Lavastaja

Delta #6

by Arttu Tuominen

Sarjamurhaaja haluaa olla ohjaaja. Myös sinä voit päätyä näyttämölle.

Arttu Tuomisen riitteenkylmässä dekkarissa esirippu on giljotiini.

Koko perhe – isä, äiti ja alakouluikäinen tytär – syrjäisellä metsätilalla katsomassa yhdessä televisiota. Koira loikoilee levollisena matolla perheen jaloissa. Mikä voisi olla idyllisempää?

Paitsi että heidät kaikki on surmattu.

Pian löydetään toinen perhe yhtä lailla ikuistettuna eväsretkelle, joka ei koskaan loppuisi. Porin rikospoliisiyksikön Henrik Oksman, Jari Paloviita ja Linda Toivonen Susanna Mannerin johdolla ymmärtävät nopeasti, että liikkeellä on sarjamurhaaja, jolle uhrien esillepano on tärkeämpää kuin itse surmateot.

Poliisit saavat huomata, että myös heille itselleen on kirjoitettu roolit tähän julmaan näytelmään. Selviytyvätkö kaikki kumartamaan yleisölle näytöksen päätteeksi?

Lavastaja kruunaa ja päättää komeasti lukijoiden rakastaman ja palkitun Delta-sarjan, jossa yhdistyy Arttu Tuomisen mestarillinen juonenkuljetus, inhimillinen kosketus ja vahva yhteiskunnallinen ote.

Porissa asuva Arttu Tuominen (s. 1981) luo lain molemmille puolille vahvan äänen, inhimillisen ja tunnistettavan. Delta-sarjan oikeudet on myyty seitsemään maahan, ja dekkareista suunnitellaan myös tv-sarjaa.

Genres: Thriller, Finnish Literature, Audiobook, Crime

320 pages, Hardcover

Published August 16, 2024

Reviews

[Mari / 1001 kirjaa · Rating 5 out of 5]

Minusta tuntuu, että pidätin hengitystä koko 300 sivun ajan. Lavastaja on Delta-sarjan hieno, aiempiin osiin vertattuna vähemmän realistinen ja kauhua muistuttava päätös.

[Jarkko Iitiä · Rating 3 out of 5]

Kirjan alku ja tarinan eteneminen oli tuttua Arttu Tuomista, koukuttavaa ja viihdyttävää. Mitä pidemmälle lukeminen eteni niin tarinan rakenne meni yhä mahdottomammaksi ja yliampuvaksi. Delta sarja olisi kannattanut jättää viiteen teokseen, tästä kuudennesta jäi tunne että Arttu väkisin pyrki ylittämään kaiken ja niputtamaan sarjan henkilöiden roolit ja historian johonkin liian mahdottomaan tapahtumasarjaan.
Myös tarinan väleihin tuodut Lavastajan yksinpuhelut kirjan tapahtuneista luvuista ja introsta tulevaan olivat uutta, mutta jokseenkin turhia kokonaisuuden osalta.

[mooma · Rating 5 out of 5]

>> edit. Täydet 5 tähteä. Oon saanut sulatella ja keskustella lopusta tarpeeks. En tiedä oisko Delta voinut loppua mitenkään muuten.

4,5 tähteä. Pakko rokottaa puolikas tähti lopusta, vaikka rakastinkin tätä. Silti, oon hämilläni ja vähän myös vihainen, surullinen.. Tosi ristiriitaiset fiilikset siis. Mutta mitä muuta voi odottaa näin mielettömän sarjan lopulta, tottakai se herättää tunteita! Deltaa ja sen hahmoja jää ikuinen ikävä, onneksi näiden pariin voi milloin vain palata.

[Päivi Metsäniemi · Rating 3 out of 5]

Piti oikein muutama päivä hengitellä ennen arvostelun kirjoittamista, sen verran sydämistynyt olin tämän Delta-dekkarisarjan lopusta. Kun sarja alkoi, olin aivan myyty; pitkään, koko elämäni jatkunut dekkarivastaisuus mureni, ja löysin kirjoista jotain sellaista, joka todella jaksoi kiinnostaa. Moniulotteiset hahmot, tavallista poliisin työtä, ei liian graafista, dramaattista tai epäuskottavaa. Porin ja lähiseudun maisemat toimivat hienosti, heräsivät Tuomisen kerronnassa henkiin. Kaikki päähenkilöt olivat saaneet viiden ensimmäisen osan aikana palstatilaa ja lihaa luiden ympärille. Odotin päätösosaa innolla ja ymmärtäväisesti - ei paraskaan sarja kanna ikuisesti.

Ja nyt todella Tuominen on halunnut laittaa kaikki kirjailijan ja draaman taitonsa tähän päätösosaan. Lavastajalla viitataan sarjamurhaajaan (hohhoijjaa), joka ei vain tee rikoksia, vaan haluaa niiden kautta kertoa oman tarinansa siten, että rikoksia selvittävät poliisit ja (muutkin) rikosten uhrit näyttelevät siinä tärkeää osaa. Välisoittoina kuulemme rikollisen siteeraavan antiikin draaman ainesosien selityksiä (hohhoijaa taas, aliarvioi lukijaa; tuli selväksi muutenkin), rikokset ovat täysin uskomattomia ja absurdeja ja poliisityö niin epäuskottavaa, että on vaikea hetkeksikään uppoutua tarinaan uskoen siihen. Lukea (kuunnella) on kyllä pakko, näkökulman vaihtaminen muutaman sivun/minuutin välein pakottaa jatkamaan, mutta suuhun jää tympeä maku, jota avoimeksi jätetty loppu (sori, en sittenkään tajunnut, olisitko tämän voinut kuitenkin selittää) vielä karvasteli.

Harmi - nyt en taas tule pitkiin aikoihin myymään vapaa-aikaani dekkareille, vaikka olin löytänyt niistä aika kivan tavan irrottautua työn ja arjen asioista. Onneksi on se kaikki muu kirjallisuus.

[tilda · Rating 5 out of 5]

Tämä saattoi nousta jopa mun lempparikseni Delta-sarjasta. Niin harmi että sarja loppuu tähän, mutta toisaalta ihan hyvä että ei väkisin pitkitetä.

Luin kirjaa ahmien, ekat 250 sivua meni ihan siivillä. Arvasin syyllisen aika nopeasti, mutta se ei onneksi vienyt lukuintoa. Jossain vaiheessa lukemista oikein pelotti, että mitä tapahtuu seuraavaksi, kirjaan oli onnistuttu saamaan kunnolla jännitystä. En oikein tiedä mitä mieltä olen näin avoimesta lopusta, toisaalta tykkäsin ja toisaalta taas en. Koko Delta-sarja on kyllä aivan huippu ja varmasti palaan lukemaan sarjaa uudestaan vielä monta kertaa.

[Anni · Rating 5 out of 5]

Mikä onni, että meillä on Arttu Tuominen! Nää ei ole pelkästään dekkareita, joita haluaa ahmia vetävän juonen takia. Tuominen on kehittynyt kirjallisesti ihan hurjasti teos teokselta. Hänen kirjojaan on ilo lukea. Henkilöhahmot ovat uskottavia ja moniulotteisia — myös naiset.

Lavastaja on porilaisista rikospoliiseista kertovan Delta-sarjan kuudes osa. Sarjan päähenkilöillä on kullakin omat historiansa ja ongelmansa, jotka avautuvat pikku hiljaa kirja kirjalta. Pahimpiin jännärikliseisiin ei silti sorruta.

Ero Tuomisen aiempaan, melko kehnosti editoituun Labyrintti-sarjaan on huima. Tuomisella on kaikesta päätellen nykyään hyvä kustannustoimittaja. Kieli on viimeisteltyä ja jopa kaunista, mikä ei ole tässä genressä itsestäänselvyys.

Antaisin ehkä vain neljä tähteä, mutta ex-porilaisena nautin ihan liikaa siitä, että Tuomisen kirjoissa seikkaillaan tutuissa paikoissa. Ja nyt Lavastajassa merkittävässä osassa on kulttuuritalo Annis, jossa vietin nuoruuteni teatteriharrastuksen parissa. Täydellistä!!!

[Kaisu Koskelin · Rating 2 out of 5]

2 tähteä kotiseuturakkaudesta ja siihen liittyvistä nostalgisista viitteistä, kuten Superhessu- kauppa ysärillä (?) Koivulassa. Genressään varmaan 3 tähteä ainakin mutten kestä suomalaisia poliisiromaaneja. Lisäksi, pyrkimys hyödyntää ja presentoida aristoteliaalista draamanrakennuksta taisi olla liian kunnianhimoinen hanke - meni minusta pahasti korniuden puolelle.

[meri · Rating 4 out of 5]

4-4,5 tähteä – helposti pelottavin ja kuumottavin osa sarjaa ja murhurointitapa sen verran kammottava että ihan hyvä että sarja loppuu tähän :D loppu oli outo avoimuudessaan, en oo avointen loppujen fani mutta en tiiä oisko sarja voinut oikeastaan loppua muuten. hienoa hahmonrakennusta koko sarjan läpi, todella hyvä sarja!

[Ida-Lotta · Rating 2 out of 5]

Arttu Tuomisen dekkarit ovat olleet erittäin tervetullut lisä helposti luettavien dekkareiden joukkoon. Murhat ovat olleet tyypillisiä Suomessa tapahtuvia henkirikoksia ja siten uskottavia. Mutta mitä ihmettä tämän kirjan kohdalla tapahtui? Sääli, että Tuominenkin sortui lähtemään tähän kilpailuun siitä, kuka dekkaristi keksii kuvottavimman tavan teurastaa ihminen.

[Minkku · Rating 4 out of 5]

Nipistän viimeisen tähden omituisesta, yllättävähköstä lopusta ja siitä, että koko Delta-ssrja päättyy tähän. Ainakin toistaiseksi, ehkä sekin voi tehdä bändien tyyliin comebackin joskus jossain muodossa.

[Merrukainen · Rating 3 out of 5]

En ole lukenut sarjan aikaisempia osia, vaan valitsin tämän kirjan ainoastaan takakannen perusteella. Hyytäviä perheidyllejä lavastava sarjamurhaaja kuulosti mainiolta lukukokemukselta. Kirja piti otteessaan noin puoliväliin asti, mutta loppua kohden tapahtumat alkoivat tuntumaan entistä enemmän epäuskottavilta sekä kiirehdityiltä. Oli toki kuumottavaa ja kiehtovaa, kuinka Lavastaja ohjaili poliisityön suuntaa taitavasti sekä oli jatkuvasti muita askeleen edellä, mutta tyydyttävää loppua ei siitä saatu. Monet kysymykset jäi vastaamatta ja lopun suunnitteluun olisi Tuominen voinut käyttää hieman enemmän aikaa.

Kuitenkin mielestäni 3.5 tähden kirja. Sai sydämen hakkaamaan nopeammin, ja kurkkimaan malttamattomana seuraaville sivuille

[Mira Kari · Rating 5 out of 5]

Huh, olihan juoni tässä vikassa kirjassa. Uutta tuotantoa odotella 👌

[Hellythoo · Rating 4 out of 5]

4,25

[Reetta Mönkkönen · Rating 5 out of 5]

Kirjan lopun vuoksi vähentäisin puolikkaan tähden eli antaisin 4,5, mutta pyöristän viiteen, koska ainakin tunteita loppu (ja koko kirja) herätti ja se kai on tärkeintä!
Olen aika järkyttynyt tästä lukukokemuksesta! Huh!

[Sanna-Mari · Rating 3 out of 5]

Hämäännyin melko paljon kirjan sävystä ja tyylistä, joka on hyvin erilainen aikaisempiin osiin verrattuna. Tiimi on sama, mutta kaikki eivät enää toimi niin hyvin kuin aikaisemmin ja tässä osassa on melko selkeää se, että aikaisemmat osat tulisi olla jo luettuna ja omaksuttuna. Rikokset tässä ovat jo melko jenkkityylisiä ja uskottavuuden rajaa joutuu venyttämään melkoisesti. Toisaalta ei tämä usein haittaa käännöskirjallisuudessa, joten miksi tässäkään.

Olisin ehkä lukijana kaivannut myös selkeämpää loppua: joko minä en tajunnut tai sitten jokin avainkohta meni minulla ihan viimeisillä sivuilla ohi. Luin teoksen loppuun asti, koska aikaisemmat teokset loivat hyvän pohjan, irrallisena teoksena...jopa pettymys.

[daniela · Rating 4 out of 5]

nappasin tän randomilla kirjaston pikalainahyllystä ja yllätyin positiivisesti! sain vasta n. 1/3 luettuani tietää et tää on jonkun sarja päätösosa, mut musta toimi oikeen mainiosti myös yksittäisenä kirjana. toki on kiva tietää, et voin palata näiden hahmojen pariin vielä, vaikka tiedänkin, miten niiden tarina tulee päättymään.

oli mielenkiintosta lukee myös välillä suomeen sijoittuvaa dekkaria, ja vaik nää tapahtumat ei ehkä suomen mittakaavassa olis mahdollisia niin se ei vienyt multa lukuintoa. koukuttavalla tavalla rakennettu, ja tykkäsin siitä, miten kaikki oli loppupeleis sulautettu yhteen vaikka arvasinkin murhaajan henkilöllisyyden aika varhain.

[Katriina Mannonen · Rating 4 out of 5]

Hyvin erilainen kuin Delta-sarjan muut osat. Genre saattoi välillä tuntua jopa kauhulta. Jännityksellä odotti miten päähenkilöiden käy. Avoimeen loppuun olisin toivonut jotain muuta ratkaisua.

[Timo Pietilä · Rating 4 out of 5]

Delta-sarjan viimeinen osa.

Porin poliisi kohtaa äärimmäisen sarjamurhaajan. Hän on tappanut jo kaksi kokonaista perhettä, balsamoinut uhrit ja asetellut heidät täydellisesti puhdistettuun ja uudelleen sisustettuun kotiympäristöön aivan kuin he poseeraisivat valokuvaa varten. Balsamointi on suoritettu suurella ammattitaidolla ja kun poliisit alkavat tutkia paikallista hautaustoimistoa, näyttävät kaikki todisteet vievän juuri siihen suuntaan. Nopeasti käy erittäin selväksi, että todisteet olivat huolellisesti lavastettuja. Ovatko poliisitkin vain näytelmän henkilöitä, joita murhaaja ohjaa tahtonsa mukaan?

Erittäin vetävästi kirjoitettu kirja, tosin realismi on tässä sarjassa tuntunut osa osalta karisevan. Edellisessä osassa uskottavuus oli aika tasan nolla, ja tässä se on samaa tasoa. Murhaaja siirtelee yksin ruumiita edes takaisin ja osaa ennustaa tilanteen kuin tilanteen? Joo varmaan. Tapahtumat etenevät vyörymällä, hiljaisia suvantokohtia ei kirjassa juuri ole. Loppu on toisaalta hyvä, mutta toisaalta ehkä hiukan liian avoin. Tämä olisi ollut aika hieno kirjapiirin kirjana, tämän kirja lopusta olisi kyllä keskusteltavaa. Osittain tuli jopa Taksikuski-elokuvan lopetus mieleen avoimuudessaan ja kaoottisuudessaan - pitää varmaan tarkistaa oliko se loppu sellainen kuin mielikuvissani muistan. Tämä sarja taisi kyllä olla sitten tässä joka tapauksessa. Henkilöhahmoja tulee vähän ikävä, mutta tämän kirjan tapahtumista ei enää ylitse voisi mennä.





The final part of the Delta series.

The police in Pori face an extreme serial killer. He has already killed two entire families, embalmed the victims, and arranged them in a perfectly cleaned and redecorated home environment as if they were posing for a photograph. The embalming was performed with great expertise, and when the police started investigating the local funeral home, all evidence seemed to point in that direction. It quickly becomes very clear that the evidence was carefully staged. Are the police themselves merely actors in a play directed by the killer?

A very compellingly written book, though the realism in this series has gradually worn thin with each installment. In the previous book, believability was practically zero, and it’s about the same here. The killer moves bodies around alone and can predict every situation. Yeah, right. Events unfold in a rush; the book has almost no quiet moments. The ending, on the one hand, is good, but on the other, perhaps a bit too open-ended. This would have been a great book for a book club—the ending alone would provide a lot to discuss. In some ways, it even reminded me of the open and chaotic ending of Taxi Driver—I might need to re-watch it to see if it ends the way I remember. In any case, this seems to be the end of the series. I’ll miss some of the characters a bit, but after the events of this book, there’s no way to top it.

[Saima L · Rating 2 out of 5]

Tämän päätyttyä olo oli vähän sellainen pysähtynyt ja ainoa mitä tästä pystyi sanomaan oli ”noh”.
Eka delta-kirja oli minusta upea, toinen hyvä ja sitten homma lipesi laukalle joka päätyi sitten harmaaseen hyhmään.
Kirjailijalla on taitoa, mutta välillä into vie homman sfääreihin, joista realismi repii lukijan maanpinnalle kipeästi ja tarina jatkaa lentoaan yksisarvisten kanssa. Sarjassa on useita kohtia, joissa lukijaa aliarvioidaan ja minulle se on yksi kirjailijan suurimmista synneistä. Tarinan täytyy aina pysyä uskottavana omassa maailmassaan. Tässä on minusta Tuomisen suurin kompastuskivi. Jos kirjoittaa jopa inhorealistista tarinaa, se ei voi samaan ainaan tapahtua maailmassa, jossa arkirealismi ei päde vaikkapa pankkisalaisuuksiin tai poliisien toimintatapoihin. Satjamurhaajan oma sielunmaailma voi toki sisältää maagisen ajattelun piirteitä, mutta kun poliisit yksi toisensa jälkeen heittävät logiikan romukoppaan ja siirtyvät samaan maailmaan alkaa uskottavuus kärsiä.

Kirjan loppu oli unenomaista painajaista, jossa lopun todellisia tapahtumia voi jokainen arvailla. Itselläni on selvä käsitys tästä, mutta voin olla väärässäkin. Satja kuitenkin alkoi hyvin maanläheisenä ja realistisena kuvauksena, joten eteerinen loppu on itselleni pettymys.

Tuntuu, että joku vaihtoi kesken kirjasarjan kirjan hahmot eri genreen, eri tarinaan. Ymmärrän hyvin, että monelle tämä on loistava taiteellinen ratkaisu, mutta minut se sai toteamaan: ”Noh…”

[Sini Persson · Rating 5 out of 5]

Delta-sarja on pitänyt otteessaan alusta saakka. Malttamattomana olen odotellut jatkoa aina Verivelasta saakka. Sarjan myötä hahmot ovat tulleet tutuiksi, ja tässä päätösosassa kaikki niputetaan hienosti. Monenlaisia tunteita heräsi tätäkin lukiessa. Tykkään Tuomisen tavasta kuvata asioita realistisesti. Olen viime vuosina kritisoinut nykyistä kaunokirjallisuuden rakennetta, joka koostuu silpusta. Näkökulmat vaihtelevat, tulee takaumia, ja henkilöitä on paljon. Lavastajassa ja sarjan edeltävissä osissa tämä ei jostain syystä häirinnyt lainkaan. Tuominen onnistuu tuomaan jokaisen hahmon lähelle, ja jännite säilyy loppuun saakka. Vaikka sarjan osat toimivat hyvin itsenäisinäkin tarinoina, suosittelen ehdottomasti lukemaan tämän järjestyksessä. Parhaita kotimaisia sarjoja vuosikausiin! ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

[Helena · Rating 4 out of 5]

Delta-sarjan päätösosan luin lähes yhdeltä istumalta, mikä kertonee sen koukuttavuudesta. Lavastaja oli edeltäviin osiin verrattuna uudenlainen ja yllättävä. Pidän Delta-sarjan selkeästä rakenteesta, jossa aiemmissa kirjoissa kukin henkilö tuli nostetuksi esiin kirja kerrallaan, ja tässä päätösosassa heidät kootaan ikään kuin yhteen. Kerrankin sarja, jota ei pitkitetä ja pitkitetä sen saaman suosion myötä, vaan sarjalla on selkeä alku ja loppu.
Se, mistä en Lavastajassa pitänyt, oli kertojaäänen turhan filosofinen tarinointi, Shakespeare, runousoppi ja Porin poliisilaitos eivät mielikuvissani suoranaisesti kuulu yhteen.

[Arja-täti]

Kirja lähti liikkeelle ensi sivuista. Näin minua varoitettiinkin. Hengästyttävä ja samalla todella visuaalinen tarina. Tuomisen kirjat ovat omalla tavallaan aina ahdistavia mutta tämä on piinaava. Koska kirja ei ole kovin paksu, alusta alkaen tietää, että kaikki, mitä tapahtuu, tapahtuu nopeasti. Ja näin lukijallekin saadaan sama hätä ja pelko.

Kirjan lopusta ollaan oltu montaa mieltä. Niin kai minäkin. Onneksi sillä lopulla ei itse asiassa ole niin suurta väliä. Kirjasta muistaa parhaiten tunnelman.

[Minna H · Rating 3 out of 5]

Kuulun siihen koulukuntaan, joka ei pitänyt sarjan viemisestä tähän suuntaan. Liian kamalaa ja absurdia. Lavastajan monologit eivät tuntuneet tarpeellisilta, lukuunottamatta sitä pätkää, jossa kerrattiin päähenkilöiden historiaa (tervetullutta muistin virkistystä). Loppu jäi minullekin epäselväksi (chatgpt:kään ei osannut auttaa) ja se viimeistään sinetöi loppukaneetin: pettymys.

Lukija Tiihonen sopii näihin kuin (taidolla balsamoitu) nenä päähän. Ja Arttu Tuominen kuuluu, tästä huolimatta, edelleen suosikkeihini.

[Mimmi Kosonen · Rating 5 out of 5]

Tää oli ehkä jopa mun lemppari tästä Delta-sarjasta! Lopetus jäi vähän vaivaamaan, mutta toisaalta ymmärrän kirjailijan valinnan avoimelle lopulle. Tykkäsin siitä, että jännitys pysyi yllä kirjan läpi, vaikka tekijän pystyi arvaamaan jo ennen paljastusta. Mukana jopa kauhun elementtejä, joka oli omaan mieleen.

Delta-sarja on ollut yksi mun kaikkien aikojen suosikki kirjasarjoista, ja varmasti tulen näiden pariin palaamaan vielä useasti ❤️

[Tiina · Rating 5 out of 5]

Mietin hetken neljän ja viiden tähden välillä, mutta menköön viidellä. Kirja piti hyvin otteessaan, en olisi millään malttanut laskea sitä käsistäni. Tutut hahmot pääsivät eteenpäin, kerroksellisuus toimi hyvin. Lopun avoimuus sai minut miettimään montako tähteä voisin antaa, varsin avoin minun makuuni. Tekijä oli arvattavissa jonkun verran ennen loppua. Jäin miettimään olenko lukenut tekijästä aiemmissa kirjoissa, en muista. Täytynee jossain vaiheessa ottaa uusi kierros tästä sarjasta.

[Inka Partanen · Rating 4 out of 5]

Tuominen on lähes ällistyttävän taitava - sanoisin tätä jopa virheettömäksi dekkariksi, jossa jo tutut hahmot lisäävät viehätystä. Tuomisen kirjoille ominainen ylenpalttinen väkivalta on tässäkin keskeisessä roolissa, se ei varmasti kaikille sovi. Aikamoiseen tilanteeseen ajautuu myös koko henkilökaarti. Voiko tämän jälkeen uskottavasti enää keplotella poliisiporukkaa uuden rikoksen äärelle?

[Inna · Rating 4 out of 5]

Tosi hyvin kirjoitettu ja koukuttava rikoskirja jälleen kerran, vaikka loppu lähtikin melko sfääreihin ja rikollisen MO ja koko kuvio oli hieman liian överi, kun tähän asti sarjassa on ollut hieman maanläheisempi ja uskottavampi meininki. Mutta ihana oli jättää hyvästit tutuiksi tulleille hahmoille Lavastajan myötä, mielenkiinnolla odotan mitä Tuomiselta tulee seuraavaksi.

[Susanna · Rating 1 out of 5]

Voivoivoi. Mahtavan upea Delta-sarja koki mun osalta kolauksen päätössarjassaan. Pahiskin tuli arvattua jotenkin ihan liian aikaisin eikä se aina haittaa, mutta nyt mentiin sellaisiin eriskummallisuuksiin että mä en oikein jaksanut ja näiltä tutuiksi tulleilta huippupoliiseilta puuttui enää vain narrinlakki päästä kun tohelsivat menemään. En jaksanut arvostaa. Enkä pitänyt lopusta lainkaan.

[Nora · Rating 3 out of 5]

Jännittävä kirja, mitä oli kiinnostava lukea. Valitettavasti se ei mielestäni sopinut hyvin delta sarjaan monesta syystä (tyyli, rikokset, päähenkilöiden käyttäytyminen, avoin loppu). Varsinkin päähenkilöiden epälooginen käyttäytyminen oli ärsyttävää lukiessa.

[Josefin · Rating 4 out of 5]

Sarjan viimeinen ja parhain. Hyvin epätodennäköistä, mutta kun jännitys oli noin korkea, mitä väliä sillä oli? Loppua oli vaikea ymmärtää äänikirjan kautta, en edes ymmärsi että oli loppu. Tarvitsin mennä takaisin ja lukea se itse.