Miksi lakkasimme lukemasta? - Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta

by Riie Heikkilä

Lukutaito rapistuu. Pojat eivät lue. Älypuhelimet uhkaavat lukuharrastusta.

Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Osa heistä suhtautuu lukemiseen hyvinkin myönteisesti, mutta osassa kirjat herättävät voimakkaan negatiivisia tunteita.

Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella.

Laajan haastatteluaineiston lisäksi teoksessa hyödynnetään suomalaisia pitkittäisaineistoja lukemisen trendeistä 1980-luvulta nykypäivään.

Genres: Nonfiction

236 pages, Paperback

Published October 22, 2024

Reviews

[Pia · Rating 3 out of 5]

Monipuolinen, ajatuksia herättävä kirja omasta päiväduunistani - joka on lukemisen & lukutaitojen edistäminen (tasolla ja tavalla jos toisella). Riie Heikkilällä on hanskassa laaja ja monimuotoinen tutkimusaineisto, josta ammentaa. Erityisen kiinnostava oli haastatteluaineisto, jossa ääneen pääsivät myös vähän lukevat.

Toivon kirjan kuluvan kirjastokollegoideni käsissä ja tuovan uutta kierrepalloa niihin keskusteluihin, joissa mietitään miten voisimme edistää ihan kaikkien lukemista.

[Piritta · Rating 4 out of 5]

Neljä ja puoli tähteä. Lukemisesta lukeminen on kivaa, ja sosiologiaa päälle niin hyvä tulee. Jäin kaipaamaan vielä lennokkaampaa loppukappaletta. Kirjan muotoinen ulostulo olisi mahdollistanut reippaampaa spekulointia.

[Salla Hiltunen · Rating 5 out of 5]

Hieno, kiinnostava ja yleistajuinen teos lukemisen muutoksista Suomessa. Kirjassa esitellään sitä, miten lukeminen on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja mistä yhteiskunnallisista ja rakenteellisista syistä muutokset johtuvat. Lukemisen osalta keskitytään erityisesti kirjojen ja lehtien lukemiseen.

Teos liittyy Heikkilän aiempiin tutkimuksiin kulttuuriosallistumisesta ja kulttuuripääomasta, ja hän käsittelee lukemistakin yhtenä kulttuuriosallistumisen muotona. Heikkilä on siis "kiinnostunut lukemisesta sellaisena tekemisenä, joka osallistuu tai tietoisesti ei osallistu elämäntyylien symboliseen esittämiseen".

Heikkilän tutkimusaineisto koostuu suomalaisista pitkittäisaineistoista 1980-luvulta lähes nykypäivään saakka sekä yksilö- ja fokusryhmähaastatteluista. Haastateltaviksi on valittu monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joiden taustatekijät ennustavat vähäistä kulttuuriosallistumista (kuten matala koulutus, ns. sinikaulusammatti tai työelämän ulkopuolella oleminen).

"Lukemista koskevia keskusteluja ovat tähän mennessä kuitenkin hallinneet suhteettoman paljon ne, jotka jo lukevat paljon tai jotka mielellään haluaisivat muidenkin lukevan paljon. Tämä näkyy myös lukijatutkimuksissa, joissa useimmiten korostuu jo entisestään paljon lukevien ääni. Ne, jotka lukevat vähän tai eivät ollenkaan, eivät juuri ole saaneet ääntään kuuluviin – ja kuitenkin he ovat mitä olennaisin osa sitä keskustelua, jota lukemisesta pitäisi käydä. Sen takia tämä kirja."

Haastattelujen pohjalta Heikkilä on määritellyt kolme erilaista puhetapaa lukemisesta: hyväksynnän, käytännöllisyyden ja uhman puhetavat. Hyväksynnän puhetavassa lukemista arvostetaan ja pidetään tärkeänä osana omaa elämäntyyliä, käytännöllisyyden puhetavassa lukeminen nähdään neutraalina arkielämän vastapainona ja uhman puhetavassa taas lukemiseen suhtaudutaan kielteisesti ja vihamielisesti. Samalla ihmisellä voi esiintyä yhtä tai useampaa puhetapaa.

Erilaisten puhetapojen lisäksi Heikkilä tarkastelee erityyppisiä lukijoita. Hän on erottanut kahdeksi päätyypiksi perinteiset lukijat ja internet-lukijat. Perinteiset lukijat lukevat aktiivisesti kirjoja ja lehtiä, ja internet-lukijat taas lukevat aktiivisesti erilaisia verkkotekstejä. Sama ihminen voi kuulua yhteen tai molempiin ryhmiin, eivätkä toisaalta kaikki kuulu kumpaankaan.

Kirjasta on havaittavissa selkeästi se, miten lukeminen eriytyy niin koulutuksen, sukupuolen kuin iän suhteen. Aktiivista lukemista ennustaa koko ajan vahvemmin korkea koulutustaso, naissukupuoli ja vanhempi ikä, kun taas kaikkein voimakkaimmin lukeminen vähenee matalasti koulutettujen, miessukupuolisten ja nuorten keskuudessa. Nuorilla tosin vähenee lähinnä perinteinen lukeminen, kun taas internet-lukeminen lisääntyy koko ajan.

Lukemisen eriytyminen liittyy laajemmin yhteiskunnan eriytymiseen. Heikkilä pohtii, että erilaisten hankkeiden ja kampanjoiden sijaan "paras tapa hillitä lukemisen eriytymistä on hillitä yhteiskunnallista eriarvoistumista".

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, joita aihe kiinnostaa. Kirja on rajattu varsin onnistuneesti; asioita käsitellään riittävän perusteellisesti, mutta samalla kokonaisuus on kuitenkin sopivan napakka. Jos ei kuitenkaan jaksa lukea koko kirjaa, sen pääasioista saa hyvän käsityksen myös yhteenvedoista ja Lopuksi-luvusta.

[Noora Rantanen · Rating 4 out of 5]

"Lukemisen eriytyminen on siis lopulta tarina yhteiskunnan eriytymisestä. Paras tapa hillitä lukemisen eriytymistä on hillitä yhteiskunnallista eriarvoistumista."

Selkeästi tiivistetty tutkimusteos ja -katsaus, josta koen saaneeni uusia näkökulmia ja ainakin osin vastauksen kysymykseen. Sitten vielä keinot kuntoon.
Meil o paljon hommaa!

[Lumissa · Rating 3 out of 5]

Olen kuullut Heikkilän puhuvan lukututkimuksestaan, ja sen perusteella odotukset tälle olivat kohtalaisen korkealla. Tutkimus onkin tehty kiinnostavasti yhdistellen tilastollisia aineistoja syventävään haastattelumateriaaliin. Ongelmaksi koituu, että ensinnäkin uutta oivallettavaa aiheesta ei ilmeisesti ole ja toiseksi se, että Heikkilä osaa todella ansiokkaasti ja kiinnostavalla tavalla puhua tutkimuksestaan.

Luulen, että aiheesta saa enemmän irti vähemmällä vaivalla kuuntelemalla jonkin podacastin, jossa Heikkilä summaa tutkimuksensa tuloksia. Kolme tähteä kuitenkin, sillä tulokset on koottu johdonmukaiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, josta on hyvä lähteä tarkastamaan faktoja.

[Tiina · Rating 2 out of 5]

Mielenkiintoinen aihe, mutta koin ettei kirja ihan vastannut otsikkoa. Olisin kaivannut vähän syvemmälle menevää analyysia siitä, millaiset yhteiskunnan muutokset ovat johtaneet lukemisen vähenemiseen. Nyt jäi reippaasti tilaa jatkotutkimukselle.

[Zinetha · Rating 2 out of 5]

Menipäs kuivaksi siinä määrällisen analyysin kohdalla, eikä edes vastannut omaan kysymykseensä kunnolla.

[Eveliina · Rating 3 out of 5]

Library e-book (in English: "Why did we stop reading?")
An interesting topic! The book itself was based on a scientific study so it was quite repetitive. Yet the book was insightful and the topic important.

[Sara · Rating 5 out of 5]

Intressant men den kvantitativa delen var plågsam. Social segregation är den centrala orsaken för minskandet av läsning. Också kön, klass, och att barn inte läser traditionellt