Tapahtui mitä tahansa

by Annamari Marttinen

Kun omasta lapsesta tulee murhaaja.

Raastava romaani syyllisyydestä ja häpeästä. Mitä tapahtuu rikoksesta tuomitun läheiselle?

Keskellä kirkasta kesäpäivää Vesa kuulee, että hänen tyttärensä on pidätetty murhasta epäiltynä. Tunteet vaihtelevat häpeästä epäuskoon, ja kaiken keskellä Vesa pohtii, missä elämä meni vikaan. Miten omasta rakkaasta lapsesta tuli murhaaja? Olisiko teon voinut estää? Onko lasta kaikesta huolimatta lupa rakastaa? Tapahtui mitä tahansa on hätkähdyttävä kertomus siitä, miten rikos vaikuttaa syyllisen läheisiin. Onko elämässä enää mitään mieltä, kun ihmiset katoavat ympäriltä ja yksinäisyys valtaa kodin joka nurkan.

277 pages, Hardcover

First published September 9, 2024

Reviews

[Lia · Rating 5 out of 5]

kirja joka kuuluu kategoriaan: kaikessa kauheudessaan ihan mielettömän upea. Kirjassa seurataan miten murha vaikuttaa tekijän läheisiin. Etenki tässä seurataan yksinelävän isän ajatuksia ja elämää sen jälkeen, kun hän saa tietää, että hänen tyttärensä on syytetty murhasta.

tosi mielenkiintonen kirja aiheeltaan, ja musta on aina jotenki mielenkiintosta nähä kun aiheita, joita usein käsitellään tekijän/kokijan kautta, niin niissä perehdytäänki läheiseen ja sen tuntemuksiin.

tässä kirjasssa oli musta tosi hienosti saatu sellasta raastavuuden tunnetta siitä, miten tuntuu, ettei saa enää rakastaa lastaan, mutta toisaalta ei voi olla rakastamattakaan. tosi raskasta luettavaa, mutta kuitenki tosi koukuttavaa.

[Susanna Palonen · Rating 5 out of 5]

Mielenkiintoinen kurkistus vanhempien ajatusmaailmaan kun lapsi tekee murhan. Häpeä, syyllisyys ja rakkaus sekoittuu isän ajatuksissa. Kirja keskittyy vain isän ajatuksiin, ei itse murhaan. Kirja ei ole synkkä vaan kertoo inhimillisestä ajattelusta järkyttävän tapahtuman äärellä.

[Laura · Rating 3 out of 5]

3,5

[Riikka · Rating 5 out of 5]

Heittämällä vuoden hienoin äänikirjakokemus. Upea teos, jonka Antti Virmavirta sytyttää eloon. En ole aikoihin toivonut näin kovasti, ettei kirja koskaan loppuisi.

[Tanja Kuismala-Kähäri · Rating 3 out of 5]

Kirjassa paneudutaan murhan tehneen Aidan perheenjäsenten reaktioihin, erityisesti isän. Isän pohdinta siitä, mikä Aidan kohdalla meni pieleen, missä ja kenessä on vika, kun tytär ei kadu tekoaan. Miten omasta lapsesta voi tulla sellainen? Miten aikuiset sisarukset ja äiti reagoivat. Herätti myös omia ajatuksia.

[jennijohanna. · Rating 3 out of 5]

Helmet-lukuhaaste 2025: 45. Kirjassa on isä ja tytär

Sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin 12, 17, 22.

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Annamari Marttisen uusin teos Tapahtui mitä tahansa järkyttää ja pakahduttaa aihepiirillään. Kirjailija on rohkeasti valinnut teemansa, niin kuin kaikkiin kirjoihinsa. Kirjasta löytyi runsaasti tunteita, jotka vaiettiin hiljaiseksi. Niistä ei voinut puhua kenellekään, ei edes perheenjäsenille. Aihe oli tabu. Aihe oli murha.

Vesan nuorin lapsi oli vangittu, ja edessä oli pitkä tuomio. Miten elää siinä mukana. Rakkaus lapseen ei loppunut synkkään tekoon. Tuli lyhyet vankilavierailut, mutta oikeudenkäynti oli liikaa. Asioiden piilottelu, häpeä, muiden ihmisten seuraaminen, tiesivätkö he, tuomitsivatko he, oliko hän huono isä? Marttisen tyyli kirjoittaa kauhistuttavista asioista salpaa hengen. Hänellä on taito löytää kaikista kipeimmät ja koskettavimmat tunne-elämän kipukohdat.

Annamari Marttisen Tapahtui mitä tahansa kertoi siitä, mitä vaikutuksia synkillä rikoksilla voi olla perheenjäseniin.

[tilda · Rating 4 out of 5]

Huh, tämä oli todella tunteita herättävä ja omalla tavallaan ahdistava lukukokemus. Aihe oli mielenkiintoinen ja mua jäi kiinnostamaan, että millaistakohan taustatyötä kirjailija oli tätä aihetta varten tehnyt. Kirjan päähenkilön, Vesan ajatuksia ja tunteita kuvattiin välillä niin aidon oloisesti ja tarkasti, että tuli itselle ahdistava ja surullinen olo. Oli jotenkin todella riipaisevaa, kun kirjassa kuvattiin miten Vesa yritti epätoivoisesti pitää yllä suhdetta kahteen aikuiseen lapseensa. Samalla ärsytti, miten hän ei kunnioittanut lastensa rajoja. Kirja oli kirjoitettu tosi mukaansatempaavalla tyylillä ja olisin voinut kuunnella kirjan vaikka yhdellä istumalla. Lukijana Antti Virmavirta oli taas aivan huippu!

Kirja olisi voinut olla viiden tähden kirja, mutta lopulta mua jäi häiritsemään aika paljonkin muutama asia. Mun mielestä oli vähän epäuskottavaa, että Vesa ei yrittänyt selvittää tyttärensä tekemän rikoksen motiiveja heti tapahtumien selvittyä hänelle. Ajattelisin, että tuossa tilanteessa vanhempi haluaisi ehdottomasti tietää kaiken siitä, mitä on tapahtunut ja miksi. Lukiessa tuli myös olo, että Vesan kahdella aikuisella lapsella olisi ollut "jotain sanottavaa", mutta heitä ei kirjassa päästetty ääneen kunnolla. Lisäksi mua ärsytti se, että kirjassa jätetiin joitakin yksityiskohtia kertomatta - esimerkkinä vaikka se, että kirjassa pyörittiin paljon Vesan työpaikalla ja puhuttiin hänen työkavereistaan, mutta missään vaiheessa ei kerrottu mitä Vesa teki työkseen. Myöskään muista hahmoista ei kerrottu juuri mitään yksityiskohtia ja mua asia jäi jostain syystä häiritsemään. Voi olla, että tämä oli kirjailijalta ihan tietoinenkin valinta, en tiedä. En myöskään tiedä, mitä mieltä olen siitä että loppu tuli niin yllättäen ja loppu jäi avoimeksi, tavallaan se oli ihan kivakin ratkaisu.

Kritiikistä huolimatta kirja jäi todella mieleen ja oli hyvä ja kiinnostava. Suosittelen!

[Katriina Laturi · Rating 2 out of 5]

Kirjan ongelma oli se, että siinä suru ja shokki eivät kehity mihinkään suuntaan. Kirja kuvaa alusta saakka sinällään varsin hienosti isän ahdistusta, surua ja häpeää lapsen tekemän vakavan rikoksen vuoksi. Mutta tarina jää siihen, se käsittelee vain sitä. Se pyörii sivulta toiselle samassa tunnelmassa, samassa ahdistuksessa. Ehkä on niin, että tuska ja häpeä ovat ja pysyvät. Mutta lukijana tulee olo, että ymmärretty jo, tuli selväksi, ei tarvitse edelleen toistaa, kuinka pala nousee kurkkuun ja sydän hakkaa ahdistuksesta. Minua myös vaivasi se, miten vähän vanhempia tuntuu vaivaavan se, mitä lapsi lopulta on tehnyt. Häpeä, perheen hajoaminen rikoksen vuoksi ovat varmasti varjona lopun elämää murhaajan omaisilla. Mutta entä se, mitä lapsi on tehnyt. Ja miksi. Onko rakkaus lapseen niin ehdotonta, että vaikka lapsi on kiduttanut ja murhannut, se ei vaikuta millään tapaa suhtautumiseen häneen? En tiedä, luojan kiitos, mutta mietin vain. Että sikäli hyvä kirja, herätti kyllä ajatuksia. Siitä kaksi tähteä.

[Helena · Rating 5 out of 5]

Annamari Marttisella on uskomaton kyky kirjoittaa erilaisista aiheista tavalla, joka saa lukijan uskomaan, että kirjailijan on täytynyt itse kokea juuri tämä, mistä hän kirjoittaa. Henkilöihin on helppo samaistua, myös tämän kirjan isään ja hänen häpeäänsä, jonka taustalla on oman tyttären tekemä vakava rikos. Kiinnostava aihe Marttiselta jälleen kerran. Kirjassa häivytetään - ilmeisesti tarkoituksella - monet rikokseen liittyvät yksityiskohdat, fokus on murhan tehneen tytön perheenjäsenissä ja heidän tunteissaan tragediaan liittyen. Tämä oli niitä kirjoja, jotka haluaa kahmia yhdeltä istumalta.

[Pia · Rating 3 out of 5]

Kun Annamari Marttinen kirjoittaa kiinnostavasta aiheesta, niin lopputulos on aina hyvä. Tapahtui mitä tahansa kertoo tarinan isästä, jonka lapsi on tehnyt henkirikoksen.

Marttinen on elementissään kuvaamaan sitä suurta tunnemylläkkää, mikä perheessä velloo. Hänellä on myös taito kirjoittaa niin, ettei synkänmusta aihe vie lukijaa aivan rotkon pohjalle, vaan väleihin mahtuu myös pieniä ilmakuplia, toivoakin.

Miulle tuli yllätyksenä se, että luulin tunnistavani tapauksen, josta veikkaan Marttisen ottaneen vähintään aineksia tarinaan. Se toi vielä yhden lisäkerroksen lukukokemukseen, ristiriitaisen tosin.

[Mona · Rating 3 out of 5]

Todella kiinnostava teos!
Miltä tuntuu, kun oma lapsi tekee pahimman mahdollisen - murhan?
Häpeä, syyllisyys, suru, rakkaus - ennen kaikkea häpeä. Miltä se tuntuu?
Valitettavasti kirja jäi vellomaan näihin tunteisiin, eikä kerronta vienyt mihinkään suuntaan. Ajatuksia tämä kuitenkin herätti ja se lienee tarkoituskin. Nyt iltapäivälehtien kohuotsikoiden ja rikollisten kohdalla pysähtyy miettimään, että tuokin on jonkun lapsi.
Päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, kuinka kertakaikkisen yksin rikoksen tehneen lähiomaiset voivat jäädä 💔

[Minde · Rating 3 out of 5]

Olen lukenut kaikki Marttisen kirjat. Pidän siitä, että niiden aiheet eivät ole perinteisiä ja loppuun kaluttuja.
Tässä kirjassa olin kuitenkin hieman pettynyt, että niihin ns peruskysymyksiin ei vastattu edes lopussa. Olen myös vähän pettynyt itseeni, että odotin niitä vastauksia..

[Marita af Klercker (e. Suontausta) · Rating 4 out of 5]

Hienosti kirjoitettu tarina. Välillä vähän ahdistava, kun mietti päähenkilön toimintaa ja valintoja.

[Katarina Kivimäki · Rating 3 out of 5]

3,5. Tunteita käsitellään laidasta laitaan, mutta kirja keskittyy nimemomaan tunteisiin joihin ei lukija kuitenkaan pääse kovin syvälle eikä päähenkilöstä saa oikein otetta.

[Tytti Hirvonen · Rating 4 out of 5]

3,5 ⭐

[Henna · Rating 4 out of 5]

3.75 ✨