Jokisen uutuus Mustat sydämet jatkaa koko ajan suosiotaan valtakunnallisesti kasvattavaa komisario Koskisen tarinaa. Musta sydämet on sarjan 19. osa.
Tällä kertaa elämä heittää Koskisen kauas kotoaan. Pitkään haaveena ollut Sydneyn maraton vie Koskisen Australiaan saakka, mutta Hervanta ja Tampere eivät jätä miestä rauhaan. Kotimaan tapahtumilla ja Australian suomalaissiirtolaisilla näyttää olevan outo yhteys toisiinsa. Lomamatkaksi suunniteltu urheilureissu saa uusia käänteitä, kun menneet synnit nousevat pintaan vaatimaan hyvitystä.
FI: Seppo Sakari Jokinen (s. 13. huhtikuuta 1949 Tampere) on suomalainen rikoskirjailija.
Jokinen kävi keskikoulun Tampereen klassillisessa lyseossa ja lähti armeijan jälkeen 1970 Australiaan lähes neljäksi vuodeksi. Hän työskenteli 1975 lähtien Tampereen kaupungin tietokonekeskuksessa ja ehti toimia pitkään keskuksen pääoperaattorina, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi loppuvuodesta 2006.
Seppo Jokinen tunnetaan tamperelaista ja Hervannassa asuvaa komisario Sakari Koskista käsittelevistä rikosromaaneistaan. Jokinen on julkaissut säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien vuosittain yhden kirjan.
Vuonna 2010 Jokinen vaihtoi kustantamoa Karistosta osuuskuntamuotoiseen suomalaisten dekkarikirjailijoiden omistamaan Crime Time -kustantamoon. Jokinen on Crime Timen perustajajäsen. Crime Time pyrkii julkaisemaan Jokisen kirjoja myös englanniksi. Ensimmäisenä aiotaan julkaista Hukan enkelit Yhdysvalloissa.
EN:Seppo Sakari Jokinen (born April 13, 1949 in Tampere) is a Finnish writer of crime fiction. His books' main character is the fictional police officer Sakari Koskinen from Hervanta, Tampere. Koskinen is divorced and has a son named Antti. The books are published by CrimeTime. Jokinen himself is also from Tampere. He spent nearly four years in Australia after serving in the army in the early 1970s. He was for many years the main operator in the Tampere city IT centre.
Tämä äitienpäivälahjaksi saatu kirja piti tietysti lukea ohitse kaiken muun - auttamaton Koskis-fani kun olen! Hieman pelonsekaisin tuntein aloitin lukemisen, koska tiesin, että osa tapahtumista sijoittuu Australiaan - minulle Jokisen kirjoissa tärkeää on ollut liikkuminen tutuissa Tampereen ympyröissä. Pelko osoittautui turhaksi, sillä näppärästi Tampere sai ison osan tästäkin Koskis-kirjasta. Jo ensimmäisellä sivulla mainittiin Koivistonkylä ja olin myyty :) Australian suomalaisyhteisöistä piirtyi mielenkiintoinen kuva myös, ja olihan se ihanaa, että ihmissuhteissaan kömpelön komisario Koskisen elämään tuntui tulevan pieni annos romantiikkaa... Yksi parhaista Koskis-kirjoista, jää PC-hyllyyn.
Pidän näistä! Komisario Koskinen kollegoineen ovat sympaattisia ja aidontuntuisia. Rikokset eivät ole liian raakoja, ja psykologinen puoli on otettu hyvin mukaan juoneen.
Varsin hyvä Australiaan sijoittunut "suljetun tilan mysteeri". Rennon juonen lisäksi paikallinen fingelska toi kivaa lisäväria - cunt kumminkin! Suomeen sijoittuva sivujuoni oli täysin turha.
Olin etukäteen hieman huolissani siitä millainen kirja tulee olemaan, sillä olinhan lukenut tarinan sijoittuvan keskeisiltä osin Australiaan ja oli hyvin vaikea kuvitella sitä miten Koskis tarina voisi sijoittua sinne. Myönnettäköön toki jotta Koskisen taival oli alkanut Kreikan maisemista mutta siitä oli jo niin kauan. Huoleni oli kuitenkin täysin aiheeton. Komisario Koskinen sulautui luontevasti tekemään tutkimuksiaan myös vieraalle maaperälle. Myös rinnakkainen juoni täällä Tampereella sujahti tarinaan jouhevasti.
Teksti oli kaikin puolin jouhevaa sekä hyvin luonnollista. Oikeastaan voisi sanoa, että tekstilisesti ja tarinan kuljetuksen kannalta paras Koskinen tähän mennessä.
Mielelläni lukisin Jokiselta tulevaisuudessa myös muuta kuin vain tarinoita Koskisesta.
Koskinen on parhaimmillaan kotimaan kamaralla, mutta silloin tällöin matkakertomuksetkin käy. Varsinkin kun Koskinen nyt vuosien veivaamisen jälkeen lopulta pääsi tänne Australian matkalleen. Ei siis parasta sarjan antia, mutta oikein kiva ja viihdyttävä silti.
Hyvin toimi Koskinen Australiassakin. Kerronnassa oli aika paljon toistoa, pienellä hiomisella olisi noussut paremmaksi. Finglishiä vääntävät siirtolaisäijät toivat aimo annoksen slapstickiä kerrontaan.