuneeseen Turkuun sijoittuva tieteistarina. Eräänlainen menneisyyden dystopia siis, näppärä konsepti.
Vähän liikaa viivotinsuoria viivoja, mutta muuten Lietzenin eleetön tyyli miellyttää. Tarinassa on jotain samaa kuin Moebiuksen visioissa, etenkin loppuratkaisussa. Vahvuus on erityisesti tunnelmassa, joka on uhkaavan viipyilevä.
Turkua hyvin tunteville tästä varmasti löytyy kaikenlaista mukavaa bongattavaa.
Vähän liikaa viivotinsuoria viivoja, mutta muuten Lietzenin eleetön tyyli miellyttää. Tarinassa on jotain samaa kuin Moebiuksen visioissa, etenkin loppuratkaisussa. Vahvuus on erityisesti tunnelmassa, joka on uhkaavan viipyilevä.
Turkua hyvin tunteville tästä varmasti löytyy kaikenlaista mukavaa bongattavaa.
May 30, 2025
Ihan OK dystooppinen sarjakuva maailmasta. Taide oli mielestäni melko keskivertoa eikä tarinassa itsessäkään ollut paljon mainitsemisen arvoista.
Displaying 1 - 8 of 8 reviews