Jeff Hawke on älykäs, omaperäinen ja tiedostava englantilainen scifi-sarjakuva, joka ilmestyi sanoma- ja sarjakuvalehdissä vuosina 1956–1974. Jeff Hawke on entinen RAF:n lentäjä, joka hoitaa tulevaisuuden Englannissa hankalia avaruushallinnon asioita. Sarja on aikuiseen makuun tehty eikä siinä yleensä ratkaista ongelmia väkivaltaa käyttäen.
Kirjan seikkailut ovat sarjan huippukaudelta 1960-luvun lopulta. Kustannus Jalava julkaisi 1980-luvulla kolme Jeff Hawke -albumia, jotka ovat kohonneet legendaariseen maineeseen. Sarja on yhä suosittu Ranskassa, Italiassa ja Skandinaviassa.
Lukihan tämän, mutta oli erilaista mitä muistikuvissa Jeff Hawkesta oli. 90-luvulla harmitti, kun Jalava julkaisi Hawkea ja sitä olisi halunnut lisää. Nyt kuitenkin nämä tarinat Piru ja Pikkupiru kertojinaan tuntuivat vähän hömpältä. Missä oli se vakavahenkinen tieteissarjakuva, kuin Mustanaamio avaruudessa tai Batman. Mutta tässä yritettiin lisätä mukaan huumoria erilaisten avaruusolioiden muodossa, mutta ne olivat vain avaruuden n****rikonnia ja keskenään sotaisia, kuin Mustanaamion viidakkoheimolaiset tai Batmanin typerät rikollispellet. Eli sankari ratkoo jälleen idioottien välisiä riitoja ja lopulta kaikilla on kivaa.
Ja kun kyse on sarjakuvan kulta-ajasta 50- ja 60-luvulta amerikasta ja vielä sanomalehtistripeistä, niin ruutukaavaliitto on määrittänyt kuvien rajat. Nykyisessä modernissa, siis 90-luvun jälkeisessä sarjakuvassa kun tehokeinoina käytetään isompia ruutuja ja luovemmin perspektiiviä, niin tarinoihin tulee vauhtia ja syvyyttä. Ja massiiviset näkymät saavat ansaitsemansa tilan eikä kaikkea tarvitse ahtaa pieneen ruutuun. Ja tätähän avaruussarjakuva vaatii. Olihan Star Wars leffan Imperiumin aluksen yliajon kuvaaminen alaviistosta aikoinaan jotain poikkeuksellista. Ei nyt muistella jokaista leffaa ennen sitä, koska esim. lähes vuosikymmen ennen Star Warsia ilmestynyt 2001 ei ollut pikkupojasta niitä mielenkiintoisimpia leffoja, kun Jedin paluu iski teattereihin ja Star Wars ja Imperiumin vastaisku tunkeutui mustanpuhuvana videon kitaan.
Niin no tämä siis oli aikansa tuote ja ehkä olisi voinut jäädä sinne ja muistikuviin. Joten Ethan Hawke on se kovempi jätkä ja Gattaga on edelleen tosi hyvä scifileffa. Ehkä? Ja koska Stranger Things on vielä katsomatta, niin on hankala sanoa onko Hawkesta tullut munaton ja siis Maya Hawke se kovin Hawke nykyään.
ps. Ethan Hawke on Maya Hawken isä ja Jeff Hawke ei tietääkseni ole sukua kummallekaan. Tosin Jeff Hawken maailma on sen verran mystinen, niin varmaksi asiaa en voi todeta. Voihan pelimiehellä olla ollut näppinsä pelissä.
Aivan ihanaa, että klassikkoja julkaistaan suomennettuna ja vielä sellaisia pätkiä niistä klassikoista, mitä ei ennen ole suomennettu. Mutta kuten usein klassikoissa, tässäkin on aika hurahtanut ohitse ja lukeminen maistui puulta. Mukana oli parit mukavat ideat ja muutama oikein hyvä idea, mutta kun ei saanut hihkukaan, ei saanut hihkumaan. Mutta pakko mainita: Komeasti toimitettu kirja. Mukana alkuperäisjulkaisutiedot, on esipuhetta ja kaunista painojälkeä.