What do you think?
Rate this book
Hornguden
17-årige Lauri våkner opp på sykehuset etter en skjebnesvanger bilulykke, og husker ikke mye av hva som skjedde. Men moren er død og livet er kommet ut av lage. Lauri begynner langsomt å komme til hektene hos tantens familie i en liten bygd.
Naboen Vilja-Maaria bringer en livsgnist inn i det nye landskapet, og Lauri får henne ikke ut av hodet. Men alt er ikke som det skal. Om natten dukker det opp en enorm, hornprydet skikkelse utenfor vinduet, og de døde vil ikke forbli døde.
Lauri begynner å få opphissende og skrekkelige drømmer som føles altfor virkelige.
«Når døden rører ved en, forandrer alt seg.»
Naboen Vilja-Maaria bringer en livsgnist inn i det nye landskapet, og Lauri får henne ikke ut av hodet. Men alt er ikke som det skal. Om natten dukker det opp en enorm, hornprydet skikkelse utenfor vinduet, og de døde vil ikke forbli døde.
Lauri begynner å få opphissende og skrekkelige drømmer som føles altfor virkelige.
«Når døden rører ved en, forandrer alt seg.»
174 pages, Hardcover
First published March 1, 2023
19 people are currently reading
769 people want to read
About the author
Magdalena Hai
57 books183 followersMagdalena Hai is a Finnish author of SF&F and children’s tales. Hai’s prose, long and short, has been nominated for several awards (Finlandia Junior Award, The Nordic Council Children and Young People's Literature Prize, LukuVarkaus, Topelius, Arvid Lydecken, Runeberg Junior) and has won the Kirjava Kettu, Stalker, Atorox, Blogistanian Kuopus, Kaarina Helakisa and the Finnish Literary Export Prize (Tulenkantaja). Her latest YA-series, Royaumen aikakirjat (The Chronicles of Royaume), includes so far two novels, Kolmas sisar (The Third Sister, Otava 2018) and Isetin solmu (The Knot of Iset, Otava 2021). Her and Teemu Juhani's Painajaispuoti/The Little Shop of Nightmares series has been sold to 24 language areas.
A lover of cross-genre fiction and all things strange, Hai often combines elements of sci-fi, fantasy, and horror in her fiction. Besides writing Hai is an active member and editor in Osuuskumma Publishing.
Home page: http://www.magdalenahai.com
A lover of cross-genre fiction and all things strange, Hai often combines elements of sci-fi, fantasy, and horror in her fiction. Besides writing Hai is an active member and editor in Osuuskumma Publishing.
Home page: http://www.magdalenahai.com
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 193 reviews
April 28, 2023
Seitsemäätoista ikävuotta lähentelevä Lauri Williams on kohtalokkaan auto-onnettomuuden jälkeen lähetetty toipumaan maaseudulle tätinsä ja tämän perheen luokse. Äiti on menehtynyt, eikä sairaalassa makaavan isän selviäminen ole sekään varmaa. Nuorella miehellä on myös pahoja kipuja ja liikkuminen on vaikeaa, mutta kaikkein pahinta taitavat kuitenkin oudot harhanäyt oudosta sarvipäisestä olennosta, kaikesta muusta puhumattakaan...
Pieni tyttö, just ja just kouluikäinen. Sillä on selässä reppu, tennarin kärki piirtää maahan ympyrää.
"Moi", sanon. En halua pelästyttää tyttöä.
Se ei vastaa mitään.
Ei se mitään, olen tottunut siihen, että maalaiskakarat tuijottaa. Joko se johtuu mun naamasta tai koska sille on kerrottu kotona, että pitää varoa isoja poikia. Mulle tulee mieleen, että kello on jo lähempänä kaksitoista.
"Onko sulla kaikki ok? mä kysyn. "Pitäiskö sun olla koulussa?"
Tyttö puree huultaan pudistaa päätään.
Sitten se miettii hetken ja nyökkää.
Mä naurahdan. "No mee sitten, ettei sun ope huolestu."
Tyttö lähtee liikkeelle, astelee ensin varovasti mua kohti ja juoksee sitten ohi. Se pysähtyy muutaman metrin päässä ja kääntyy vielä katsomaan mua.
Sillä on silmien paikalla pelkät tyhjät kuopat. (s. 22-23).
Lauri saa selville, ettei hän ole yksin. Vähän vanhemmalla Vilja-Maarialla on samankaltaisia kokemuksia, ja kaiken lisäksi heidän kahden välillä tuntuu olevan jonkinlainen yhteys. Lauri näkee Vilja-Maariasta unia, jotka ovat niin kammottavia kuin kuumottavia...
Magdalena Hain "Sarvijumala" (Otava, 2023) on kaikin puolin onnistunut nuortenromaani, joka palauttaa vanhat kunnon kummitukset takaisin kauhugenren piiriin. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia, kauhu istuu maalaismiljööseen mainosti ja loppuratkaisukin toimii suht hyvin, mikä tuntuu olevan monesti se kaikkein hankalin rasti tässä kirjallisuudenlajissa. Varma rasti ensi syksyn kahdeksasluokkalaisten kirjavinkkauksiin!
Jos pidit tästä, niin kokeilepa myös Ilkka Auerin Anastasiaa.
Pieni tyttö, just ja just kouluikäinen. Sillä on selässä reppu, tennarin kärki piirtää maahan ympyrää.
"Moi", sanon. En halua pelästyttää tyttöä.
Se ei vastaa mitään.
Ei se mitään, olen tottunut siihen, että maalaiskakarat tuijottaa. Joko se johtuu mun naamasta tai koska sille on kerrottu kotona, että pitää varoa isoja poikia. Mulle tulee mieleen, että kello on jo lähempänä kaksitoista.
"Onko sulla kaikki ok? mä kysyn. "Pitäiskö sun olla koulussa?"
Tyttö puree huultaan pudistaa päätään.
Sitten se miettii hetken ja nyökkää.
Mä naurahdan. "No mee sitten, ettei sun ope huolestu."
Tyttö lähtee liikkeelle, astelee ensin varovasti mua kohti ja juoksee sitten ohi. Se pysähtyy muutaman metrin päässä ja kääntyy vielä katsomaan mua.
Sillä on silmien paikalla pelkät tyhjät kuopat. (s. 22-23).
Lauri saa selville, ettei hän ole yksin. Vähän vanhemmalla Vilja-Maarialla on samankaltaisia kokemuksia, ja kaiken lisäksi heidän kahden välillä tuntuu olevan jonkinlainen yhteys. Lauri näkee Vilja-Maariasta unia, jotka ovat niin kammottavia kuin kuumottavia...
Magdalena Hain "Sarvijumala" (Otava, 2023) on kaikin puolin onnistunut nuortenromaani, joka palauttaa vanhat kunnon kummitukset takaisin kauhugenren piiriin. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia, kauhu istuu maalaismiljööseen mainosti ja loppuratkaisukin toimii suht hyvin, mikä tuntuu olevan monesti se kaikkein hankalin rasti tässä kirjallisuudenlajissa. Varma rasti ensi syksyn kahdeksasluokkalaisten kirjavinkkauksiin!
Jos pidit tästä, niin kokeilepa myös Ilkka Auerin Anastasiaa.
May 17, 2023
Magdalena Hain tuore kirja Sarvijumala tarjoili fyysistä, pelottavaa ja myös ajoittain hauskaa ja kevyttä kauhua. Samalla kirja käsittelee surua ja kuolevaisuuden kohtaamista tuoreesti. Tämähän on nuorille suunnattu mutta toimii hyvin myös munlaiselle vanhalle kauhufanille! Luin tämän jo aikaa sitten mutta nyt vasta pääsen hehkuttamaan kun kirja virallisesti ilmestyi 😀👍
April 29, 2023
Olipa virkistävän erilainen nuorille suunnattua kauhua. Tai siis, harvoin lukee enää kunnon rehellisiä kummitustarinoita, jotka on oikeasti creepyjä. Sarvijumala oli kuitenkin tavoittanut vanhojen kauhuleffojen tunnelmaa. Kirja ei ole kuitenkaan liian pelottava, joten sen takia ei menetä yöuniaan. Iso plussa myös poikapäähenkilöstä, sujuvasti etenevästä tarinasta, joka käsitteli tärkeitä teemoja luopumisesta ja surusta. Lyhyen sivumäärän vuoksi tämän lukee hetkessä, joten sopii sellaisillekin vähän lukeville tyypeille, jotka miettivät jotain helppoa, mutta hyvää luettavaa.
February 22, 2024
mun mielestä on aivan naurettavaa, että finlandia palkinnoissa lasten- ja nuortenkirjat rinnastetaan samaan kategoriaan. tää kirja, joka täysin ansaitusti voitti tuon kyseisen palkinnon, assosioituu mun ja väitän että myös monen muun mielessä johonkin lasten ja nuorten väliseen ikämaailmaan ja näin ollen myös kohderyhmään. tää kirja on kuitenkin synkkyydellään, kauheudellaan ja teemoillaan kaikkea muuta kuin lapsille suunnattu ja tän vois (ja pitäis) lukea aivan kuka tahansa. ja siis oikeesti, miten ihmeessä kukaan voi oikeesti verrata tätä lasten kirjoihin, kun sisältö on aivan erilaista?
rakastan sitä, että finlandia palkinnon voitti teos, joka on genreltään kauhua. se tuntuu jollain tavalla läpimurrolta. tuntuu että suomessa on paljon upeita spefi kirjailijoita, jotka ansaitsisivat myös tällaista palkinnon kautta saatavaa "virallista" tunnustusta upeilla teoksillaan. ehkä vielä jonain päivänä me voidaan saada aikuisten finlandiallekin voittaja, joka ei taivu ikuiseen autofiktiiviseen kärsimyskirjallisuuden narratiiviin. ei sillä etteivät ne teokset vaikuttavia olisi, mutta muutakin upeaa on olemassa.
sit itse kirjaan kun pääsin ränttäämisen yli. sarvijumala oli kiehtova, mukaansa vetävä tarina, josta oli vain pakko ottaa selvää kun oli aloittanut. kauhun elementtejä tässä piisasi ja tykkäsin niistä. raakuus ja ällötyslevelit olivat kyllä yllättävänkin korkeat ja niistä tuli välillä epämukava olo itselle. se kuitenkin sopi tyyliin ja loi tän kirjan fiilistä ja tunnelmaa, joka oli käsinkosketeltava.
kirjan lyhyys oli tavallaan kiva, koska tän pysty ahmimaan lähes kerralla, mutta samalla tuntui, että se oli ehkä tän suurin heikkous. jos ois hetki enemmän vellottu tarinassa ja kauhu viboissa, oltais ehkä päästy vielä syvemmälle hahmoihin ja sitä kautta myös heistä olisi välittänyt vielä enemmän ja tapahtumat olisivat synnyttäneet suurempia tunteita. muutenkin lopun tapahtumat tuntuivat menevän ohi todella nopeasti ja olisin siinä kaivannut syvempää ja rauhallisempaa käsittelyä.
tää kirja käsitteli raskaita teemoja: vanhemman kuolemaa, traumoja, itsetuhoisuutta ja surua. niitä kuitenkin onnistuttiin kamaluuden keskellä käsittelemään lämmöllä. trigger warningit tää vois kyllä alkuun ottaa, sen verran graafista oli kuvailu monissa kohdissa. taidokkaasti näitä teemoja oli kuitenkin saatu osaksi tarinaa.
rakastan sitä, että finlandia palkinnon voitti teos, joka on genreltään kauhua. se tuntuu jollain tavalla läpimurrolta. tuntuu että suomessa on paljon upeita spefi kirjailijoita, jotka ansaitsisivat myös tällaista palkinnon kautta saatavaa "virallista" tunnustusta upeilla teoksillaan. ehkä vielä jonain päivänä me voidaan saada aikuisten finlandiallekin voittaja, joka ei taivu ikuiseen autofiktiiviseen kärsimyskirjallisuuden narratiiviin. ei sillä etteivät ne teokset vaikuttavia olisi, mutta muutakin upeaa on olemassa.
sit itse kirjaan kun pääsin ränttäämisen yli. sarvijumala oli kiehtova, mukaansa vetävä tarina, josta oli vain pakko ottaa selvää kun oli aloittanut. kauhun elementtejä tässä piisasi ja tykkäsin niistä. raakuus ja ällötyslevelit olivat kyllä yllättävänkin korkeat ja niistä tuli välillä epämukava olo itselle. se kuitenkin sopi tyyliin ja loi tän kirjan fiilistä ja tunnelmaa, joka oli käsinkosketeltava.
kirjan lyhyys oli tavallaan kiva, koska tän pysty ahmimaan lähes kerralla, mutta samalla tuntui, että se oli ehkä tän suurin heikkous. jos ois hetki enemmän vellottu tarinassa ja kauhu viboissa, oltais ehkä päästy vielä syvemmälle hahmoihin ja sitä kautta myös heistä olisi välittänyt vielä enemmän ja tapahtumat olisivat synnyttäneet suurempia tunteita. muutenkin lopun tapahtumat tuntuivat menevän ohi todella nopeasti ja olisin siinä kaivannut syvempää ja rauhallisempaa käsittelyä.
tää kirja käsitteli raskaita teemoja: vanhemman kuolemaa, traumoja, itsetuhoisuutta ja surua. niitä kuitenkin onnistuttiin kamaluuden keskellä käsittelemään lämmöllä. trigger warningit tää vois kyllä alkuun ottaa, sen verran graafista oli kuvailu monissa kohdissa. taidokkaasti näitä teemoja oli kuitenkin saatu osaksi tarinaa.
December 26, 2025
En yhtään ihmettele, miksi ihmiset tätä hehkuttavat. Kirja oli erittäin mukaansa tempaava ja ihan oikeaa kauhua. Ehkä enemmänkin olisi voinut saada mahdutettua sitä kirjaan mutta oli tämä näinkin viihdyttävä. Olen tämän lukemista yrittänyt pitkittää kun olen ajatellut että voisin siitä pitää ja odotti vain sopivaa hetkeä aloittaa.
December 27, 2023
Magdalena Hain Sarvijumala voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian vuonna 2023. Huikea kirja ja varmasti nuorten lukijoiden makuun. Itselleni tässä oli liikaa kauhua, mutta voin kuvitella itseni ahmimassa kirjaa 13-15-vuotiaana. Silloin rakastin kauhukirjallisuutta.
Kirjan päähenkilö, 16-vuotias Lauri, oli ollut autokolarissa. Lauri oli jo päässyt sairaalasta, mutta isän tilasta ei ollut vielä varmuutta. Lauri pääsi tätinsä perheen luokse maaseudulle, kun omat vanhemmat eivät pystyneet huolehtimaan hänestä. Kävely oli vielä huonoa, ja Lauri joutui käyttämään keppejä.
Laurin serkku oli samaa ikäluokkaa, ja otti hänet mukaansa lähistön nuorten juttuihin. Oli korona-aika, mutta kotibileitä ja muita tapaamisia oli riittämiin, joihin mentiin mopoautolla. Myös ihastumisia oli puolin ja toisin.
Niistä kauhuelementeistä voit sitten lukea kirjasta.
Kirjan päähenkilö, 16-vuotias Lauri, oli ollut autokolarissa. Lauri oli jo päässyt sairaalasta, mutta isän tilasta ei ollut vielä varmuutta. Lauri pääsi tätinsä perheen luokse maaseudulle, kun omat vanhemmat eivät pystyneet huolehtimaan hänestä. Kävely oli vielä huonoa, ja Lauri joutui käyttämään keppejä.
Laurin serkku oli samaa ikäluokkaa, ja otti hänet mukaansa lähistön nuorten juttuihin. Oli korona-aika, mutta kotibileitä ja muita tapaamisia oli riittämiin, joihin mentiin mopoautolla. Myös ihastumisia oli puolin ja toisin.
Niistä kauhuelementeistä voit sitten lukea kirjasta.
November 5, 2023
oon todella nössö kauhulle, eli tää nuorille suunnattu kauhukirja oli varmaan about pelottavinta mitä siedän lukea. ja ihan hyvin siedinkin, muutamaa ällöä kohtaa lukuunottamatta. tän kohdalla mietin jälleen kirjojen sisältövaroituksia: itselleni kannen taiteeseen sisällytetty puolipiste antoi ennakkovaroituksen itsemurha/itsetuhoteemoista, mutta tekeekö se sen kaikille? kaikkea kuvataan kirjassa hyvin tarkkaan.
tarinana hyvä ja hyytävä. kaipasin, kuten usein nuortenkirjoissa kaipaan, pidempää käsittelyä lopun tapahtumista. loppurähinät on ohi nopeasti, ja niiden käsittely vielä nopeammin. lämmin tarina suruprosessista, menetyksestä ja selviämisestä. hienoja teinipoikahahmoja.
tarinana hyvä ja hyytävä. kaipasin, kuten usein nuortenkirjoissa kaipaan, pidempää käsittelyä lopun tapahtumista. loppurähinät on ohi nopeasti, ja niiden käsittely vielä nopeammin. lämmin tarina suruprosessista, menetyksestä ja selviämisestä. hienoja teinipoikahahmoja.
May 6, 2023
Rikas, elävä ja uskottava nuorisokuvaus ja todella kiehtova kauhutarina. Kompakti paketti, jota oli vaikea laskea käsistään. Tämä tilalle kaikkialle missä Häräntappoasetta tyrkytetään nuorille vailla käsitystä vaihtoehdoista.
March 5, 2025
Mulle tuli yhtäkkinen halu lukea nuorten kirjoja ja menin vähä kirjastoon shoppaa :D Valitsin kirjat ihan randomilla ja kannen mukaan, tän otin vahingossa selkomukautettuna. En oo ennen lukenu selkokirjaa, joten oli ihan mielenkiintosta senki puolesta. Tää oli yllättävän hyvä! Tosi nopeesti ahmasin aamukahvin aikana koko kirjan ja viihdyin.
June 11, 2024
4,5☆
Tää oli tosi hyvä nuorten kauhukirja!
Oon ite viimeksi lukenut suomeksi kirjan n. 5 vuotta sitten, joten oon positiivisesti yllättyny kuinka helposti pääsin tähän sisään. Tarina oli tosi mielenkiintoinen ja vaikka tää olikin vain 162 sivua en kaivannu mihinkään lisää vastauksia ja kaikki juonet sai oikeanlaisen päätöksen.
Nuorten kauhukirjaksi tää oli yllättävän raaka, mutta itselle ainakin juuri sopivalla määrällä! Hahmot olivat myös mielenkiintoisia ja jopa naurahdin välillä heidän vitseillekin. Kotimaista kirjallisuutta lukiessa tuli yllätyksenä löytää myös oma nimi tästä kirjasta, ehkä senkin takia Anni oli yksi omista suosikkihahmoista!
Tää oli tosi hyvä nuorten kauhukirja!
Oon ite viimeksi lukenut suomeksi kirjan n. 5 vuotta sitten, joten oon positiivisesti yllättyny kuinka helposti pääsin tähän sisään. Tarina oli tosi mielenkiintoinen ja vaikka tää olikin vain 162 sivua en kaivannu mihinkään lisää vastauksia ja kaikki juonet sai oikeanlaisen päätöksen.
Nuorten kauhukirjaksi tää oli yllättävän raaka, mutta itselle ainakin juuri sopivalla määrällä! Hahmot olivat myös mielenkiintoisia ja jopa naurahdin välillä heidän vitseillekin. Kotimaista kirjallisuutta lukiessa tuli yllätyksenä löytää myös oma nimi tästä kirjasta, ehkä senkin takia Anni oli yksi omista suosikkihahmoista!
August 27, 2024
‘Pappa er i koma, mamma er i graven, og jeg ser spøkelser’
Når jeg så at det ENDELIG skulle komme ut en ny skrekkbok for ungdom, og ikke minst med det utrolig kule coveret som Hornguden har, visste jeg at jeg måtte lese den så fort vi fikk den inn på biblioteket. And so I did!👻
Som jeg har nevnt tidligere, er ikke spøkelsesfortellinger akkurat min favorittundersjanger, så jeg må være helt ærlig å si at jeg ble ganske skuffet når jeg innså at denne var akkurat det (ut fra omslaget, og bare hele konseptet med en “horngud”, håpet jeg på noe mer folk horror aktig)...
Men skuffet hadde jeg ingen grunn til å være! Denne opplevde jeg som en unik og kreativ spøkelsesfortelling, samtidig som det blir brukt klassiske skrekkvirkemidler!💀 Boka er ikke særlig skummel, men det trenger den ikke å være heller. Jeg ble aldri skremt (skal sies at veldig lite av det jeg leser i dag skremmer meg), men satt igjen med masse andre følelser. Boka er trist og dyster, men har fremdeles sine fine og hyggelige stunder.
Jeg slet litt med språket i boka, det var en del rare ordvalg, og litt for mye setninger som ikke ga mening, eller var vanskelig å forstå. Om dette er et problem fra originalutgaven, eller det har oppstått under oversettinga av boka vet jeg ikke. Men det var i alle fall et stort nok problem til at det dro meg ut av historien, og spenningen forsvant.
Når det er sagt, håper jeg Hai skriver mer skrekk, for dette var gode saker!👻 Hornguden får av meg (trommevirvel…) TERNINGKAST 5!🎲
Les hele anmeldelsen her: https://skrekkbibliotekaren.blog/2024...
Når jeg så at det ENDELIG skulle komme ut en ny skrekkbok for ungdom, og ikke minst med det utrolig kule coveret som Hornguden har, visste jeg at jeg måtte lese den så fort vi fikk den inn på biblioteket. And so I did!👻
Som jeg har nevnt tidligere, er ikke spøkelsesfortellinger akkurat min favorittundersjanger, så jeg må være helt ærlig å si at jeg ble ganske skuffet når jeg innså at denne var akkurat det (ut fra omslaget, og bare hele konseptet med en “horngud”, håpet jeg på noe mer folk horror aktig)...
Men skuffet hadde jeg ingen grunn til å være! Denne opplevde jeg som en unik og kreativ spøkelsesfortelling, samtidig som det blir brukt klassiske skrekkvirkemidler!💀 Boka er ikke særlig skummel, men det trenger den ikke å være heller. Jeg ble aldri skremt (skal sies at veldig lite av det jeg leser i dag skremmer meg), men satt igjen med masse andre følelser. Boka er trist og dyster, men har fremdeles sine fine og hyggelige stunder.
Jeg slet litt med språket i boka, det var en del rare ordvalg, og litt for mye setninger som ikke ga mening, eller var vanskelig å forstå. Om dette er et problem fra originalutgaven, eller det har oppstått under oversettinga av boka vet jeg ikke. Men det var i alle fall et stort nok problem til at det dro meg ut av historien, og spenningen forsvant.
Når det er sagt, håper jeg Hai skriver mer skrekk, for dette var gode saker!👻 Hornguden får av meg (trommevirvel…) TERNINGKAST 5!🎲
Les hele anmeldelsen her: https://skrekkbibliotekaren.blog/2024...
August 16, 2023
Monialainen fantasiakirjailijatähti Magdalena Hai on kannatellut harteillaan kotimaisen nuortenkauhun kuningattaren viittaa jo aiempien Uhriniituntakaiseen sijoittuvien kauhunovellikokoelmiensa Haiseva käsi ja Kuolleiden kirja ansiosta. Molemmat ovat kuluneet koululaisten käsistä ja kirjoista on tehty myös selkoversiot. Hai on tunnettu myös helppolukuisesta huumorikauhusarjasta Painaijaispuoti. Nyt Hailta julkaistiin ensimmäistä kertaa romaanimittaista kauhua nuorille ja kirjavinkkarin odotukset olivat korkealla, mutta samalla mielen perukoilla kummitteli myös huoli: voisiko Sarvijumala täyttää hartaat toivomuksemme?
Ja kyllä, voin sanoa heti alkuun, että tässä on nyt se pitkään kaivattu lyhyt, vetävä, riittävän hirvittävä kauhukirja, jota tulee olemaan ilo vinkata lukuhaluttomammillekin kauhunnälkäisille yläkoululaisille. Hain kieli on taitavaa, välillä kauheaa, välillä humoristista ja välillä kaunista, mutta aina tasapainoista ja napakkaa. Kirjassa on kaikkea, mitä voi toivoa: värisyttäviä aaveita, hauskaa aidolta tuntuvaa dialogia ja jopa kunnon seksikohtaus. Vetävän juonen lisäksi käsitellään surua, menetystä, vanhemman ja teinin välistä suhdetta sekä vähän myös rasismia.
Sarvijumalan päähenkilö Lauri on joutunut pahaan auto-onnettomuuteen ja herää sairaalasta. Äiti on kuollut onnettomuudessa ja isä on koomassa. Lauri pistetään maalle asumaan tädin perheen luo ja alkaa nähdä aaveita. Vielä kuolleita uhkaavampi on kuitenkin salaperäinen sarvipäinen hahmo, joka tulee Laurin uniin ja tunkeutuu valvemaailmaankin. Ihastus paikkakunnan outoon vanhempaan tyttöön mutkistaa vielä kuvioita. Huumori, lämpö ja hyytävä kauhu pysyvät hyvin tasapainossa.
Ainoa asia Sarvijumalassa josta voin valittaa, on eräs kielivirhe alkupuolella romaania, mistä syytän enemmän kustantantamojen nykyistä liikaa kiirettä. Karin Niemen upean vainoava kansikuva tavoittaa hyvin Sarvijumalan sisällön. Kiinnostavasti hän oli myös oma graafikkoni samoin pääkallokantisessa ja aaveista kertovassa kirjassani Hurme, mutta molemmat kansikuvat vangitsevat kirjojen erilaiset tunnelmat. En malta odottaa, että pääsen genrevinkkauksissa tarjoamaan yläluokkalaisille näin erinomaista kauhukirjallisuutta.
Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
Ja kyllä, voin sanoa heti alkuun, että tässä on nyt se pitkään kaivattu lyhyt, vetävä, riittävän hirvittävä kauhukirja, jota tulee olemaan ilo vinkata lukuhaluttomammillekin kauhunnälkäisille yläkoululaisille. Hain kieli on taitavaa, välillä kauheaa, välillä humoristista ja välillä kaunista, mutta aina tasapainoista ja napakkaa. Kirjassa on kaikkea, mitä voi toivoa: värisyttäviä aaveita, hauskaa aidolta tuntuvaa dialogia ja jopa kunnon seksikohtaus. Vetävän juonen lisäksi käsitellään surua, menetystä, vanhemman ja teinin välistä suhdetta sekä vähän myös rasismia.
Sarvijumalan päähenkilö Lauri on joutunut pahaan auto-onnettomuuteen ja herää sairaalasta. Äiti on kuollut onnettomuudessa ja isä on koomassa. Lauri pistetään maalle asumaan tädin perheen luo ja alkaa nähdä aaveita. Vielä kuolleita uhkaavampi on kuitenkin salaperäinen sarvipäinen hahmo, joka tulee Laurin uniin ja tunkeutuu valvemaailmaankin. Ihastus paikkakunnan outoon vanhempaan tyttöön mutkistaa vielä kuvioita. Huumori, lämpö ja hyytävä kauhu pysyvät hyvin tasapainossa.
Ainoa asia Sarvijumalassa josta voin valittaa, on eräs kielivirhe alkupuolella romaania, mistä syytän enemmän kustantantamojen nykyistä liikaa kiirettä. Karin Niemen upean vainoava kansikuva tavoittaa hyvin Sarvijumalan sisällön. Kiinnostavasti hän oli myös oma graafikkoni samoin pääkallokantisessa ja aaveista kertovassa kirjassani Hurme, mutta molemmat kansikuvat vangitsevat kirjojen erilaiset tunnelmat. En malta odottaa, että pääsen genrevinkkauksissa tarjoamaan yläluokkalaisille näin erinomaista kauhukirjallisuutta.
Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
January 16, 2024
Kauhea, hauska ja koukuttava - Sarvijumala on napakymppi! Finlandia junior -valitsija herra Ylppö kehui, että kirjassa on imua. No, todellakin on. En pystynyt laskemaan kirjaa käsistäni ennen viimeistä sivua - meni pikkutunneille.
Lauri Williams toipuu hirvittävästä onnettomuudesta, jonka seurauksena hän on itse palasina sekä fyysisesti että henkisesti. Henkinen vointi on myös ottanut uusia ulottuvuuksia, joihin liittyy kammottavia hahmoja, mutta myös yhteys upeaan Vilja-Maariaan.
Niko-serkku ja tädin perhe muutenkin pitää Laren normaalissa elämässä pinnalla, mutta eipä aikaakaan, kun uhkaavat ilmiöt käyvät suorastaan päälle ja tarvitaan järjestäytynyttä toimintaa. Jännitys tiivistyy, kuten kauhukirjassa sopii odottaa.
Lauri Williams toipuu hirvittävästä onnettomuudesta, jonka seurauksena hän on itse palasina sekä fyysisesti että henkisesti. Henkinen vointi on myös ottanut uusia ulottuvuuksia, joihin liittyy kammottavia hahmoja, mutta myös yhteys upeaan Vilja-Maariaan.
Niko-serkku ja tädin perhe muutenkin pitää Laren normaalissa elämässä pinnalla, mutta eipä aikaakaan, kun uhkaavat ilmiöt käyvät suorastaan päälle ja tarvitaan järjestäytynyttä toimintaa. Jännitys tiivistyy, kuten kauhukirjassa sopii odottaa.
November 13, 2023
Magdalena Hain Sarvijumala oli hyvä nuortenkirja. Kuolema toi oman mausteensa teini-iän tyypillisempien teemojen soppaan. Kirja oli todella nopealukuinen ja mukaansa tempaavaa, joten uskon, että se saa pidettyä vähemmän lukevankin otteessaan. Tosin kun teini-ikäisten puhe kirjassa tuntuu omaan korvaan luontevalta, sellaiselta miten oma ikäpolveni puhui nuoruudessaan, onko se nykypäivän teineille silloin vanhahtavan kuuloista? Teoksen loppuratkaisu tuli eteen joka tapauksessa aika nopeasti ja loppua olisi voinut mielestäni vähän laventaa, sillä tilaa tälle maailmalle olisi antanut enemmänkin. Kokonaisuudessaan Sarvijumala oli onnistunut ja ajattelen, että juuri tällaista kirjallisuutta olisin itse halunnut lukea yläkouluikäisenä.
March 22, 2023
Sopivan kevyttä kauhua tällaiselle jänishousulle niinkuin minä.
July 20, 2024
2.5 tai kolme tähtee, emt en ollu fano tää oli jotenki nii ak suomenkielel kirjotettu ni en fiilannu ja jotenki tää juoni oli nii random
November 18, 2024
Iha jees jos ois keskittynyt enemmän kauhuun ja vähemmän päähenkilön seksifantasioihin.
October 17, 2024
Oikein hyvin toimi myös selkoversiona, kauhu kyllä on todella sopiva genre selkokirjoihin.
June 13, 2023
Huikeen hyvä! Mielenkiintoisia hyvin kirjoitettuja hahmoja ja mukavan creepyä tunnelmaa, mutta ei (onneksi) jäänyt pelkälle tunnelmoinnin tasolle nää kauhuhommat tässä vaan oli ihan kunnon horror-actionia loppua kohden, very nice. Kovin lihallista meininkiäkin oli jos jonkinlaista ja siitä aspektista pidin myös, ei nuorten kirjoissa tarvi aina vaan pelkästään pitää kädestä.
Itse tietenkin aina haluaisin pidempiä kirjoja, mutta oli tässä kyllä onnistuttu saamaan kohtuulliseen sivumäärään paljon kaikkea mielenkiintoista ja jännää, ilman että tarina tuntui väkisin täyteen tungetulta. Oikein mainio kauhupala ihan kaikille yläkouluikäisestä ylöspäin, ja kyllähän tämä heittämällä menee ensi vuoden genrevinkkaussettiin ja todennäköisesti tulee pysymään siellä erittäin kauan. Tämmöistä lisää kiitos.
Itse tietenkin aina haluaisin pidempiä kirjoja, mutta oli tässä kyllä onnistuttu saamaan kohtuulliseen sivumäärään paljon kaikkea mielenkiintoista ja jännää, ilman että tarina tuntui väkisin täyteen tungetulta. Oikein mainio kauhupala ihan kaikille yläkouluikäisestä ylöspäin, ja kyllähän tämä heittämällä menee ensi vuoden genrevinkkaussettiin ja todennäköisesti tulee pysymään siellä erittäin kauan. Tämmöistä lisää kiitos.
September 14, 2024
"Metsän rajassa seisova peura nimittäin ottaa askeleen eteenpäin, ja mä voisin vannoa sen seisovan kahdella jalalla. Pitkä, ihmismäinen hahmo resuisessa viitassa ja sarvet päässä. Peurankallo kasvojen paikalla. Ontot silmäkuopat hehkuu auringonnousun punaa."
3,5/5!
Lauri herää sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen. Hänen äitinsä on kuollut ja isä on koomassa, eikä Lauri muista tarkalleen mitä tapahtui. Hän muuttaa asumaan pieneen kylään tätinsä perheen luo ja ihastuu naapurin kauniiseen Vilja-Maariaan. Kylässä tapahtuu kuitenkin kummia: Lauri näkee silmättömiä hahmoja, sarvipäisen olennon ja outoja unia. Mitä Laurille on oikein tapahtumassa, ja miten se kaikki liittyy Vilja-Maariaan?
Sarvijumala oli ihanan perinteistä kummituskauhua. Kirjassa seikkaillaan elämän ja kuoleman rajamaastossa, koetetaan etsiä keinoja päästä eroon jumiin jääneistä hengistä, nähdään pelottavia unia joihin on kätketty viestejä ja vietetään muutama hetki synkeässä metsässä – klassisten aavetarinoiden ja pikkukyliin sijoittuvan kauhun/jännityksen ystävänä, olin tyytyväinen. Sarvijumala ei tee mitään ennennäkemätöntä, mutta se on hyvä ja viihdyttävä, helppolukuinen kauhuteos. Sanoisin, että se olisi hyvä ensimmäinen askel kauhugenren maailmaan: ei liian pelottava, mutta juuri mukavan creepy. Jos olet todella herkkä ruumiskauhulle, älä lue tätä teosta, koska kirjassa on muun muassa epämiellyttäviä juttuja liittyen silmämuniin.
Kirjan hahmot olivat hauskoja. Pidin Laurista, koska hän tuntui aidolta teinipojalta. Hän ihastuu, näkee seksiunia, käy bileissä, on epävarma itsestään, kiukuttelee äidilleen, ei jaksa koulua ja hengailee kavereidensa kanssa. Lauri on karmeassa tilanteessa – hänen äitinsä on kuollut ja hän syyttää siitä itseään ja riitaa, jota he kävivät autossa, ja hänen isänsä on koomassa – ja pidin siitä, miten Magdalena Hai kuvasi Laurin mielenmaailmaa, katumusta ja särkyneitä muistoja onnettomuudesta. Pidin Laurin tarinasta ja siitä, miten hän kirjan aikana oppi käsittelemään suruaan ja sai Laurin ohella pidin myös kovasti hänen serkustaan Nikosta, joka oli varsinainen ride-or-die bestis, aina valmis auttamaan Lauria, oli kyseessä sitten aaveongelmat tai tyttöongelmat. Vilja-Maariasta en oikein saanut kiinni, mutta hänkin oli ihan jees. Hänen ja Laurin kautta kirjailija pääsi valottamaan vähän sitä, millaista voi olla "normaalista" poikkeava pienessä kylässä: Lauri saa kuraa niskaansa, koska on tummaihoinen ja Vilja-Maariaa kutsutaan "sekopääksi" ja vaikka miksi muuksi, koska hän on kärsinyt pahoista mielenterveysongelmista ja yrittänyt jopa itsemurhaa. Oli haikeaa, että Vilja-Maarian ja Laurin pieni romanssi ei myöskään ollut mitään erityistä, mutta pidin kyllä heidän oudosta uniyhteydestään ja siitä, että toisissaan he löytävät jonkun, joka ymmärtää heitä.
Sarvijumalassa oli hauska tunnelma ja pidin Hain kauhuelementeistä. Sarvijumala oli cool hahmo ja pidin siitä, miten hänen selitettiin kirjan lopussa olevan Hain aaveet eivät olleet mitään tajunnanräjäyttävää – olen kohdannut tämän kaltaisia aaveita monissa tarinoissa – mutta pidin niistä silti. Minua kiinnostaa ajatus siitä, että joskus henget jäävät ns. jumiin ihmisten maailmaan, eivätkä voi siirtyä, syystä tai toisesta, eteenpäin. Minua kiehtoo se, mitkä asiat voisivat olla niin voimakkaita, että he eivät anna itsensä siirtyä eteenpäin. Yksi kirjan haikeimmista aaveista oli Kiintoisaa minusta oli myös se, miten läheltä-piti -kokemukset jättävät ihmisen outoon tilaan elämän ja kuoleman välissä, jossa he näkevät niin elävien kuin kuolleiden maailman. Lauri ja Vilja-Maaria näkevät aaveita, koska he olivat melkein itsekin aaveita.
Olen iloinen, että sain vihdoin tilaisuuden lukea Sarvijumalan. Tarinan lukeminen oli hauskaa ja oikein mukava avaus tämän vuoden spooky seasonille.
3,5/5!
Lauri herää sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen. Hänen äitinsä on kuollut ja isä on koomassa, eikä Lauri muista tarkalleen mitä tapahtui. Hän muuttaa asumaan pieneen kylään tätinsä perheen luo ja ihastuu naapurin kauniiseen Vilja-Maariaan. Kylässä tapahtuu kuitenkin kummia: Lauri näkee silmättömiä hahmoja, sarvipäisen olennon ja outoja unia. Mitä Laurille on oikein tapahtumassa, ja miten se kaikki liittyy Vilja-Maariaan?
Sarvijumala oli ihanan perinteistä kummituskauhua. Kirjassa seikkaillaan elämän ja kuoleman rajamaastossa, koetetaan etsiä keinoja päästä eroon jumiin jääneistä hengistä, nähdään pelottavia unia joihin on kätketty viestejä ja vietetään muutama hetki synkeässä metsässä – klassisten aavetarinoiden ja pikkukyliin sijoittuvan kauhun/jännityksen ystävänä, olin tyytyväinen. Sarvijumala ei tee mitään ennennäkemätöntä, mutta se on hyvä ja viihdyttävä, helppolukuinen kauhuteos. Sanoisin, että se olisi hyvä ensimmäinen askel kauhugenren maailmaan: ei liian pelottava, mutta juuri mukavan creepy. Jos olet todella herkkä ruumiskauhulle, älä lue tätä teosta, koska kirjassa on muun muassa epämiellyttäviä juttuja liittyen silmämuniin.
Kirjan hahmot olivat hauskoja. Pidin Laurista, koska hän tuntui aidolta teinipojalta. Hän ihastuu, näkee seksiunia, käy bileissä, on epävarma itsestään, kiukuttelee äidilleen, ei jaksa koulua ja hengailee kavereidensa kanssa. Lauri on karmeassa tilanteessa – hänen äitinsä on kuollut ja hän syyttää siitä itseään ja riitaa, jota he kävivät autossa, ja hänen isänsä on koomassa – ja pidin siitä, miten Magdalena Hai kuvasi Laurin mielenmaailmaa, katumusta ja särkyneitä muistoja onnettomuudesta. Pidin Laurin tarinasta ja siitä, miten hän kirjan aikana oppi käsittelemään suruaan ja sai Laurin ohella pidin myös kovasti hänen serkustaan Nikosta, joka oli varsinainen ride-or-die bestis, aina valmis auttamaan Lauria, oli kyseessä sitten aaveongelmat tai tyttöongelmat. Vilja-Maariasta en oikein saanut kiinni, mutta hänkin oli ihan jees. Hänen ja Laurin kautta kirjailija pääsi valottamaan vähän sitä, millaista voi olla "normaalista" poikkeava pienessä kylässä: Lauri saa kuraa niskaansa, koska on tummaihoinen ja Vilja-Maariaa kutsutaan "sekopääksi" ja vaikka miksi muuksi, koska hän on kärsinyt pahoista mielenterveysongelmista ja yrittänyt jopa itsemurhaa. Oli haikeaa, että Vilja-Maarian ja Laurin pieni romanssi ei myöskään ollut mitään erityistä, mutta pidin kyllä heidän oudosta uniyhteydestään ja siitä, että toisissaan he löytävät jonkun, joka ymmärtää heitä.
Sarvijumalassa oli hauska tunnelma ja pidin Hain kauhuelementeistä. Sarvijumala oli cool hahmo ja pidin siitä, miten hänen selitettiin kirjan lopussa olevan Hain aaveet eivät olleet mitään tajunnanräjäyttävää – olen kohdannut tämän kaltaisia aaveita monissa tarinoissa – mutta pidin niistä silti. Minua kiinnostaa ajatus siitä, että joskus henget jäävät ns. jumiin ihmisten maailmaan, eivätkä voi siirtyä, syystä tai toisesta, eteenpäin. Minua kiehtoo se, mitkä asiat voisivat olla niin voimakkaita, että he eivät anna itsensä siirtyä eteenpäin. Yksi kirjan haikeimmista aaveista oli Kiintoisaa minusta oli myös se, miten läheltä-piti -kokemukset jättävät ihmisen outoon tilaan elämän ja kuoleman välissä, jossa he näkevät niin elävien kuin kuolleiden maailman. Lauri ja Vilja-Maaria näkevät aaveita, koska he olivat melkein itsekin aaveita.
Olen iloinen, että sain vihdoin tilaisuuden lukea Sarvijumalan. Tarinan lukeminen oli hauskaa ja oikein mukava avaus tämän vuoden spooky seasonille.
June 8, 2023
Täytyy sanoa, että aluksi en tiennyt, mitä ajatella tästä kirjasta. Kirjan alussa kesti hetken ennen kuin pääsin kertojan tyyliin mukaan, mutta sen jälkeen aloin yhä enemmän ja enemmän pitää tästä. Kirjan loppua kohden en pystynyt laskemaan tätä alas ennen kuin viimeinen sivu tuli vastaan.
Itse kirja on jännä yhdistelmä surutyön tekemisestä, teinielämää pienellä paikkakunnalla ja kauhua. Mutta se toimii! Päähenkilön Laurin ääni oli selkeä. Myös henkilöt hänen ympärillään toimivat todella hyvin, sillä vaikka keskityttiin Lauriin ja hänen toipumiseensa, ei ketään hahmoista ollut ns. turha tai "ohut".
Vaikka kirjassa pääasiana oli suru ja sen käsitteleminen, jäi kirjasta hyvä ja toiveikas maku suuhun ❤️
Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita mielenkiintoinen tarina, traumasta selviäminen, jännitys ja kauhutarinat kiinnostavat 😊
Itse kirja on jännä yhdistelmä surutyön tekemisestä, teinielämää pienellä paikkakunnalla ja kauhua. Mutta se toimii! Päähenkilön Laurin ääni oli selkeä. Myös henkilöt hänen ympärillään toimivat todella hyvin, sillä vaikka keskityttiin Lauriin ja hänen toipumiseensa, ei ketään hahmoista ollut ns. turha tai "ohut".
Vaikka kirjassa pääasiana oli suru ja sen käsitteleminen, jäi kirjasta hyvä ja toiveikas maku suuhun ❤️
Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita mielenkiintoinen tarina, traumasta selviäminen, jännitys ja kauhutarinat kiinnostavat 😊
September 11, 2023
Olipas mainion kauhea tarina. Juuri mun makuun. Ja pyrin kirjoittamaan niin hyvän vinkin, että osaan myös kertoa tästä niin, että muutkin innostuvat. Sivumäärä maltillinen, hyvä kansi ja tarpeeksi kaikkea. Kiitos kirjasta.
October 5, 2023
Taidokkaasti synkän tunnelman luova kirja, joka onnistui hyvin tuomaan lukijansa eteen tapahtumat, hahmot ja paikat. Plussaa myös siitä, miten hienosti kuolemaa käsitellään ja kannatellaa läpikulkevana teemana, sillä kuitenkaan mässäilemättä. Hyvin syksyyn sopivaa luettavaa.
November 19, 2023
Näppärä, lyhyt kauhuromaani nuorille.
Read
June 26, 2024hmm tässä kyl tapahtu paljon, mut kiva et nuorille on kirjoja jotka käsittelee kuolemaa eri näkökulmista
September 12, 2024
Dette var en relativt god og grøssende ungdomsbok. Her går handlingen rett på, og historien holder et jevnt og godt tempo gjennom hele boka.
Språket traff ikke helt, om dette er tilfellet i originalversjonen eller et resultat av oversettelsen vet jeg ikke. Språket opplevdes som en merkelig hybrid av ungdommelig og «cool», og gammeldags og utdatert, med fraser til og med jeg er for ung til å bruke. Det funker dårlig når de viktigste karakterene i boka skal være 17 år.
Språket traff ikke helt, om dette er tilfellet i originalversjonen eller et resultat av oversettelsen vet jeg ikke. Språket opplevdes som en merkelig hybrid av ungdommelig og «cool», og gammeldags og utdatert, med fraser til og med jeg er for ung til å bruke. Det funker dårlig når de viktigste karakterene i boka skal være 17 år.
October 19, 2025
Tää oli mielenkiintoinen! Teinien elämää kuvattiin mun mielestä uskottavasti ja dialogi oli onnistunutta. Kauhujutut ja fantasiahommelit ei yleisesti ole mun juttu oikein millään tasolla, mutta tässä ne oli osana tarinaa kiinnostavalla ja tavallaan ”luonnollisella” tavalla. Teemana kuolema oli myös kiinnostava
December 2, 2023
En muista millasia nuortenkirjat oli silloin kun itse olin kohderyhmää, mutta tää oli viihdyttävä! Kauhuelementtejä oli aika paljon, ja ainakin mun korvaan nuorten dialogi tuntui uskottavalta.
January 11, 2024
Tosi kiva ja nopsalukuinen teinikauhu! Muutamia oikeasti karmaisevia kohtauksia. Uskottavahkoa ja hauskaa dialogia, tosi eläväistä kuvailua. Koskettava.
Miinusta koronamaininnoista (eiks tätä aikakautta vois jo kuopata) ja WhatsAppista kommunikaatiovälineenä. En tunne yhtään vuoden 2000 jälkeen syntynyttä joka laittais kavereilleen viestii missään muualla kuin Snapchatissa?
Miinusta koronamaininnoista (eiks tätä aikakautta vois jo kuopata) ja WhatsAppista kommunikaatiovälineenä. En tunne yhtään vuoden 2000 jälkeen syntynyttä joka laittais kavereilleen viestii missään muualla kuin Snapchatissa?
November 10, 2023
Magdalena Hai on todella hyvä kirjailija, ja myös tämä uusin todistaa sen. Sarvijumala on nopeasti luettava mutta ihon alle hiipivä romaani, jossa käsitellään etenkin kuolemaa mun mielestä tosi hyvin. Tykkäsin myös aidosta kertojanäänestä, vaikka yleensä en olekaan puhekielisen kirjallisuuden suurin ystävä. Välillä mietin tapahtuiko asiat ehkä vähän nopeasti, tai jotenkin ajan kulku ei ollut ihan selkeää - mutta se on pieni moite, loogisesti ja hyvin kuitenkin soljui läpi kirjan.
Niin ja huolimatta yliluonnollisesta, itsetuhoisuudesta, ja muusta creepysta, ylivoimaisesti pahin kauhuelementti oli kyllä se, että liikutaan jossain Raision lähistöllä. Kylmät väreet heti ekasta Rasekon maininnasta asti.
Niin ja huolimatta yliluonnollisesta, itsetuhoisuudesta, ja muusta creepysta, ylivoimaisesti pahin kauhuelementti oli kyllä se, että liikutaan jossain Raision lähistöllä. Kylmät väreet heti ekasta Rasekon maininnasta asti.
Displaying 1 - 30 of 193 reviews