Keskiajan Valenciassa mies syöttää sukulaisilleen myrkkymakeisia perinnön toivossa. Toulousessa nainen hankkiutuu rakastajansa avulla eroon aviomiehestään ja kätkee ruumiin kotitalon portaiden alle. Pariisissa huhutaan parturista, jonka asiakkaat päätyvät aineksiksi suositun leipurin lihapiiraisiin.
Hannele Klemettilä tarkastelee teoksessaan kiehtovia ja mieleenpainuvia keskiajan murhatapauksia, joihin hän on törmännyt vuosien varrella historiantutkijan työssään. Murhamotiiveina esiintyvät nykypäivän tapaan ahneus, kateus ja mustasukkaisuus, tekotavat vaihtelevat myrkyistä teräaseisiin.
Kirjassa kuvataan mukaansatempaavasti murhien suunnittelua ja toteutusta, niiden tutkimisprosessia, oikeudenkäyntejä ja rankaisemista sekä aikalaisten reaktioita. Teoksen värikkäät murhatapaukset sijoittuvat eri puolille Eurooppaa, ja ne avaavat kiehtovia näkymiä menneisyyden ihmisten tapoihin mieltää maailmaa, tulkita oikeaa ja väärää.
Hannele Klemettilä on Berkshiren kreivikunnassa Englannissa asuva keskiajan kulttuurihistoriaan erikoistunut tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän on kirjoittanut kiitettyjä tietoteoksia eri aiheista, muun muassa keskiajan pyöveleistä ja 1400-luvulla eläneestä sarjamurhaajamarsalkka Gilles de Raista. Klemettilältä on ilmestynyt julkaisuja sekä Suomessa että ulkomailla, ja hänen tuotantonsa käsittää kirjojen lisäksi muun muassa artikkeleita, kolumneja ja kaksi radiosarjaa. Hänen historialliset tietoteoksensa ovat saaneet ilmestyttyään sekä kriitikkojen kiitoksia että laajan lukijakunnan.
FT Hannele Klemettilä on myöhäiskeskiaikaan erikoistunut tietokirjailija ja tutkija. Aiemmin häneltä on julkaistu muun muassa kiitetty ja komeasti kuvitettu kirja Keskiajan pyövelit (2004).
~~
Hannele Klemettilä (Hannele Klemettilä-McHale; born 1966 in Helsinki, Finland) is a Finnish historian, medievalist, and author [1] living in Manhattan, New York, and the medieval village of Sonning-on-Thames in the county of Berkshire. She studied cultural history at the University of Turku, earned a Ph.D. in medieval history from the University of Leiden in the Netherlands, and was a Postdoctoral Researcher of the Academy of Finland in 2008-2010. She is an Adjunct Professor of cultural history at the University of Turku, and a Life Member at the Clare Hall, University of Cambridge. She published Epitomes of Evil (Brepols 2006),[2] and other books on late medieval cultural history. Her research interests include late medieval penal culture, representations of the executioner, Gilles de Rais, cooking and cookery books, conceptions of cruelty, medieval symbolism, attitudes to animals and nature.
Oisin halunnu paljon syvempää pohdintaa etenkin keskiajan ilmiöistä, koska nyt osa tapauksista jäi hyvin pintapuolisiksi ja irrallisiksi. Vaikka kirjailija usein mainitsikin että ”tämä voi jäädä nykylukijalle oudoksi”, ei ilmiöitä pohdittu aina syvällisesti. Kuitenkin mielenkiintoinen aihe ja tapaukset!
Kokoelma true crime -tarinoita menneisyydestä. Menneisyydessäkin murhattiin samankaltaisista syistä kuin nykyään, etenkin mustasukkaisuuden ja ahneuden vuoksi. Perjantai-illan kännipuukotuksia kirjassa ei kuvattu, vaikka niitäkin epäilemättä tapahtui. Todennäköisesti köyhemmän kansan syylliset hirtettiin ilman suurempaa kohua tai kronikoihin pääsyä, jos syyllinen ylipäätään jäi kiinni. Aateliset saattoivat joskus keplotella itsensä kotiarestiin rangaistusta odotellessaan, mutta tämä ei aina onnistunut. Pahimmillaan rikoksista jouduttiin maksamaan hengellään – tai vielä pahemmin, kärsimällä raakaa kidutusta ennen kuolemaa. Ajoittain murhien tekemiseksi solmittiin varsin vauhdikkaita salaliittoja, eikä asema tai ammatti estänyt väkivaltaisia tekoja. Esimerkiksi luostarin johtaminen tai pappisvirka ei estänyt maantierosvoutta, ryöstöjä tai lähiseudun pienempien aatelisten tappoja.
Kirja oli ihan kiinnostava luettava muiden kirjojen välissä. Itse olisin kuitenkin kaivannut enemmän tietoa aikakauden lainkäytöstä niin teorian kuin käytännönkin tasolla: kuka tutki rikoksia, miten oikeudet toimivat ja ketkä toimivat tuomareina tai valamiehinä – jos sellaisia oli. Nyt kirjassa keskityttiin ehkä liikaa pelkästään rikoksiin ja rikollisii
Mielenkiintoinen teos keskiajan murhatapauksista. Odotin tän olevan hieman erillainen teos mitä lopulta sain. Teoksessa käydään läpi tunnetuimpia tapauksia ja niiden kautta avataan ajan oikeusjärjestelmää ja tuomiokäytäntöjä. Lopulta itseäni kiinnosti enemmän oikeusjärjestelmän toiminta kuin itse henkirikokset. Mua vähän ehkä häiritsikin se, että näiden kahden tasapaino tuntui olevan välillä hukassa. Aivan kuin kirjailija ei olisi osannut päättää olisiko kirjan tarkoitus kertoa murhatapauksista vai oikeusjärjestelmän ja käytäntöjen läpi leikkaava esittely. Osa tapauksista tuntuivat myös hieman irrallisilta ja itsestä vähän tuntui, että asioihin oltaisiin voitu syventyä hivenen enemmän. Kokonaisuudessaan kuitenkin kiinnostava teos, josta oppi jotain uuttakin
Löysin tämän kirjan sattumalta kirjastosta ja lainasin sen, koska se sopi Helmet lukuhaasteeseen. En yleensä lue tietokirjallisuutta, jonka takia minulla kesti kauan, että sain kirjan luettua läpi. Aihe on hyvin mielenkiintoinen ja kirja oli jaoteltu hyvin eri kappaleisiin. Minulla ehkä suurin haaste kirjan kanssa oli se, että parin sivun sisällä saattoi olla lähemmäs kymmenen nimeä ja jouduin koko ajan palata edellisiin kappaleisiin, kun yritin muistella kuka oli kukakin. Sitten kun opin parin henkilön nimet, kerrottiinkin jo tarina toisista henkilöistä. Siksi pidinkin eniten luvuista kuten Sarjamurhaajan tunnustukset, joissa kerrottiin saman henkilön tarinaa useamman aukeaman ajan.