Mihin Viron kirjallisuus onkaan menossa? Tallinnasta pois -antologia tuo itsenäisyydenajan alun tuoreet kirjalliset hedelmät ulottuvillesi. Tallinnasta pois sisältää 18 virolaisen nykykirjailijan tekstejä, joissa riittää särmää ja syvyyttä. Nuorten kirjoittajien 1990-luvun ja 2000-luvun alun tuotanto osoittaa, että neuvostoajan päälle ei rakenneta. Irtiotossa mielikuvituksen annetaan lentää ja rajojen kaatua. Esiin nousevia elementtejä ovat groteskius, absurdius, satumaisuus, scifi ja tabujen rikkominen. Viron uusi kirjailijapolvi kulkee omia polkujaan, vähät välittäen idän sen paremmin kuin lännenkään kirjallisista sovinnaissäännöistä. Tuloksena on mielenkiintoinen sukellus eteläisen naapurin alitajunnan tummiin kerroksiin ja murrosajan arvomyllerryksen sameisiin vesiin.
Hurjaa irrottelua 18 nykyvirolaisen kirjailijan kynästä. Sain mitä otsikko ja esipuhe lupasivat: antologiasta vyöryvät absurdius ja groteskius saivat tämän lukijan pään pyörälle. Novellit veivät varsin erilaisiin miljöihin ja eri aikakausiin sekä kuoleman tunnelmiin. Olihan tämä jännittävä lukukokemus; oman mukavuusalueen ulkopuolelle on hyvä kurkistella ja uteliaisuus kannattaa mielestäni aina. Tallinnasta pois osoitti että lahden eteläpuolella osataan ja uskalletaan irrotella. Ymmärrän kyllä virolaisten pointin: kun on vuosikaudet kirjoitettu siivosti ja suitsittu suuta, on tullut aika repäistä.
Olen masentunut, joten minun on nykyisellään hyvin vaikea keskittyä esimerkiksi kirjan lukemiseen. Tämän kirjan sain kuitenkin luettua. Suurin osa novelleista on sen pituisia, että ne saa luettua yhdellä kertaa kokonaan jopa tällä keskittymiskyvyllä. Novellit ovat myös mukavan yllätyksellisiä ja ennalta-arvaamattomia. Suosittelen!