Kun Maria Minkkiselle selvisi, keitä hänen uudet päiväkotilapsensa olivat, hän vannoi mielessään, että tästä ei hyvää seuraa. Ja oli aivan oikeassa.
Tytöissä ei ollut mitään vikaa. Paula Aholainen oli reipas poikatyttö, joka asui kahdestaan isänsä kanssa. Pieni Bella, orvoksi jäänyt Maria Isabella Juanita Dolores Rosenberg, oli kotoisin Brasiliasta ja asui isänsä tehtailijasuvun komeassa talossa Rikkaiden rinteellä.
Mutta tytöt panivat liikkeelle tapahtumia, jotka mullistivat Marian rauhallisen elämän. Maria huomasi tuntevansa Paulan isän – oli itse asiassa asunut tämän kanssa monta vuotta avioliitossa. Silloin miehellä oli radikaalit mielipiteet ja poninhäntä. Nyt oli kampaus toinen mutta viehätysvoima entinen, ja Maria joutui tosissaan yrittämään tukahduttaakseen uudelleen heränneet tunteensa.
Myös Bella sai Marian tunteet kuohumaan. Rosenbergit eivät tuntuneet piittaavan tytöstä tippaakaan. Hän sai juoksennella kaupungilla yömyöhään ja melkein hukkui venematkalla.
Oliko syynä välinpitämättömyys vai halusiko joku Bellan joutuvan onnettomuuteen? Bella omisti alaikäisyydestään huolimatta Rosenberg Oy:stä suurimman osan. Rosenbergit olivat tosi omituista väkeä: viileitä, selittämättömiä. Ja mitä hautoi mielessään outo puutarhuri, joka ei puhunut, ei pukahtanut, hiiviskeli vain?
Tuija Lehtinen is a Finnish writer. In 1973 she graduated from high school in Kuopio, then in 1978 graduated with a BS from the University of Oulu, majoring in statistics. Lehtinen was a freelance journalist from 1979-1984 and has since worked as a freelance author. Her best-known works include the Mirkka, Laura and Janne novel series. They have been translated into Danish, Swedish, German, Estonian and Japanese.
En oikeastaan osaa sanoittaa, miksi vain neljä ja puoli tähteä. Pidin kirjasta valtavan paljon, niinkuin muistakin Lehtisen kirjoista. Tarinankerronta on mukaansa tempaavaa ja sujuvaa. Olen tämän kyllä lukenut, mutta jostain syystä tuntui vieraammalta kuin muut kirjailijan aikaisemmista teoksista. Tämä kirja sijoittuu päiväkotimaailmaan ja sen kahteen hoitolapseen.
Toinen suosikkini Lehtisen tuotannosta. Myös tämä tuli aikanaan luettua useampaan kertaan. Tämänkin kohdalla juonenkäänteet palautui pääpiirteissään mieleen, kun kuuntelin uudestaan.
Silti tämäkin on suloinen. Tykkään Mariasta, Ilkasta, Petteristä ja koko konkkaronkasta.