Hattaradilemma

by Ulla Onerva

Romanttinen kapina alkakoon!

Nokkela hyvän mielen romaani Jane Austenin sankarittaren mukaan nimetystä Emmasta, joka puolustaa romanttista kirjallisuutta mutta tuntee vetoa sietämätöntä romantiikan vihaajaa kohtaan.

Ensirakkaus on jättänyt Emman vanhojen tansseissa, eivätkä tunteet ex-poikaystävään ole abivuoden alkaessa täysin hiipuneet. Haikailun sijaan Emma uppoutuu romanttisiin kirjoihin, vaikka koko muu maailma tuntuu halveksivan hänen lempigenreään. Kun ynseä kirjailija lyttää viihdekirjallisuuden lehdessä eikä koulun lukulistaltakaan löydy romanttisia kirjoja, Emma ryhtyy kapinaan. Hän perustaa Oikukkaiden romantikkojen piirin, jonka päämäärä on kohottaa romanttisen kirjallisuuden arvostusta ja tuhota kirjallisuusankeuttajat. Tehtävä ei ole helppo, sillä piirin sisällä kipinöi niin vihasta kuin rakkaudestakin, ja Emma huomaa olevansa pahemmassa sotkussa kuin lempiromaaniensa sankarittaret.

Ulla Onervan esikoisromaani Hattaradilemma aloittaa humoristisen viihdetrilogian, joka solmii Jane Austenin ja Charlotte Brontën romanttiset klassikot oivaltavasti nykypäivään. Trilogia sopii kaikille, jotka eivät suostu salaamaan rakkauttaan romanttisia kirjoja kohtaan!

Ulla Onerva (s. 26.2.1995) on journalisti, sisällöntuottaja ja palkittu lukuinnostaja, joka tunnetaan kirja-aiheisista sometileistään. Tiktokissa @ tarinannuppuja-tilillä on yli 22 000 seuraajaa, ja se on yksi Suomen suurimmista kirjatileistä. Romanttisen trilogian avausosa Hattaradilemma tekee Onervasta myös esikoiskirjailijan.

Genres: Romance, Young Adult, Contemporary, Chick Lit, Finnish Literature, Audiobook, Fiction

Audiobook

Published February 13, 2025

Reviews

[sissi˚｡౨ৎ (hiatus :( ) · Rating 2 out of 5]

ˏˋ°•*⁀➷ 1.5 stars

Voivoi, mistä alottaisinkaan. Ehkä on syytä pohjustaa, että vika on täysin minussa ja tämän kirjan myötä opin, ettei nuorten romanttinen kirjallisuus ole minua varten. Harmittaa, sillä odotin tätä kirjaa niin paljon.

Musta oli ihanaa, miten Jane Austenin Emman henki oli saatu siirrettyä tähän tarinaan. Emma oli... no, aivan uskomattoman raskas hahmo, ja tarkotuksellakin niin. Juuri sellainen itsekeskeinen ja sokeasti omassa kuplassaan elävä tyyppi kuin pitääkin. Tästä iso plussa.

Mutta voi jestas, miten turhauttavaa oli lukea päähenkilöistä, joiden ajatusmaailma oli niin mustavalkoinen ja vailla mitään nyanssia. Ja joo, ymmärrän, että lukiolaisuus on usein juuri sitä. Mutta tässä se vietiin niin äärimilleen, että teki mieli ravistella hahmoja ja huutaa: puhukaa nyt toisillenne! Suurin osa konfliktista olisi ratkennut yhdellä rehellisellä keskustelulla, mutta sen sijaan saatiin kierros kierroksen perään ärsyttävää väärinkäsitysdraamaa.

Tärkeitä teemoja käsiteltiin, mutta ne hukkuivat hahmojen yksioikoisuuteen. Kasvua tapahtui, mutta siihen pisteeseen pääseminen tuntui enemmän rangaistukselta kuin palkinnolta.

Kirjoittaminen itsessään oli sujuvaa ja kepeää, siitä ei moitetta. Ongelma oli yksinkertaisesti siellä hahmoissa ja tarinan rakenteessa. Olisin kaivannut monitasoisempia henkilökuvia ja vähemmän turhaa draamailua. Mutta like said: tälläsiä 18-vuotiaat on ja kirja vaan ei ollut muo varten.

Harmittaa, koska kirjailijan potentiaali on selvästi olemassa. Jäänkin odottamaan, josko Ulla jossain tulevaisuudessa julkasis aikuisilla päähenkilöillä romanttisen kirjan.

Tämä kirja ei ollut yhtään minulle, mutta jos rakastat ya-draamaa, väärinkäsityksiä ja modernisoituja klassikkohenkisiä tarinoita, tämä vois olla sinua varten.

again my biggest apologies for my non-finnish friends for non-english review. just yapping how i'm not supposed to read young adult romances. if this ever gets translated please read it, maybe you would like it more than me<333

[venla · Rating 2 out of 5]

2.5 ⭐ Viihdyttävä ja nopeasti ahmittava, kieleltään todella sujuvaa. YA-romantiikka ei vaan näköjään oo mua varten. En myöskään muistele omia lukioaikoja yhtään lämmöllä, joten en pystynyt nauttimaan tarinan miljööstä. Valitettavasti kirjan juonikuviot perustuu vahvasti kommunikaation puutteeseen ja väärinymmärrys-trooppiin, mitkä ovat suuria inhokkejani. Toki realistisia, mutta vähempi turhaa draamaa olisi riittänyt.

Oli tässä paljon hyvääkin! Söpöjä kohtia, osuvaa intertekstuaalisuutta, hienoja ihmissuhdekuvauksia. Emma on täydellisen raivostuttava, kuten kaimansakin. Odotin vain enemmän, kaikki jäi lopulta aika pintapuoliseksi. Ynnin hahmon kohdalla jäin hölmistyneenä odottamaan syvällisyyttä ja parempaa loppuratkaisua. Ja vaikka olenkin samaa mieltä kirjan viestin kanssa, olisin kaivannut lisää moninaisuutta sen käsittelyyn. Kaikkiin genreihin liittyy ongelmallisuutta. Esim. Eeli nosti esiin täysin oikeutettua feminististä kritiikkiä romantiikasta, ja nämä argumentit vain ohitettiin. Joo, Emmalla on vaikeuksia ottaa vastaan kritiikkiä tai astua oman näkökantansa ulkopuolelle, mutta harmittaa että sen takia koko kirja jää aika yksiulotteiseksi.

[Linnea · Rating 3 out of 5]

ihanan kevyt tarina jonka luin alusta loppuun yheltä istumalta ja lopulta kello oli kolme yöllä vaikka oikeesti tapahtumat ja etenkin emma kävi suuren osan ajasta pahasti mun hermoille. kannatan niin tän kirjan sanomaa vaikka välillä tuntu että sitä toisteltiin jo liikaakin. tykkäsin miten emma onnistu ainaki joiltain osin kasvamaan ja ymmärtämään virheitään mut jotenki suuri osa niist tyhmyyksistä mitä se sano ja teki tuntu jotenkin aika lapsellisen harkitsemattomilta. romanssin kaaressa oli must paljon hyvää ja jopa vähän uutta. tykkäsin miten emman ja aaronin välien selvittelyt oli tuotu tarinaan mukaan, sillä harvemmin näkee romantiikassa tollasta edellisen parisuhteen käsittelyy. eeli oli hahmona ehkä alkuun vähän liiankin ärsyttävä, mut lämpesin sille tarinan edetessä. eli toisin sanoen tykkäsin monist asioista tässä mut myös monet asiat ei ehkä ollu ihan mun mieleen.

[Juulia · Rating 2 out of 5]

ehkä 2.5?

vähä hankala arvioida, koska tavallaa viihdyin tän paris äänikirjana ihan hyvin, mut vitsi emma oli nii raivostuttava päähenkilö. iha fiksun kirjallisuusanalyysin ja muun toiminnan välil oli jäätävä kuilu kypsyydessä. en usko et tuun jatkaa tän sarjan paris, paitsi jos kirjasomen hype vie mukanaa taas.

[Minja · Rating 4 out of 5]

tulipas ikävä lukioaikoja 🥺🫶

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Ihan todella vetävä ja oivaltava kirja! Tykkäsin sekä ihmissuhdekiemuroista ja varsinkin tyyppien epätäydellisyydestä, mutta myös kirjallisuusteemoista, kuten turhasta genrejen vastakkainasettelusta ja romanttisen kirjallisuuden vähättelyn yleisyydestä. Ja hauskasti tuotu esiin scifin, kauhun ja romantiikan yhteys. Pidin paljon!

[Tuuli - Korpimaan lukija · Rating 5 out of 5]

Tykkäsin tästä oikein paljon. Kirjoitustyyli on kevyt ja eteenpäin vievä, ja ahmin tän hetkessä. Tykkäsin Emma-viittauksista, päähenkilön itsekeskeisyydestä ja etenkin siitä, miten ystävyyttä tässä tarinassa käydään läpi (ulkopuolisuuden tunnetta, epävarmuutta, anteeksi pyytämisen vaikeutta, pelkoa ystävien menettämisestä). Lisäksi, oispa mullakin sellaiset vanhemmat kuin Emmalla!

[Emilia · Rating 5 out of 5]

Siis aivan superhyvä!! Emman ja Eelin suhteen kehittymistä oli ihana seurata ja toi loppu oli vaan niin ihana! Rakastin Ulpun höpsöjä eläinfaktoja.

Re read
Ihan super hyvä edelleen😭 Oikukkaat romantikot vaikuttaa niin ihanalta kaveriporukalta ja en malta oottaa että pääsen lukeen niistä lisääää

[Cecilia Ollikainen · Rating 4 out of 5]

oli aivan sairaan hauska palata lukioaikoihin tän kirjan kautta, pääsin todella aitoihin tunnelmiin kirjan miljöön ja tapahtumien kautta ja tuli jopa ikävä lukioaikoja. viihdyin tän kirjan parissa paremmin, mitä nykyään yleensä enempi nuorille suunnatun kirjallisuuden parissa. mutta silti koen että tämä tavoitti hienosti sen sävyn, temmon ja teeman, joka iskee myös nuoriin.

emma oli päähenkilönä todella tunteita herättävä, äärimmäisen määrätietoinen omista tavotteistaan ja mielipiteistään jopa ärsytykseen asti. oli välillä jopa raivostuttavaa kuinka hän ei osannut tietyissä tilanteissa katsoa asioita laajemmasta näkökulmasta, mutta sekin on oikeesti tosi inhimillistä. jokainen pystyy varmasti samaistumaan siihen, kuinka nuorempana on toiminut itsekeskeisesti, ja tämä mahdollisti myös emmalle kasvutarinan. sanoisin että omalla tavallaan siis todella onnistunut hahmo, koska on mahtavaa kun kirjallisuus herättää tunteita lukijassaan.

on aina mahtavaa lukea kirjaa joka kertoo lukemisesta ja kirjoista. parasta <3

[Emma Juntunen · Rating 4 out of 5]

4,5⭐️ Tää oli aivan ihana kirja ja viihdyin niin hyvin tän parissa!

[Sonja · Rating 3 out of 5]

Luin tän yhden saikkupäivän aikana eli tosi nopealukuinen ja viihdyttävä. Tunnistin Emmasta aika paljon itseäni, ehkä tässä on pieni itsetutkiskelun paikka 🙈

[meri · Rating 4 out of 5]

tosi hyvä. onneksi en oo enää lukiossa itse :D tunnistin emmasta tuskallisen paljon (erityisesti nuorempaa) itseäni, onneksi enemmän ajatuksissa kuin teoissa. ihanaa että romantiikkakirjoille pakollinen epäselvyysvaihe oli niin salakavala etten osannut ärsyyntyä siitä kuten yleensä ärsyynnyn (ja kuten emmakin). viihdyin, kieli on ihanan kaunista ja kuvailevaa, vie mukanaan. harmi että Mysteeri jäi ensi osaan, arvasin sen kyllä aika aikaisin (oletan olevani oikeassa). aaron on kirjan true suurisydäminen sankari. hyvää teinipoikien tunnetaitokuvausta muutenkin.

[jennijohanna. · Rating 3 out of 5]

Helmet-lukuhaaste 2025: 10. Kirjassa käydään elokuvissa

Sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin 3, 9, 45, 49.

[Sini Helminen · Rating 4 out of 5]

Ulla Onervan eli somessa suosituista Tarinannuppuja -tileistä tunnetun toimittaja Ulla Lehtisen esikoisromaani on herättänyt innostusta jo ennen ilmestymistään. Uuden romanttisen Oikukkaiden romantikkojen piiri -sarjan aloitus tarjoaa nimensä mukaisesti makean viihdyttävää hattaraa, mutta mukana on myös painavampaa feminististä asiaa. Päähenkilö Emma on lukiolainen, joka on nimetty Jane Austenin sankarittaren mukaan ja rakastaa intohimoisesti romanttista kirjallisuutta. Varsinainen Emma -uudelleentulkinta Hattaradilemma ei ole, mutta siinä on muutamia Austen-viittauksia ja Emma on kyllä esikuvansa tavoin viaksi asti vakuuttunut omien jyrkkien mielipiteidensä oikeellisuudesta.

Hattaradilemma sekoittaa Holly Bournen raikkaan feministisiä nuortenkirjoja ja Emily Henryn kirjaihmisiin painottunutta Enemies to Lovers -romantiikkaa. Emma törmää heti ensimmäisillä sivuilla bileissä romanttisiin kirjoihin nurjasti suhtautuvaan Eeliin ja herkullinen flirttaileva sanasota on käynnissä. Kaksikosta tulee pari äidinkielen tehtävään, mutta Emma yrittää taistella toisenlaisia kipinöitä vastaan, joita alkaa kuitenkin hänen sisällään syttyä. Emmalla on nimittäin juuri takanaan ikävä ero ja hänhän oli jo päättänyt vihata Eeliä ikuisesti. Emma sydämistyy romantiikan lehdissä ja koulun lukulistoilla kohtaamasta hyljeksinnästä. Hän päättää perustaa Oikuikkaiden romantikkojen piirin, jonka tarkoitus olisi puolustaa romanttista kirjallisuutta. Mutta entä kun ex ilmestyy myös mukaan ja Eelinkin apua tarvitaan?
Yksi valituksen aihe minulla kirjasta on, ja se liittyy markkinointiin. Ymmärrän hyvin kustantajaa siinä, että he ovat visusti jättäneet mainitsematta, että Hattaradilemma on puhdas nuortenkirja. Myynnin ja mediahuomion kannalta aikuisten kirjan mahdollisuudet ovat tähtitieteellisesti paremmat, ja onhan se toki ilahduttavaa, että tällä konstilla moni aikuinen lukee nuortenkirjan. Nyt vain monet suurista kustantajista harrastavat samaa taktiikkaa suosituiksi povattujen genrekirjojen kohdalla, ja meille kirjastotyöntekijöille se tuottaa päänvaivaa. Itse toivoisin mieluummin esim. kaksoisluokituksia kirjasuoratoistopalveluihin aikuisia kiinnostaville nuortenkirjoille. Hattaradilemma on kuitenkin oikein herkullinen lukumakupala ja esikoiseksi erittäin varmaotteinen. Tulen varmasti tarttumaan innolla myös sarjan seuraavaan kirjoihin.

Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...

[Kirjoihin kadonnut || Johanna · Rating 5 out of 5]

Tämä olikin sitten kerralla ahmaistavaa laatua. Vei kyllä ihanasti mennessään ja oli miellyttävää eskapismia, aivan kuten hyvän romanttisenkirjallisuuden kuuluukin olla. Ulla Onervan kerronta oli sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Vaikka en sinänsä osaa enää juurikaan samaistua lukioikäisten elämään, omista lukiovuosistani on jo yli 15 vuotta aikaa, silti tämä onnistui tempaamaan mukaansa.

Pidin Emmasta, kirjan päähenkilöstä, koska hän osasi olla välillä niin raivostuttava ja ärsyttävä. Minusta sellaiset henkilöhahmot ovat kuitenkin parhaita, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Pidin myös siitä kuinka tämä kirja puhui romanttisen kirjallisuuden puolesta. Itsehän liittyisin oitis oikukkaiden romanttikojen piiriin. Ulla Onerva on osannut ujuttaa tärkeää aihetta ”naiskirjallisuuden” epäarvostuksesta ja leimaamisesta juurikin romanttisen viihdekirjallisuuden alle menevään romaaniin, joka vain alleviivaa sitä teesiä, mitä teos itsessään alleviivasi. Romantiikka on muutakin kuin kevyttä höttökirjallisuutta, jota ei pitäisi väheksyä.

Pidin totta kai myös kirjan romanttisesta juonteesta. Oliko tämä nyt vihollisista rakastavaisiksi vai grumpy x sunshine vai vähän kumpaakin. No oli kumpi hyvänsä, pidin siitä miten Emman ja Eeliksen välistä jännitettä rakennetaan. Teos itsessään myös leikittelee romanttisen kirjallisuuden troopeilla. Iso plussa myös runsaista kirjavinkeistä ja lopusta löytyvästä kirjalistasta. Erinomainen esikoisteos Ulla Onervalta.

[Hanna · Rating 2 out of 5]

Vähän hankala arvioida, koska en ehkä ole ensisijaista kohderyhmää. Minusta tämä on ”ihan kiva”. Kepeää luettavaa, juoni soljuu kivasti. En kuitenkaan mahda mitään sille, että lukioikäisten hahmojen näkemysten kypsyys ja heidän välisen dialoginsa nokkeluus ovat minusta ärsyttävän epäuskottavia – olkoonkin, että hahmot kuvataan myös välillä teini-ikäiselle ominaisempaan tyyliin itsekeskeisinä, mustavalkoisesti ajattelevina ja kiihkoavina. Rafael Ynnin suhteen tehty loppuratkaisu oli myös mielestäni hukkaan heitetty mahdollisuus. Odotin siihen syvällisempää hahmoon tutustumista.

[Tilda · Rating 4 out of 5]

Välillä tää (eirtyisesti päähenkilö) raivostutti mua ihan valtavasti, mutta sitten muistin että oon nykyään tylsä aikuinen ja en ehkä tän kohderyhmää ja hengitin syvään. Lopulta hymyilytti niin paljon, että en mä voinu tälle vähemmän tähtiä kuin neljä antaa. Eli olihan tää söpö. Ja musta on ihanaa, että Suomessa kirjoitetaan vihdoin YA-kirjoja. Näitä lisää!

[Pipsa Vuori · Rating 3 out of 5]

Oli vaikea valita, onko tää 2 vai 3 tähteä, mutta sanotaan, että kolme, sillä olisin varmaan pitänyt tästä teini-ikäisenä.

Tää kirja oli mukava, kevyt välipala. Kirja imaisi hyvin mennessään, sen teksti oli helppolukuista ja hyvin kirjoitettua. Musta oli hyvä, että tässä ei ollut sellaisia ylifiksuja lukiolaisia, vaan nuoren iän mustavalkoisuus ja logiikattomuus näkyi. Kuitenkaan päähenkilöllä ei tapahtunut kovin selkeää hahmokasvua kirjan aikana, vaan se oli rakennettu melko hätäisesti loppuun. Hahmot oli kivoja ja persoonallisia, eikä ne olleet perinteisten teiniromanssien "muoteissa". Musta tuntuu, että tää kirja vois olla hitti just 13-18 vuotiaille!

Kirjan loppuun oli listattu, että Holly Bournen Normaali-trilogia on yksi parhaista romansseista. Niistä ylivoimaisesti mun suosikki on "mitä tytön täytyy tehdä?" ja mua häiritsi tässä kirjassa, miten paljon tässä oli samankaltaisuutta siihen kirjaan. Pääparin dynamiikka oli täysin samanlainen kuin siinä kirjassa, ja se toimi toki tässäkin ja on yleinen käytetty dynamiikka, mutta ehkä liian moni asia muistutti kyseisestä kirjasta.

[Linnea · Rating 4 out of 5]

Suloinen ja sujuvalukuinen esikoisromaani.

Koska päähenkilöt ovat lukioikäisiä eli nuoria aikuisia, oli helppo katsoa läpi sormien ajoittaista mustavalkoista ajattelua ja ehdottomuutta. Vanhemmilta viihdekirjallisuuden sankarittarilta sitä on vaikeampi sietää. Arvostin kirjallisuusviittauksia, arjen kapinaa ja nuoruuskriiseilyjä.

Tästä tuli hyvä mieli!

[Mirka · Rating 3 out of 5]

Luin tämän lukioon sijoittuvan romanttisen nuortenkirjan, kun mietin lahjakirjaa ylioppilaaksi valmistuvalle. Mielestäni tämä oli ihan symppis kirja, rentoa luettavaa. Opin myös lisää romantiikan genrestä. Oli myös kiva, kun lopussa oli lista kirjavinkkejä. Kirjaa lukiessa tuli myös muisteltua omia lukioaikoja.

[Odeya Toivanen · Rating 5 out of 5]

koukuttava. ihana. kutkuttava. sai mut rakastumaan genreen uudestaan.

nyt en pysty sanomaan heti enempää

[Soffe · Rating 4 out of 5]

Olipas ihana <3 Teokseen oli taitavasti kirjoitettu yhteiskunnallisia kysymyksiä siten, että ne tuntuivat sopivan nuorten ajatusmaailmaan. Tämä kirja sai tuntemaan erilaisia tunteita: nauratti, lämmitti ja nuorten käytös tietenkin ärsytti, mutta samaistuttavalla otteella. Tässä oli tärkeä sanoma ja todella hyviä ajatuksia yhteiskunnastamme. 🌸🌟🤍🍬🍭

[Mira Koskinen · Rating 5 out of 5]

Ahmin ja nautin! Alkuun hetki meni totutellessa taas lukioikäisen ajatusmaailmaan, mutta kun siihen pääsi kiinni kirja soljui helposti eteenpäin!
Voi että lukiolaisena sitä oli viisaimmillaan, niin varma mielipiteistään ja tiesi kaikesta kaiken. Yleensä en nauti näin nuorien henkilöhahmoista, juurikin tämän mustavalkoisuuden takia, mutta tämä kirja upposi.

[Taru · Rating 5 out of 5]

Tää oli niin ihana kirja, että en malttanu laskee käsistäni! Koko sunnuntai menikin siis tän parissa 😍

[Venla · Rating 4 out of 5]

Ihana, nopealukuinen ja viihdyttävä kotimainen YA- kirja. Tän genren kirjat ovat mulle aina täysin yllätyksiä. Välillä tykkään niistä tosi paljon ja välillä en voi sietää lainkaan. Tämä oli onneksi iloinen yllätys ja ehdottomasti pidin tarinasta. <3

Tykkäsin erityisesti kerronnasta ja kirjoitustyylistä. Teksti oli hyvin soljuvaa, tarkkaan mietittyä ja nokkelaa. Intertekstuaaliset viittaukset rom- com kirjoihin sekä leffoihin olivat ihania ”easter eggs”. Miljöönä lukio toi mieleen omat lukioajat, joita oli ihana muistella samalla.

Tottakai YA-kirjalle omainaiset piirteet (esim. hahmojen naiivius ja lapsellinen harkitsemattomuus, kommunikaation puute sekä turha draamailu) välillä ärsytti. Oon kuitenkin lukenut huomattavasti raskaampia YA-kirjoja aiemmin, joten tässä nämä eivät häirinneet niin paljon.

Over all tykkäsin ja viihdyin kirjan parissa. Aion varmasti lukee trilogian muutkin osat, kun ne ilmestyvät. Jos sä tykkäät Holly Bournen tai Lynn Painterin kirjoista, niin tässä olis hyvä kirja sulle!

[Tarinankertoja92 · Rating 4 out of 5]

Ulla Onervan esikoisteos Hattaradilemma ilahduttaa lukuisilla kulttuuriviittauksillaan ja "austenilaisuudellaan". Päähenkilö Emma on vähintään kaimansa veroinen. Lukiolaisten maailmaa ja varsinkin maailmankuvaa on kuvattu autenttisen oloisesti. Mustavalkoisuus, tiedostavuus ja lapsellisuus esiintyvät juuri sellaisena cocktailina, mitä muistelen lukiolaisuuden usein sisältäneen. Ylioppilaskirjoitusten kuvaus oli nostalgista luettavaa. Se sisälsi paljon pieniä huomioita, jotka olivat jo lukijalta päässeet unohtumaan, kuten esimerkiksi vaatteiden logojen teippaus. Oi aikoja.
Teos oli hyvin nopealukuinen ja dialogivetoinen ja genrelleen uskollisesti ennalta arvattava. Uskon, että kertomuksen teemat, hahmot ja juonenkäänteet puhuttelevat varsinkin YA-genren ystäviä. Erityisesti pidin teoksessa siitä, miten se romanttisesta kuviostaan huolimatta keskittyi ystävyyteen ja päähenkilö pääsi kasvamaan henkisesti tarinan edetessä.

[~pihla~ · Rating 4 out of 5]

hömppäkirja hömppäkirjojen lukemisesta? say no more

tosi sulonen ja ihanan nopeelukunen, ahmasin tän melkein kerralla kokonaan. jotenki super kivaa päästä lukemaan suomalaista kirjaa suomalaisista lukiolaisista, tämmösii ei todellakaan oo liikaa tullu vastaan. tuntu vaan et luen mun omaa elämää (lisänä tietysti toi romanssi ja kaikkee🥲) eli samaistumispintaa löyty ihan urakalla, minkä takia tää varmaan imaiskin niin mukanaan.

yleensä en oikein fiilaa sitä et kirjoissa mainitaan jotain tosi uusii kirjoi tai leffoi tai sen hetken ilmiöitä mut tässä nää viittaukset young royalsiin ja ali hazelwoodiin sun muihin kyllä osui ja uppos

jos haluut kevyttä hömppää, romantiikan puolustelua ja lukiolaisdraamaa niin tää kirja on just sulle <3

[Lotta · Rating 3 out of 5]

2,5 ⭐️ mutta pyöristetään ylöspäin, koska en tosiaan ollut kohderyhmää.

Henkilöt ovat ärsyttäviä ja lapsellisia ja juonta on pitkitetty älyttömillä säädöillä. Oli hauska kuitenkin bongailla viitteitä itsellekin tuttuihin viihdekirjailijoihin. Idea romanttisesta kirjasta, joka kertoo romanttisista kirjoista oli kyllä hauska, mutta ei oikein kannatellut. Tykkäsin lukiolaisarjen ja -juhlan herättämästä nostalgiasta ja miten YO-kirjotuselämää tuotiin mukaan esim. teippaamalla vaatteista tekstejä.

Saattaa olla, että tartun kuitenkin seuraavaankiin osaan. Pinja Timjamin henkilöllisyys oli itselle niin selvä heti alusta asti, että haluaisin lukea olenko oikeassa ja oliko se todella noin ennalta-arvattava.

[Susanna B · Rating 4 out of 5]

Hauska ja mukaansatempaava tarina itsekeskeisestä ja naiivista Emmasta, joka saa aikaan paljon - kaikkea. Nuoren ihmisen elämä on niin ihanankamalan traagista koko ajan ja kärpäsistä kasvaa härkäsiä. Yllätyin vähän, että tämä oli trilogian ensimmäinen kirja, sillä en oikeastaan jäänyt odottamaan jatkoa. Arvoitukset ratkesivat ja Emma sai kuin saikin iskettyä eksänsä bestiksen.

Missä oli cliff-hanger tai ratkomattomat arvoitukset seuraavaa kirjaa ajatellen? Jos trilogian toinen osa kertoo Rooman matkasta, niin en ole varma kiinnostunko, ja itse Emman koheltamisesta en jaksa toista tarinaa lukea. Toinen päähenkilö voisi olla paikallaan, ehkä Melli ? Kirjan kohderyhmä myös herättää kiinnostusta, koska näen arvioita lähinnä milleniaaleilta, jotka sanovat etteivät kuulu kohderyhmään?

[Inkeri · Rating 2 out of 5]

Hattaradilemma oli tasapaksu ja mukava kirja - ei suuria tunteita suuntaan tai toiseen.

Kirja kertoo Emmasta, joka päättää ystäviensä kanssa perustaa Oikukkaiden romatikkojen lukupiirin. Emma rakastaa romanttisia kirjoja ja niiden tarjoamaa eskapismia. Tuntuu, että Hattaradilemmassa on tavoiteltu Emily Henryn Täydellinen päivä -kirjan metatasoa. Ulla Onerva onkin kirjoittanut romanttisen tarinan ja puolustaa samalla kirjan edustamaa genreä. Äänekkäimmät soraäänet hiljenevät, kun tavanomainen "hömppä"-argumentti on poissuljettu jo kirjassa.

Ymmärrän, mitä tässä haettiin takaa. Minut se kuitenkin jätti kylmäksi. En selkeästikään kaipaa omia lukioaikojani tarpeeksi, koska koulumiljöö ei sykähdyttänyt tai herättänyt suuria ihastuksen tunteita. Henkilöhahmot jäivät myös etäisiksi. Valitettavasti päähenkilö on nuoruuden innossaan liian musta-valkoinen. Yksioikea ajattelumaailma kuuluu kasvuun ja kehitykseen, mutta on lukijalle jokseenkin luotaantyöntävää.

Kunnioitan sitä, että tässä on yritetty tuoda uusia tuulia Suomen kirjallisuuskentälle, vaikka en lämmennyt kielelle, miljöölle tai hahmoille.