Tieto/ohjekirja, miten siirtyä elämässä eteenpäin, jos pieni lapsi kuolee. Kirja on tarkoitettu sekä lapsen menettäneille että heihin liittyville henkilöille esimerkiksi kätilöille ja opettajille. Siinä on myös ohjeita ja ajatellun aihetta ihan sivullisille ja perheenjäsenille. Osa asioista on hyvin itsestäänselviä, mutta kun esimerkkejä lukee on tärkeä ottaa itsestäänselviäkin asioita esille.
Kirja oli selkeästi ja hyvin kirjoitettu, joskin jäi puolivälissä jotenkin epämääräiseksi ja itseään toistavaksi. Kirjassa on selkeitä käytännönohjeita ja se korostaa, että oma päätös ja kuolleen lapsen näkeminen sekä tunteminen on kaikkein tärkeintä. On tärkeää, että kukaan muu ei saa sanella, miten esimerkiksi hautajaiset järjestetään.
Vaikka teos oli jo aika vanha ja sen lopussa olleet lukemisvinkit olivat tuoreimmillaan -90-luvulle, oli se kuitenkin asiallinen ja siitä on varmasti apua lapsen menettäneelle.