Yön sydän on jäätä

Karl Axel Björkin tutkimuksia #1

by Virpi Hämeen-Anttila

Keväällä 1921 helsinkiläisten juomavesisäiliöstä Vesilinnasta löytyy kuollut mies. Todisteet viittaavat siihen, että entinen punavanki olisi tappanut jääkäriupseerin kostaakseen kärsimänsä vääryyden. Sisäasiainministeriössä virkamies Karl Axel Björk ei niele selitystä.

Murhatutkimukset vievät yksityisetsivän öisille retkille työläiskortteleihin ja salaliittolaisten ja vakoojien suosimiin hotelleihin ja ravintoloihin - sekä muotisalonkiin, jonka viehättävä omistaja on kenties muutakin kuin bolshevikkeja paennut aatelisnainen.

Genres: Historical Fiction, Crime, Finnish Literature, Fiction, Audiobook, Historical, Mystery

349 pages, Hardcover

First published January 1, 2014

Reviews

[♡Piritta · Rating 1 out of 5]

Ensimmäinen lukemani Virpi Hämeen-Anttilan kirja. Dekkarina kömpelö ja sekava, ja keskittyi aivan liikaa kielillä kikkailuun, historialliseen taustaan sekä ihmissuhteisiin ja turhan vähän itse juoneen. Niin kieli-ihminen kuin olenkin, niin vähempi ranskan sekä latinan kielen, stadin murteen ja sivistyssanojen viljely olisi riittänyt, samoin lyhyemmät kuvaukset tuon ajan Helsingistä ja etenkin muodista. Miksi ihmeessä "hän" oli koko ajan "se"? Ja oliko tarkoituksellista, että "huoneisto" oli joka kerran "huoneusto"? Henkilöhahmot tuntuivat huolellisesti rakennetuilta, mutta olivat minusta rasittavia, etenkin Karl Axel Björk.

Kaikenlaisia johtolankoja ja sivujuonia kehiteltiin, mutta koko kyhäelmä jätettiin lopussa oman onnensa nojaan, ja vain murto-osa asioista selvisi. Björkin ystävä, lehtimies Anton yrittää kyllä selitellä asiat lopussa selviksi, muttei vakuuta ainakaan minua (s. 319-320): "Olisit halunnut, että kaikki olisi selvinnyt pelkällä kauniilla ajatustyöllä. Sellaisia rikosjuttuja sinä löydät vain kirjoista. Sherlock Holmes on ylivertainen, koska sitä ei ole olemassa kuin mister Conan Doylen mielikuvituksessa. Todellinen elämä on sotkuista, ja siinä jää aina jotain kesken."

Arvosana pyöristyi ensin niukasti kolmoseksi, mutta putosi myöhemmin kakkoseksi. Jatko-osat eivät jaksa kiinnostaa.

[Riku Sarlin · Rating 3 out of 5]

Hyvin sulava dekkari 1920-luvun Helsingistä. Hahmot ovat vähän karikatyyreja, mutta kerronta toimii, ja ajankuva on toimiva. Ympäristön kuvaus on ehkä parasta kirjassa.

Päähahmolla on terävä havainnointikyky, suora selkä ja vanha huumeongelma. Voisi ehkä hieman vähemmänkin kumartaa Sherlock Holmesiin päin!

[Anu Korpinen · Rating 3 out of 5]

Kolme ja puoli tähteä. Tämä kirja on saanut hiukan ristiriitaisia arvioita. Itse kyllä tykkäsin. Dekkariksi ehkä hiukan rönsyilevä ja juoneenkin jäi muutamia aukkoja. Historialliseksi romaaniksi oikein viihdyttävä, ajankuva oli tarkkaa ja mukava lukea, vanhahtavia sanoja oli käytetty kerronnan höysteeksi. Kirja on selkeästi osa sarjaa, eli tyydyttävään lopputulokseen päästäkseen on varmaankin luettava myös jatko-osat, sen verran tässä jäi asioita kaihertamaan.

Björk oli minusta onnistunut hahmo, uusimmasta rikostutkimustekniikasta kiinnostunut älykkö joka ei kaihda kyseenalaisiakaan keinoja, mutta samalla myös itserakas, omahyväinen ja tarkka ulkonäöstään, kuin Sherlock Holmes ja Hercule Poirot samassa persoonassa.

Kuuntelin tämän äänikirjana ja naputtamisen aihettakin löytyy. Pronomini 'hän' oli korvattu sanalla 'se', ja tämä vaikeutti kuuntelemista jonkin verran, sillä välillä oli vaikea erottaa puhuttiinko asioista vai henkilöistä. Olisin voinut hyväksyä asian jos 'se' olisi rajoittunut pelkästään puhekielisiin repliikkeihin, mutta se oli läsnä kerronnassa kautta linjan, ja aiheutti minussa välillä suurta ärtymystä.

Yritän ehtiä jossain vaiheessa lukemaan (tai kuuntelemaan) myös jatko-osat, sen verran mielenkiintoiselta 20-luvun elämä vaikutti.

[Tiina Susanna · Rating 3 out of 5]

Kun tottuun hän = se kirjoitustyyliin, ja mukautuu Dandyn ajatusmaailmaan on kirja varsin luistava, varsinkin vanhahtavan tyylinsä vuoksi.

Suosittelen kaikille joita kiinnostaa itsenäisen Suomen varhaiset askeleet

[Liina · Rating 4 out of 5]

Olen lukenut tämän sarjan ehkä 4-5 kertaa. Se on minulle ehdotonta comfort-lukemista, johon ei kyllästy. 20-luvun Helsinki on tapahtumapaikkana vastustamaton, ja Hämeen-Anttila kuvaa sen elämää ja tapahtumia käsittämättömän tarkasti.

[Jonna]

Jätin äänikirjan kesken. Sori Kari Ketonen, mut äänikirjojen lukeminen ei jostain syystä mun korvaan sovi sulle.

[Kirjasieppo · Rating 3 out of 5]

Ajankuva oli huolella mietitty ja se olikin kirjan parasta antia; vanhat Helsingin kartat auttoivat tapahtumapaikkojen hahmottamisessa. Muuta hyvää kirjassa ei oikeastaan ollutkaan: henkilöhahmot olivat latteita ja teennäisiä, juoni turhan rönsyilevä ja hitaasti etenevä. Persoonapronominien omalaatuinen käyttö suorastaan ärsytti. Kolme tähteä kuitenkin annan, koska huonompiakin kirjoja olen lukenut. Tämä ei vain sytyttänyt.
Ps. Kirjan nimikin jäi mietityttämään 🤔 sopii kyllä tyyliin: kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta sisältö höttöä.

[Karoliina Loukari · Rating 2 out of 5]

Parempi kuin odotin, mutta en nyt silti mitenkään kiinnittynyt henkilöhahmoihin. Tavallaan tämä oman aikansa metroseksuaali virkamies oli aika virkistävä hahmo, mutta en ole varma, kiinnostuinko tarpeeksi jatkaakseni sarjaa. Koin myös, että jos päähenkilöllä oli useampikin korkeakoulututkinto, joista yksi oli oikeustieteestä, se ei näkynyt oikeastaan ollenkaan minkäänlaisena erityisosaamisena. Kaveri vain tunki nenäänsä vähän irralliselta tuntuvalla tavalla poliisiystävänsä työhön. Helsingin kuvaus oli toki nautittavaa.

[Taru Luojola · Rating 3 out of 5]

1920-luvun Helsinkiin sijoittuvista uusista dekkareista ei tällä hetkellä ole pulaa. Ja mikäs siinä, aikakauteen sijoittuvia tarinoita lukee ilokseen, etenkin kun ne ovat hyvin kirjoitettuja. Hämeen-Anttilan henkilöiden repliikkejä lukiessa suorastaan kuulee mielessään tutun huolitellun Suomi-Filmi-replikoinnin, elikkäs kielen osalta teos on oikein onnistunut. Aikakaudelle tyypillinen uudis- ja vierassanojen viljelykin on kuin aidossa aikalaiskerronnassa, ja tunnelma välittyy vahvana. Mutta mutta, salapoliisi Björk on ehkä hiukan liian täydellinen. Okei, hänellä on pari pientä heikkoutta, mutta välillä olo on kuin Nikke Knattertonia tai vastaavaa puolisupersankaria seuraisi. Ja ei siinä mitään, jos on supersankareita, kunhan sitä vaikutelmaa ei luoda tahattomasti. Kolmen tähden kokonaisuus: takakansi kiinni ja kohti uusia seikkailuja.

[Anni Majander · Rating 3 out of 5]

20-luvun Helsinki on kansalaissodan ja Venäjän vallankumouksen emigranttien ja vakoilijoiden kansoittama väkivaltainen kaupunki.
Ministeriön virkamies Karl Axel Björk on paitsi tuomari myös etsiväystävänsä Martin innokas apuri. Björk pyrkii totuuteen eikä hyväksy helppoja ratkaisuja vain siksi että poliisin pidätystilastot olisivat kunniaksi poliisijohdolle.
Sarjan ensimmäinen osa taustoittaa Karlin taustaa kiitettävästi. Pientä tiivistämistä olisi voinut harrastaa.
Sisäkannen kartta tuolta ajalta on todella tarpeeseen, että Björkin usein öisiä reissuja on helpompi seurata.
Lopussa henkilö- ja paikkatietoja sekä lista kirjassa esiintyneistä kadunnimistä ja minkä nimisiä ne ovat nykyään.

[Helena · Rating 2 out of 5]

Voihan pettymys! Olen pitänyt useistakin Hämeen-Anttilan kirjoista ja dekkarien ystäväkin olen, mutta tämä oli kyllä suorastaan tylsää luettavaa. Kirjoittaja oli varmaankin huolellisesti perehtynyt -20-luvun Helsinkiin ja maamme historiaan, ja uskon, että kaikki faktat olivat oikeita, mutta minuun tämä ei uponnut. Takakannen mukaan tämä on avaus historialliselle dekkarisarjalle, onpahan yksi sarja, jota ei tarvitse kahmia loppuun saakka :)

[Miia · Rating 2 out of 5]

Dekkariksi tämä oli vähän kömpelö ja paikasta toiseen hyppelevä. Irrallisia juonenpätkiä risteili moneen suuntaan, eikä oikein mihinkään tullut vastausta. Tuntui, että historiaan ja henkilöhahmoihin oli keskitytty enemmän kuin juoneen. Pitänee lukea vielä toinen osa, että näkee, kannattaako näitä seurata jatkossa.

[Anne · Rating 2 out of 5]

Tätä on hirveästi kehuttu, mutta ainakaan äänikirjana kuunneltuna en nyt päässyt hurmaan mukaan. Kari Ketosen tapa lukea ei ole juttuni, joten ehkä joskus voisi kokeilla lukaista kakkososaa, ja antaa lopullinen tuomio vasta sitten.

[Lucy_van_pelt · Rating 2 out of 5]

Tämä olisi voinut olla (ja olisi pitänyt olla) paljon parempi. Ei kovin taidokasta kirjoitusta. Ja miksi yksikön kolmas persoona oli jatkuvasti "se"?

[Reetta Saine · Rating 2 out of 5]

Tämä meni ihan ohi :(. Kaksi tähteä kohtuullisen mielenkiintoisesta päähenkilöstä ja historiallisesta miljööstä.

[Risto]

Erinomainen. Hyvin kirjoitettu. Oli tosi mielenkiintoista tutkailla 20-luvun Helsingin karttaa ja kuvitella, miltä maisemat silloin Kalle Björkin silmissä näyttivät.

[Tinker · Rating 3 out of 5]

Virpi Hämeen-Anttilan esikoisdekkari Yön sydän on jäätä aloittaa uuden historiallisen dekkarisarjan. Kirjassa liikutaan 1920-luvun Helsingissä. Sisällissodan jälkeisessä Suomessa poliittinen ilmasto on epävakaa, punaisten ja valkoisten väliset vihamielisyydet kiristävät ihmisten välejä ja kieltolaki on voimissaan.

Päähenkilö on harrastelijasalapoliisi Karl Axel Björk, joka päivisin toimii valtion virkamiehenä ja vapaa-ajallaan ratkoo rikoksia. Kun Vesilinnan juomavesisäiliöstä löytyy entisen jääkärin ruumis, saa Björk ratkottavakseen ensimmäisen murhansa. Björkin vanha ystävä on korkea-arvoinen poliisi, joka ottaa mielellään vastaan apua ja jakaa auliisti tietonsa Björkin kanssa. Tapauksen tutkinta kuljettaa Björkiä pitkin Helsinkiä. Välillä ollaan hienoissa ravintoloissa ja huviloissa, välillä yömajassa, ty��läisasumuksissa tai muotiliikkeessä.

Kirja on kiinnostavimmillaan ympäristön- ja ajankuvauksena. Karl Axel (Kalle) Björk on kiinnostava hahmo. Dekkarina Yön sydän on jäätä on heppoinen. Siitä puuttuu jännitystä ja vauhtia. Hämeen-Anttila kirjoittaa hienoa ja pikkutarkkaa ajankuvaa, joka uhkaa tukehduttaa koko dekkarijuonen. Kun nyt ensimmäisessä onsassa on tutustuttu keskeisiin henkilöihin, ehkä sarja pääsee seuraavassa osassa paremmin vauhtiin.

[Anu-vinkkari · Rating 3 out of 5]

Ihan kiva dekkari, sijoittuu itsenäisyyden alun Helsinkiin, jossa ratkaistaan kansallismielisen seuran jäsenen murhaa. Poliisin aika ja taidot eivät tietenkään murhan ratkaisuun riitä joten apua tarvitaan. Päähenkilö on isänsä uppiniskaisuuden vuoksi paremmista piireistä pudonneen perheen korkeasti koulutettu älykkö-jälkeläinen. Taustalla on isoveljen kuolema sodassa, opiskelua ja sairastelua ulkomailla, paluu Helsinkiin ministerin apulaiseksi ja loputon kiinnostus rikoksiin ja arvoituksiin.
Koska on elätettävä myös äitiä ja pikkuveljeä, elintaso ei aivan vastaa kaunosieluisen päähenkilön esteettisiä ja kulttuurillisia mieltymyksiä. Isän kadottua tutkimusmatkallaan kaukomaille välit sukulaisiin alkavat kuitenkin lämmetä ja horisontissa siintää ehkä sittenkin menetetty perintö maalaiskartanoineen. Naisistakin on päänvaivaa, kun osan kanssa pitää seurustella velvollisuudesta, osa kiinnostaa rikosten ratkaisumielessä ja asemaakin pitäisi pönkittää. Hillityn ja järkevän miehen intohimo tuntuu leimahtavan vallan väärään henkilön kohdalla ja toisaalta yksin mies olisi vapaampi keskittymään siihen mikä todella kiinnostaa, kirjat ja rikokset.
Osia Björk-sarjaan näyttää riittävän, eli nähtäväksi jää.
Oikein viihdyttävää.

[BooksAndFrogs (Mervi) · Rating 2 out of 5]

Luonnollinen sarastus jäisi valjuksi, koska taivas oli pilvien peitossa. Se ei haitannut Björkiä. Hän ei pitänyt kirkkaasta auringonvalosta eikä päivän keskelle osuvista tunneista. Päivän aikana hän teki päivätyötään. Hänen omaa aikaansa oli ilta, yö ja varhainen aamu. Yö oli vaarallinen niille, jotka eivät olleet tottuneet öisin liikkumaan, mutta se oli kaunis, kaunis niin kuin kissat, tai niin kuin salaperäinen solakka nainen mustassa kapeassa satiinipuvussa, kimaltava itämaalainen turbaani päässään ja kyynärpään yli ulottuvat mustat sormikkaat käsissään.

Kolmeen viikkoon Karl Axel Björkin elämässä maaliskuussa 1921 mahtuu monenmoista, enimmäkseen yöaikaan tapahtuvaa jännitystä. Selvittämättömiä murhia, sukulaisten juhlia, vanhoja ja uusia addiktioita. Ympärillä Helsinki joka sykkii 1920-luvun tahtiin, pyrkien unohtamaan sisällissodan tuoreet kauheudet.

[Tiina · Rating 3 out of 5]

Onpa kirjalla ihana nimi! Se ja mielenkiintoinen kartta olivat kirjan parhaat osat.

Olin valmistautunut lukemaan erilaisen teoksen. Tämä oli enemmän historiallinen romaani kuin dekkari, ja selkeästi osa sarjaa eikä itsenäisesti luettavissa. Murhaaja oli selvillä niin ajoissa, että olin varma, että se on vain kirjailijan lukijalle jättämä väärä johtolanka, mutta näin ei ollutkaan. Toinen murha jäi ratkaisematta. Vakoilujuoni jäi täysin kesken, samoin huumepomon metsästys.

Osa hahmoista oli todella mielenkiintoisia, kuten Björk itse ja venäläisvakooja, mutta iso osa oli karikatyyrimäisiä. Ärsytti myös se, kuinka Björk pyöritti neljää naista, joista suurinta osaa ei ollut kovin vahvasti kirjoitettu.

Aluksi lukeminen eteni tosi hitaasti, mutta lopussa imu syntyi.

[AlinaReads · Rating 3 out of 5]

Ensimmäinen osa Hämeen-Anttilan Karl-Axel Björk -sarjaa, joka sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Juoni oli ihan ok, mutta enemmän minua kiinnosti historiallisten paikkojen, vaatteiden ja tapahtumien kuvaus. Hämeen-Anttilan historiantuntemus on omaa luokkaansa ja henkilöhahmot sen ansiosta hyvin uskottavia. Minusta on hienoa, miten henkilöiden puhe vastaa heidän ”statustaan” ja miten Björk myös hyödyntää erilaisia puhetyylejä kerätäkseen tietoja murhatutkimusta varten ja haastatellessaan eri yhteiskunta-asemassa olevia henkilöitä.

Kirjan jälkeen tuntui, kuin olisi ollut aikamatkalla sisällissodan jälkeisessä, 20-luvun Helsingissä.

[Miss K]

Ei tämä oikein lähtenyt, vaikka aika pitkälle yritin, joten palautin kirjastoon, kun laina-aika loppui. Ihan kivaa ajankuvaa, mutta itse tarinankuljetus pysäytettiin sen takia aika usein. En myöskään juuri pitänyt hahmoista, ja miespäähenkilö katsoi naisia aika ummehtuneen kliseisesti. Plussaa päähenkilön ja häntä lähimpänä olevien poliisien toverillisesta suhteesta sekä lähtökohtaisesti kiinnostavasta poliittisesta sisällöstä murhan taustalla. Se sopii hyvin aikaan ja olisi voinut toimia, mutta kun ei käsittely tuntunut minusta mielenkiintoiselta niin ei tuntunut.

[Tiina · Rating 3 out of 5]

Vähän sekava fiilis jäi itselle. Kirjoitusvirheitä oli jäänyt mukaan, ajoittain ’hänestä’ tuli ’se’ muttei kuitenkaan joka kohdassa. Tuota huoneustoa mietin itsekin, se oli säännönmukaisesti kaikkialla. Historiallisena romaanina toimii paremmin kuin dekkarina. Hahmot olivat varmasti huolella rakennettuja ja suunniteltuja, osa vain jäi omaan makuuni hieman rasittavan oloisiksi. Aineksia on, mutta vielä en vakuuttunut. Seuraava osa ainakin tullee luettua, katsotaan sitten jääkö sarjan lukeminen siihen. Jotain kiehtovaa kuitenkin on.

[Mari Moisio · Rating 3 out of 5]

Vähän petyin, kun lempikirjailijani alkoi kirjoittaa dekkareita, mutta päätin kokeilla. Huonoin tuloksin. Luin ehkä 30 sivua ja laitoin kirjan pois.
Noin vuoden päästä vein tämän ja juuri ilmestyneen toisen osan mökille ja aloitin uudestaan. Silloin tarina imaisi mukaansa. 1920-luvun Helsingin kuvaus on erittäin kiinnostava. Henkilöt ovat hyviä, mutta en nyt tuosta juonesta tiedä....Muut asiat, kuten esim poliittiset jännitteet nousevat kiinnostavammaksi osaksi kirjaa.

[Uudenkuun Emilia · Rating 3 out of 5]

Parasta tässä oli 1920-luvun Helsingin miljöö, joka tuntui aidolta. Oli hauskaa lukea tapahtumista, jotka sijoittuu omille kotikulmille. Ja Björkin mieltymys kauniisiin esineisiin ja vaatteisiin oli viehättävä hahmopiirre. Mutta itse murhamysteeri eteni jotenkin kummallisesti, ei imaissut minua mukaansa. Ja kas, tämä onkin sillä tavalla sarja, etteivät kaikki langat tulleetkaan käärityksi kokoon lopussa... No, tuskin luen sarjan seuraavia osia, tämä ei innostanut riittävästi.

[Elina Mäkitalo · Rating 3 out of 5]

Aika keskiverto dekkari. Paikoitellen ihan sujuvaa kirjoittamista, tosin aika vähän mitään oikeasti tapahtui. Paras osa oli selkeästi Helsingin kuvailut. Luen ehkä muitakin osia tästä sarjasta, mutta ei tämä oikein vakuuttanut ainakaan heti tarttumaan seuraavaan osaan.

Kirja sijoittuu Helmet- lukuhaasteessa 2024 kohtaan numero 6. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle. Sopisi moniin muihinkin kohtiin kuten pääkaupunki tai suomalainen dekkari.

[Jen Juniper · Rating 3 out of 5]

Ihan hyvä historiallisena romaanina, ei niinkään dekkarina, jännitys-momentum hikotteli. Pidin kovasti henkilögalleriasta. Paikallistuntemus rautaisa, mutta "nimien tiputtelu" rupesi nopeasti käymään hermoille, en tunne tarvetta seurata tapahtumia samaan aikaan kartalta, tämä tyyli hidasti tarinan etenemistä.

[Katariina · Rating 2 out of 5]

Mielenkiintoista ajankuvaa 20-l poliittisesta tilanteesta, mutta Helsinki oli kuvattu aika kömpelösti. Toisaalta oli kiva kuvitella tapahtumia tutuilla kulmilla.
Ehkä annan toisen tilaisuuden sarjan seuraavalle osalle.
Äänikirjassa lukijan eläytyvä tyyli ei miellyttänyt yhtään, joten siirryin painettuun versioon.

[Heidi]

Historiallinen fiktio on lempigenreni, mutta historiallinen dekkari oli aivan uusi kokemus. Ajankuvauksesta nautin tässäkin kirjassa eniten. Itse salapoliisitarina oli hidastempoinen, ja ajattelin sen liittyvän kirjan aikakauden elämänrytmiin, joten en kokenut sitä häiritseväksi. Kaikki hahmot eivät olleet kovin syvällisiä, mutta itse salapoliisi Björk oli monisärmäinen hahmo.

[Alva · Rating 4 out of 5]

Raha, valta, kosto, mustasukkaisuus, sanoi Björk ja katsoi valokuvaa, jota yhä piteli kädessään. - Pelko, uhka tai ilmi tulemisen pelko. Tappaa voi suutuspäissä tai muuten harhaisena, mutta murha vaatii jotain syvempää ja tarkempaa. Keksitkö muita syitä murhata joku kuin nuo viisi?
- Aate, sanoi Martti.

~ p. 69-70