Poika joka nousi kuolleista

Daniel Dark -trilogy #3

by Niklas Ahnberg

Daniel Dark -trilogian mielen nyrjäyttävä päätösosa

Daniel herää tuonpuoleisessa, paikassa nimeltä Almaden. Maailmaa ympäröi loputon yö, jota valaisee vain hopeinen kuunvalo. Almadenia koettelee rutto, joka muuttaa ihmisiä behirim-nimisiksi hirviöiksi, jotka vähitellen kadottivat tietoisuutensa. Jäljelle jääneet ihmiset ovat paenneet Almadenin ainoaan turvalliseen paikkaan. Samaan aikaan kuolevaisten maailmaa odottaa tuho, ja Danielin on tavalla tai toisella raivattava tiensä takaisin elävien pariin.

Synkkäsävyisen kirjan teemoja ovat ihmisen sisäinen kamppailu oikeiden ja väärien valintojen kanssa sekä ystävyys, joka yhdistää yli rajojen.

Niklas Ahnberg on vuonna 1983 syntynyt helsinkiläinen kirjailija, jonka leipätyö on pelialalla. Daniel Dark -trilogian edelliset osat ovat Poika joka käveli vetten päällä ja Poika joka paransi haavat.

”Rakastuin ensimmäisen osan ysärifiiliksiin ja rakkaus vain syventyi tässä toisessa osassa.” - Sivu kerrallaan

Genres: Fantasy, Young Adult

377 pages, Hardcover

First published October 1, 2024

About the author

Niklas Ahnberg kirjoittaa kokonaisia maailmoja, jotta voisi elää niissä itse. Kun hän palaa todellisuuteen, hän nauttii kupin teetä, tekee töitä yritysjohtajana, joka ei suostu käyttämään pukua, ja elää kaupungissa, vaikka kaipaa saaristoon.

Reviews

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Hieno, intensiivinen ja koskettava päätös trilogialle. Olen pelannut Elden Ringiä niin paljon viime kuukausina, että kirjan tunnelma ja varsinkin yksi avainpaikoista sai mut miettimään tosi paljon Crumbling Farum Azulaa. Elämä, kuolema ja näiden rajamaastot vahvasti läsnä kirjassa sekä fyysisesti että henkisesti ja filosofisesti.

[Sara · Rating 3 out of 5]

Helpottunut olo, että sain tuon luettua. Omaan makuuni liikaa epämääräistä mutinaa universumista ja maailmojen välisestä verhosta jne. mutta hyvin kirjoitettu siinä mielessä että ei sisältänyt turhan pitkiä lauseita jne. kyl te tiiätte mitä meinaan.

[Aija · Rating 3 out of 5]

Tämä kolmas osa oli vaikea. Oli paljon teemoja, joita en ihan ymmärtänyt tai kokenut nuorten romaaniin sopivaksi.

[PotatoUnicoorn · Rating 1 out of 5]

Tää oli erittäin hämmentävä lopetus sarjalle, jonka oletin jäävän mun yhdeksi suosikki trilogiaksi jonka oon lukenut💀💀

Tuntui, että tää junnasi todella paljon paikallaan. Vähintään 60% kirjasta käytetään treenaamiseen ja Danielin muistojen katselemiseen. Tykkäsin Sagesta aiemmin ja odotin ihan innolla hänen osaansa tässä, mutta hänen treenausosionsa oli aika paljolti vain toistoa ensimmäisestä kirjasta, sillä twistillä että Sage sattuukin olemaan tyttö (mielenräjähdys).

Danielin muistoissa ongelma oli se, että en ymmärtänyt oikeastaan mitään. Mikä se maailma oli ja miksi meidän pitäisi välittää sen hahmoista? Keitä he kaikki edes olivat? Tuntui ettei uusiin hahmoihin oikeastaan päästy tutustumaan, koska Daniel tiesi heistä jo kaiken jotenkin. Sitten taas Dark, yksi kirjojen mielenkiintoisimmista asioista tuntui jäävän todella taka-alalle, mikä harmitti, koska pidin Danielin ja Darkin yhteydestä ja he olivat todella mielenkiintoisia kakkososassa.

Muutenkin Daniel oli, kuten kirjassakin tosin sanottiin, aika lailla vain tyhjä kuori itsestänsä. Eniten se taisi johtua siitä, ettemme ole juuri ollenkaan kirjassa Danielin näkökulmassa nykyhetkessä, katsomme vain Danielin menneisyyden muistoja. Olisin kaivannut enemmän Danielin omaa näkökulmaa, koska juuri se on tehnyt hänestä niin mielenkiintoisen hahmon, kun taas nyt kun saamme vain muiden hahmojen näkökulmaa, ei Danielista oikein jäänyt käteen mitään.

Muutenkin leiri, eittämättä tärkeimpiä asioita koko kirjassa tuntui todella unohdetulta? Kirjan alussa käsiteltiin leiriä joo, ja olin todella kiinnostunut, kun Sage ja Hiroto oli soluttautumassa sinne ja jäivät kenties kiinnikkin. Mutta sitten he pääsivät pois? Ja kappas koko leiri vähän unohtui suurimmaksi osaksi kirjaa. Toki heidät mainittiin siellä täällä, muttei leiri ei oikeastaan tuntunut juuri uhkaavalta, kun heistä ei koidu mitään ongelmaa pääjengin mökkiretkelle. Ja etenkin leirin lopullinen tuho, tapahtui max 20 sivun taistelussa ja that’s it?? Jotenkin olisin toivonut enemmän, etenkin koska en usko että niin massiiviseksi levinneen kultin voittaminen olisi niinkin helppoa kuin kirjassa lopulta tapahtui.

Daniel Darkin ensimmäiset osat on yhä mun yhtiä suosikkeja, mitä suomalainen kirjallisuus on voinut mulle tarjota, mutta tätä osaa en taida tulla lukemaan hevillä uudestaan.

[Inna · Rating 3 out of 5]

Olipas se melkoinen seikkailu. Oon ollu tän sarjan fani ihan alusta asti, koska nää kirjat on ollu jotain tosi omaperäistä ja erilaista fantasiaa. Harmi että tää sarjan viimeinen osa ei yltänyt ihan kahden ensimmäisen tasolle. Ongelmana oli ehkä eniten se että olisi pitänyt hirmu tarkasti muistaa edellisen kirjan lopun yksityiskohdat ja kaikki sarjan aiemmat tapahtumat ja hahmot, ja kun edellisen osan lukemisesta on jo yli vuosi ja ekan osan lukemisesta kaksi, niin en vaan muistanut millään että mitä kaikkea aiemmin ehti tapahtua, sillä tässä sarjassa tapahtuu niin älyttömästi. Eli jos tän koko sarjan lukee kerralla putkeen niin näiltä ongelmilta välttyy, ja nyt kun kaikki kirjat ovat ilmestyneet niin se on mahdollista.

Pidin Almadenin puolen näyistä todella paljon sitten kun aloin ymmärtää että miten nämä jutut liittyy tähän pääjuoneen. Joistain kohtauksista sain vahvat Elden Ring/Dark Souls -pelien vibat, tuli semmoinen olo että katsois jotain eeppistä boss fightia, ja muutenkin se koko Almaden oli samankaltainen tunnelmaltaan. Ehkä suurin kompastuskivi oli se että Daniel oli jotenkin hahmona muuttunut etäiseksi, ja kun hän vielä keräsi mukaansa niin paljon porukkaa että kun joka hahmon POVista piti kertoa 1 tai 2 luvun verran, niin Sagea lukuunottamatta keneenkään ei oikein isommin ehtinyt päästä sisälle. Ja kun mukana oli vielä Danielin seikkailut tuonpuoleisessa niin kirjan loppu vaan tuli jotenkin liian vauhdilla vastaan.

Lopputaisto oli tosin todella tyylikäs ja eeppinen, ei siinä, ja muutenkin asiat paketoitiin itseäni miellyttävällä tavalla. Ja lopun kuvitus oli myös iloinen yllätys. Kaikenkaikkiaan tää oli kokonaisuudessaan todella hyvä sarja jota suosittelen lämpimästi vähän persoonallisemman fantasian ystäville. Lopullinen arvosana tälle sarjan osalle 3,5/5.

Kiitos Daniel ja kiitos Niklas. Ja kiitos Aulakustannus arvostelukappaleesta.

[Kirjamonsteri · Rating 2 out of 5]

Nyt on kyllä pakko sanoa, että petyin tähän kirjaan. Lukiessa tuli sellainen olo, että tämä on kirjailijalle nyt tosi tärkeää, mutta minä en vain saa kiinni että miksi. Daniel on koko kirjan ajan todella etäinen ja persoonaton hahmo, joka kuiskaa kaikki vaikeat asiat. Tekstissä on useita kirjoitusvirheitä ja minulle tulee kirjasta melko hätäinen vaikutelma. Almadenin tapahtumat eivät liikuttaneet minua, enkä enää pysynyt kärryillä kaikista jumalista ja muista voimista. Useat samankaltaiset erisnimet menivät minulla sekaisin, mikä voi toki olla ihan omaa vikaani.

Aivan liian iso osa kirjasta vietetään tapahtumaköyhällä mökillä enkä ymmärrä, miksi leiri ei tarjoa tiimille enempää vastusta. Jos pointti on se, että leiri valtaa koko maailman, niin tiimin kohtaama vähäinen vastarinta ei ole uskottavaa, vaikka toki Samael itsevarmana kuvittelee voittavansa ilman mitään suurta armeijaa. Hahmot jäävät valitettavasti melko etäisiksi, enkä tuntenut mitään kuolemien kohdalla. Oikeastaan ainoa minussa tunteita herättänyt kohta oli se, kun Justinin henkilöllisyys paljastui. Pidin sarjan ekasta osasta todella paljon ja aion jatkossakin vinkata sitä. Tämä kolmososa paketoi sarjan juonenkäänteet ihan hienosti, mutta ei ole minun kuppini teetä.

[Hilma · Rating 1 out of 5]

I know I said the last one was poorly written but this one is 10 times worse. Now I want to murder Daniel and every other character every ten pages. This has a LOT of mistakes and the plot is not interesting at all. I swear I could write a better book