Rakkaus ei kuole, vaikka annoin sille kourallisen unilääkkeitä

by Dante Lehtinen

Ovelan riipaiseva ja sysihauska esikoisromaani pedosta nimeltä Rakkaus.

Nuori mies elää mukavasti: hänellä on ystäviä ja lupaava ura kustannusalalla. Eräänä päivänä hän havahtuu siihen, ettei elämässä ole ketään, jota rakastaa. Ja silloin kaikki muuttuu.

Rakkaus muuttaa hänen luokseen. Se on mustakarvainen, lihaa rouskuttava kissaeläin eikä jätä rauhaan. Ruudulla pyörii vain romanttisia komedioita, Purple rain soi tauotta. Rakkaus vaatii rakkauden kohteen, rakkauden tekoja.

Kun mies viimein todella rakastuu, näyttää peto kyntensä. Työpaikkaromanssi johtaa sukupuolen ja valtarakennelmien pyörteeseen, jossa Rakkauden voima näyttäytyy toisenlaisena. Onko tuhoava Rakkaus rakkautta lainkaan?

Genres: Fiction

448 pages, Hardcover

First published January 1, 2024

Reviews

[Toni · Rating 4 out of 5]

Aluksi vihasin tätä. Ajattelin, että ei taas tällasta kikkailua ja raivostuttavaa kirjoitustyyliä, vaikka tajusin kyllä, että nimenomaan yksilön kokemusta tällä omistusmuotojen kanssa kikkailulla alleviivattiin. Teksti alkoi kuitenkin vetää ja lopulta tämä oli oikeinkin mukavaa luettavaa. Ajatuksiakin herätti, ja paljon.

Hesarin kritiikissä ymmärrettävästi kritisoitiin kirjan pituutta ja olisihan tätä voinut karsia. Silloin se ei tosin olisi ollut mielestäni yhtä terävä kuvaus juuri tästä ajasta, jolloin kaikki, kirjan päähenkilökin, tuntuvat olevan taipuvaisia yliajatteluun ja vatvomiseen. Tietynlainen toisteisuus ja tyhjäkäynti mielestäni tuki koko kirjan sanomaa, tarinaa ja ennen kaikkea maailmaa tehden siitä uskottavamman.

Yllättävä, erilainen ja yksi mieleenpainuvimmista kirjoista tänä vuonna.

[Heidi · Rating 5 out of 5]

4.5
Tämä teos aiheutti mussa niin monta tunnetta, että ei voi olla kuin hyvän kirjan merkki.
Maagista realismia hyödyntävä romaani kertoo yhden miehen rakkauden etsimisestä, löytämisestä ja kokemisesta, rakkauden pettämisestä feminismin väärinkäytöksessä. Se on analyysi miehuudesta/miesoletettuma elämisestä post-metoo-maailmassa.
Eri osissa koin erilaisia tunteita ja ajatusahtaumia. Se osoitti patriarkaatin toimintaa. Minä ihan oikeasti suhtaudun miehiin epäilevästi. Onneksi en jättänyt kesken, sillä Lehtinen tasapainoilee sellaiseen ihmiskuvaan, jota haluan olla todistamassa.

[Jasse Jaatikka · Rating 3 out of 5]

Ookei, tää jaarittelu ja elementtien kopioimisen tuntu ei ihan palvellu tätä ydinsanomaa, joka ois voinu olla napakka näkökulma
2,5 tähtee

[Linda W.]

Tämä oli avartava lukukokemus! Dante Lehtinen on kirjoittanut karmaisevan ja kiinnostavan nykyajassa kiinni olevan teoksen, joka jatkuvasti haastaa tiedostavaa lukijaa. Luin tätä välillä ihan haavi auki, niin absurdeille kierroksille tapahtumat joissain kohdin menivät. Parasta antia olivat työpaikkaromanssin ja seksuaalisen häirinnän käsittely. Aihe on tulenarka ja vaikea ja siksi niin tärkeä.

Maaginen realismi tuntui hyvältä, mutta sen ruumiillistumaksi valittu kissa ärsytti. En päässyt yli yhtäläisyyksistä Pajtim Statovcin Kissani Jugoslaviaan. Lukukokemus oli muuten sujuva, mutta jatkuva "minun x, minun y, minun z" rassasi isosti. Lopun painajaisia koskeva osio oli loistava, tyrskähdin joissain kohdin ääneenkin. Kirja oli myös yllättävän viisas ja lempeä.

[Vee · Rating 3 out of 5]

Hyvä kuvaus miehen sisäiseen sielunelämään. Valitettavasti kirja kärsi upeasta nimestään, joka antaa ehkä vähän turhan paljon kauhu viboja. Kuvaisin kirjaa enemmänkin lit fic:inä pienellä maagisen realismin twistillä.

[Elsa Kalervo · Rating 4 out of 5]

Dante Lehtinen on kirjoittanut autofiktiolta vahvasti haiskahtavan, maagista realismia hykerryttävän ripauksen sisältävän, erittäin toimivan esikoisromaanin. Teoksessa kaivataan rakkautta, menetetään rakkautta, löydetään rakkautta, käytetään rakkautta hyväkseen ja lopulta lähes rusennutaan rakkauden alle. Rakkaus myös tuodaan näkyväksi, omaksi hahmokseen. Rakkaus on hirviö, joka ei ole koskaan kylläinen, vaan vaatii käden siltä, joka erehtyy sille pikkurillin antamaan. Eikä suostu kuolemaan.

Kirja ei kuitenkaan ole pelkästään kertomus nuoren päähenkilönsä rakkaudenkaipuusta. Teoksessa pyöritellään erittäin kiinnostavia teemoja vallankäytöstä, sukupuolesta ja miehuudesta sekä kollegaan rakastumisen vaaroista. Kirjassa feminismi menee liian pitkälle ja valtaa käytetään alisteisesta asemasta. Lehtinen kuljettaa Rumin runoja eräänlaisena kommenttiraitana läpi teoksen. Historia tietää, että Rumi ei kirjoittanut maailmankuuluja rakkausrunojaan silloin, kun rakkaus oli hänen elämässään, vaan vasta sitten, kun se katosi. Ja Rakkaus kysyy: kuka lupasi, että tämä olisi pelkkää onnea ja iloa?

Lehtinen kirjoittaa kiinnostavasti korostaen yksikön ensimmäistä persoonaa possessiivimuodossa joka käänteessä: ”minun esihenkilöni, minun työpaikkani, minun sisälläni, minun kotini, minun tyttöystäväni”. Kenties nimettömäksi jäävä minäkertoja pyrkii tällä tavoin haalimaan kasaan oman vapaan tahtonsa rippeitä, kun Rakkaus-niminen hirviö muuttaa lupia kysymättä hänen sohvalleen.

[Lumissa · Rating 3 out of 5]

Sarjassamme kirjat, jotka tuntuvat hyvältä lukuhetkellä, mutta eivät ehkä jätä kovin pysyvää muistijälkeä. Hyvin paljon Kissani Jugoslavia ja 500 Days of Summer myös. Tuntuu, että erilaiset elementit ja yleinen ja yksityinen eivät tässä nivoudu ihan saumattomasti yhteen - kissaeläin nimeltä Rakkaus, päähenkilön parisuhdemärehdintä ja suunnanmuutos #metoo:hon. Kaikki elementit toimivat itsekseen yhdessä toisen kanssa, mutta katsoo asiaa mistä näkökulmasta tahansa, kolmesta yksi tuntuu olevan aina liikaa. Toisaalta arvostan kyllä myös sitä tapaa, jolla kirjailija yrittää purkaa sukupuoleen tässä ajassa liittyviä ongelmia, aihe on vaikea ja uuden sanottavan löytäminen siitä vielä vaikeampaa.

[Jujj · Rating 1 out of 5]

Hirveetä tekotaiteellsita puisevaa paskaa. Kirjailija selvästi opiskellut kirjallisuutta, tehokeinot yms hallussa, mitään mielenkiintoista, mielikuvituksellista tai punaista lankaa vain ei ole. Muka-mielenkiintoista, muka-hienoa, tyhjää lätinää. En lukisi seuraavaa teosta kirjoittajalta.

[Karoliina · Rating 4 out of 5]

En tiedä oliko hyvä vai huono idea lukea tätä kesken oman eroprosessin. Jouduin pitämään taukoa silloin kun kaikki muistutti liikaa menneestä ja toivoin onnetonta loppua.

Ehkä antaisin 3,5 tähteä jos siihen olisi mahdollisuus. Tai sitten en.

[Iira · Rating 2 out of 5]

Erkka Mykkäsen Sellainen mies kohtaa Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian.

[mape · Rating 1 out of 5]

dnf, vähän yli puolen välin jaksoin yrittää. niin outo, hidastempoinen ja just niin teatterifriikkimäisen raskas, muka hienostunut. en tiedä mitä odotin, mutta en ainakaan tällaista. :'|

[Elina Maarit · Rating 3 out of 5]

3,5⭐