Suloisen haikea nuortenromaani ensirakkauden ja kesän ohikiitävyydestä.
Aron on tarkoitus viettää mökillä vain kesäkuu. Suunnitelma muuttuu, kun hän törmää pellon reunalla Linaan, tubettajaan, johon hän on ollut vähän ihastunut. Uskomatta itsekään rohkeuttaan Aro pyytää Linaa kahville. He päätyvät yhdessä yöajelulle, rantabileisiin - ja rakastumaan.
Suhteella on kuitenkin parasta ennen -päivä. Loman jälkeen Aro aloittaa opinnot ammattikoulussa pohjoisessa. Lina alkaa väsyä somen negatiivisiin kommentteihin. Kummankin on löydettävä oma polkunsa. Täytyykö se väistämättä tehdä erillään?
Sanni Ylimartimon Erokuu (Karisto, 2025) on aivan hurmaavaa kesäluettavaa. Aro lähtee kesäksi mökille isän ja siskopuolen kanssa, ja mieltä kaihertaa, kun paras ystävä on tehnyt reissun suhteen oharit. Maaseudun rauhasta pellon reunasta Aro kuitenkin löytää suosikkitubettajansa Linan, jonka arki onkin yllättävän erilaista kuin miltä videoilla vaikuttaa. Samalla Lina pohdiskelee rajojen vetoa somessa. Mitä paljastaa itsestä, mistä tehdä sisältöä?
Ensirakkaus on aiheena klassikko, ja Erokuussa ihastumista käsitellään hurjan haikealla ja liikuttavalla tavalla. Aron ja Linan olemiseen on saatu sopivassa suhteessa söpöyttä ja nuoruuden kömpelyyttä. Plussaa oivaltavasta kirjannimestä, joka virittää tunnelman oikealle taajuudelle.
Teksti on harkitun kypsyteltyä, ihanan viimeistellyn oloista. Jokainen palanen tuntuu olevan juuri oikealla paikalla. Kerronnassa on paikoin myös säeromaanin kaikuja, ja rytmillä leikittely toimii erinomaisesti, se tuo ilmavuutta ja jättää sopivasti myös sanomatta.
Tällaiselle peltojen ja metsien keskellä kasvaneelle kirjan miljöö tuntuu kotoisalta, vaikken olekaan maatilan kasvatti niin kuin Lina. Kiinnostavaa sinänsä, että vaikka aikuisten kirjojen puolella maalaisromantiikka on Suomessa tosi trendikästä, nuortenkirjojen puolelta tulee mieleen paaaaljon vähemmän maaseutukuvauksia.
Peruskoulun päättymisen tamperelainen Aro lähtee viettämään kesää maaseudulle isänsä ja sisarensa kanssa. Loman jälkeen kalastusta harrastavan nuoren miehen on tarkoituksena lähteä opiskelemaan kalataloutta Kemiin. Suunnitelmiin tulee kuitenkin heti mutkia matkaan, kun paras kaveri päättääkin jättää reissun välistä ja jäädä Tampereelle.
Nuoren miehen kesä saa kuitenkin yllättävän käänteen, kun käy ilmi, että maalaiskylässä asuu myös hänen suosikkitubettajansa Lina. Nuoret tutustuvat toisiinsa ja alkavat viettää aikaa yhdessä. Lina auttaa Aroa voittamaan bucket list -vetonsa, kun taas Aro avustaa Linaa videoiden kuvaamisessa. Mutta onko heidän välillään jotakin muutakin kuin ystävyyttä? Ja mitä tapahtuu syksyn saapuessa, jolloin Aron on tarkoitus aloittaa opinnot pohjoisessa?
Sanni Ylimartimon "Erokuu" (Karisto, 2025) on söpö ja ehkä vähän itkettäväkin nuortenromaani, jossa tarinaa kuljetetaan vuorovedoin kahden päähenkilön toimesta. Nätisti kirjoitetussa romaanissa käsitellään muun muassa somejulkisuutta, ulkonäköpaineita (vaihteeksi myös pojan näkökulmasta) ja tietysti pakahduttavaa ensirakkautta. Jotenkin virkistävää oli lukea myös rehellisesti maaseudulle sijoittuva nuortenromaani lehmineen, mansikkapeltoineen ja traktoreineen.
Lähdin lukemaan "Erokuuta" vailla suurempia ennakko-odotuksia, tarkoituksenani löytää jotakin uutta kahdeksasluokkalaisten ja ehkä yhdeksäsluokkalaisten vinkkauksiin, ja sain yllättyä iloisesti! Vuoden mukavimpia nuortenkirjoja ja kaiken lisäksi ihan omiaan pahaksi äityneen lukujumin purkamiseen.
Jos pidit tästä, niin kokeilepa seuraavaksi Anna-Leena Härkösen klassikkoromaania Häräntappoase.
rakastin tän tunnelmaa ja mökkimaisemia ja suomen kesää. täs oli sellasta nuoruuden iloa ja vapautta ja lämpöä ja lohtua ja epävarmuutta ja intoa ja jännitystä ja rauhaa. jotain niin nostalgista et kaipasin noita hetkiä vaikken oo just niitä kokenukkaa. tää kuvas ihastumisen tunteita jotenki niin ihanasti ja samalla realistisesti ja sai mut elämään mukana tota perhosten lentelyä vatsanpohjassa. tykkäsin myös super paljon näist hahmoista ja ne tuntu jotenki niin todellisilta. kivan nopeeta ja helppoa luettavaa joten nautin.
Tää oli kyllä tosi kiva nuortenkirja. Tykkäsin että tarinaa kerrottiin sekä Aron että Linan näkökulmasta, ja ihanaa että tässä oltiin ihan oikeassa maalaisympäristössä lehmineen ja traktoreineen. Kiinnostavaa oli myös Linan tubettamisharrastus ja siihen liittyvät pohdinnat, tasapainottelu sen välillä että miten joku asia voi olla tosi kivaa ja antoisaa mutta myös samalla raskasta ja kuluttavaa. Plussaa myös tyttöä lyhyemmästä poikapäähenkilöstä, ja siitä että tämmöisiä ulkonäköasioitakin tarinassa käsiteltiin. Kaiken kaikkiaan oikein ahmittava kesäinen teiniromanssi, täydellistä luettavaa ihan kaikille varsinkin just tähän aikaan vuodesta.
Aro lähtee perheensä kanssa kesäkuuksi mökille jokseenkin myrtynein mielin, mutta yllättäen reissua tekeekin mieli pitkittää, kun vastaan käveleekin Aron ihailema tubettaja Lina. Ja mikäs siinä, kesä, mansikat, öiset traktoriajelut ja ensirakkaus, kirpeä ja söpö.
Arkisen uniikkeja asioita ystävyydestä, rakastumisesta, rajoista ja rajallisuudesta. Kauniin haikea nuortenromaani, jossa vähän opetetaan mutta tarpeeksi rivien välissä ja tuoreella asenteella. Sain pari hyvää somevinkkiä, maaseutu, lehmät ja kalatalous kivan erilainen meininki ja miljöö.
Kirjaa suositeltiin minulle monesta suunnasta mutta sitä ei kerrottu, että kirjassa on sekä maaseutu että kalastus isossa osassa. Maaseutu ja maatila on tietysti sellainen henkilökohtainen intoni kirjoissa, ei siis todellisuudessa, ja kalastusaihetta on kaivattu nuortenkirjoihin pitkään. Ihana kirja myös kaikkien muidenkin asioiden osalta.
2.5 ⭐ Kelpo nuortenkirja! Ihana maalaismiljöö ja kesätunnelma, pidin erityisesti säeromaanimaisista kohdista. Kokonaisuutena ei kuitenkaan kovin mieleenpainuva, ja koin fani-tubettaja romanssin aika ahdistavana.
Ihana kesäinen romanssi, jossa välillä myös säeromaanin keinoja käytetty sopivissa kohtaa. plussaa maalaismiljööstä ja sympaattisesta poikapäähenkilöstä ja siitä, että hän on menossa amikseen (olen hieman tuskaillut juuri aiheesta, koska lukiolaisia on ollut viime aikojen kotimaisissa päähenkilöinä tuskallisen paljon!). Paljon asiaa somen aiheuttamista ulkonäköpaineista ja muutenkin siitä, miten lopulta erottaa oikea ja sometodellisuus, ja miten säilyttää yksityisyyden rajat.
3,5. Ehkä tämä olisi uponnut paremmin, jos olisin lähempänä päähenkilöiden ikää, mutta ihan kiva välipalakirja tämä oli nytkin. Pidin siitä, miten tässä vähän keikuteltiin romanssikliseitä sillä, että poikapäähenkilö on lyhyempi ja kokemattomampi kuin tyttö. Loppuratkaisusta pidin myös: ei ihan helpoin mahdollinen ratkaisu, ja sopivan avoimeksi jäävä. Joiltain osin juoni oli epäuskottava. Olisin toivonut Linalle ja Arolle vähän erilaista lähtökohtaa suhteeseen, tai sitten suhteen vähän hitaampaa etenemistä (toki aikarajoituksen puitteissa se ei olisi ehkä kovin hyvin onnistunutkaan). Lisäksi kirjassa oli suuri inhokkitrooppini, eli kommunikaatio-ongelma. Saanan ja Susannan juonikuvio jäi vähän epämääräiseksi. Hyvin tiukasti ajassaan kiinni, mikä voi olla sekä ansio että heikkous.
Miten tää olikin näin sydäntälämmittävä 🩵 Tässä oli jotain niin vahvaa nuoruuden nostalgiaa siitä, kun kaikki tuntuu niin lopulliselta ja kaikki tunteet on maailmaa isompia. Ihanan haikea kirja ja tää kesätunnelma tässä kirjassa oli aivan täydellinen tähän hetkeen. ”Se on ikuista, vaikka me ei oltaiskaan” 🥹🥹 (saatoin vähän itkeä tirauttaa).
Voi kuinka ihana, sielukas ja omiakin muistoja kihelmöivä kirja. Ehkä tässä ei ollut mitään ylisyvällistä ja raapivaa, mutta yksinkertaisesti pidin ensi-ihastukseen sukeltamista uudelleen :)
Sanni Ylimartimon toisinkoinen Erokuu edustaa hänen esikoissäeromaaninsa Pimeässä hohtavat tähdet tavoin nuortenkirjallisuutta, mutta on Ylimartimon ensimmäinen proosateos. Joitakin säeromaanimaisempia kohtia siinä silti on myös nähtävissä. Päähenkilönä on juuri ysiluokan päättänyt Aro, joka kohtaa kesämökkireissuilla yllättäen ihailemansa tubettajan Linan. Kirjan nerokas nimi spoilaa jo, että kysymys ei ole onnellisesti päättyvästä kesäromanssista. Kuten Taina Niemen viime vuonna ilmestyneessä ysien kesäkirjassa Ämpärikesä, tässäkin on sivujuonteena bucket list: Aro ja hänen paras kaverinsa ovat tehneet listan kesällä tehtävistä asioista, vaikka kaveri ei lopulta lähdekään mukaan listaa toteuttamaan. Pääasisassa Erokuu on kauniin herkkävireinen kirja ensirakkaudesta. Poikkeuksellista siinä on myös maalaismiljöö, kun suurin osa nuortenkirjallisuudesta sijoittuu isompiin kaupunkeihin. Tällä hetkellä etenkin aikuisten romantiikassa sankarit ovat toinen toistaan pidempiä, joten on erittäin virkistävää, että Aro on ennemmin lyhyt kuin pitkä. Aron kalastusharrastuksesta samoin plussaa, koska kalastus harvemmin nuortenkirjallisuudessa näkyy. Lina saa puolestaan kiinnostavaa särmää siinä, miten hän yhdistää elämää lehmätilalla ja suosittua Youtube-tiliä, jossa hän ei tähän asti ole kertonut kotipaikkakuntaansa. Erokuu lähtee vähän verkkaisesti etenemään, mutta lopetus on timanttinen. Kuvaus on sekä teinidialogin, maalaisel��män että romantiikan suhteen realistisen vähäeleistä, joskin hajun mainitsemisesta huolimatta maatalouskuvaus on ehkä turhan idyllistettyä. Hempeä kansikuva sopii todella hyvin Erokuun haikeansuloiseen tunnelmaan.
Ei mitenkään genressään erityinen vaan aika samaa settiä kuin muutkin. Tubettaja näkökulma oli alussa mielenkiintoinen, mutta sitä ei käytetty kovin hyvin tai syvällisesti.
Aro oli aika creepy fanboy, alusta asti. Ja tätä kautta kävelevä punainen lippu.
Muutenkin oon alkanut saada tarpeekseni na-kirjallisuuden hahmojen suurista, paatoksillisista, tunteista.
Varsinkin repesin ihan täysin Aron ajatukselle, että miten voi enää haluta kalaa kun on kerran saanut merenneidon? Vapaasti siteeraten. Mutta juuri toi nuoruuden suuret tunteet ja ajatus siitä, että joku kuukauden säätö ja yksi seksikerta, olisi se suuri rakkaus eikä siitä koskaan toivu, ja että se olisi elämän "merenneito". Huoh... Noh, niitä merenneitoja tulee olemaan useampi., ja ne hukkuu toistensa sekaan ajan kanssa.
Onneksi on na-kirjallisuutta, missä ei ole tätä draamallisuutta ja tää on huono puoli kun vinkkaa nuorten kirjoja, niihin tulee ähky ja huomaa kaikki toistuvat kuviot aivan liian selkeästi.
Mutta joo. Kokonaisuutena ihan kiva, muttei mielenjäävä, ainakaan hyvällä tavalla.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Sanni Ylimartimon toisinkoinen Erokuu kuvaa autenttisesti ensirakkautta ja nuoruuden huumaa. En muista lukeneeni montaa maaseudulle sijoittuvaa nuorten kirjaa (pl. hevoskirjat) ja maalaismaailman sekä elämäntavan kuvaus nuorten silmin oli teoksessa erityisen aidon tuntuista ja ansiokasta. Linan tubettaminen kiinnitti tarinan vahvasti nykypäivään, vaikka kirjassa käsiteltiin myös monia nuorten elämään liittyviä teemoja, jotka taitavat säilyä yli sukupolvien. Tähti-fani asetelma toi hyvin suomalaiseen tarinaan ripauksen korealaista nuorten draaman henkeä. Tätä kautta kirja varmasti tavoittaa myös nykypäivän nuoret lukijat. Pidin siitä miten molemmilla päähenkilöillä oli suhteen lisäksi oma intohimo ja ystäviä. Se raikasti toimivasti romanssin ympärille rakentuvaa tarinaa. Luulen, että kirja herättää muistoja muillakin maalla tai pikkukunnassa kasvaneilla. Suosittelen tätä kaihoisaa kesäkirjaa hellepäivää seuraavan kesäyön lukemistoon.
Kirjavinkkariminä on niin onnellinen: enimmäkseen maaseudulle sijoittuva kirja, jossa tehdään lehmille laidunta, poimitaan mansikoita, ajetaan traktorilla ja kalastetaan. Tällaisia kirjoja on niin vähän, ja omalla paikkakunnalla varsinkin tuo kalastus on monelle tärkeä harrastus, eikä sitä käsitellä nuortenkirjoissa tyyliin ikinä. Mukana on kuitenkin myös energiajuomia, somea ja muita nykynuorten juttuja, joten kirja tuntuu hyvin tuoreelta. Tällaista lisää kiitos!
Vapaa-ajan minä tykkäsi myös kovasti kesäromanssista, joka oli paikoitellen pakahduttavan ihana :) Somepersoonan aitoutta ja törkykommenttien vaikuttavuutta pohditaan hyvin, ja yleisesti kesä ja nuoruus tuntuvat tässä kirjassa todella aidoilta.
Ei kukaan muistele niitä öitä, jolloin nukkui hyvin.
Söpö nuortenromaani kertoo kesästä. Peruskoulunsa päättäneen Aron oli tarkoitus viettää kesää mökillä parhaan kaverinsa Samin kanssa, mutta Sami feidaa viime hetkellä ja haluaa mieluummin viettää kesänsä kaupungilla. Välit kuitenkin kestävät tämän, kun syksyllä molempia toivon mukaan odottaa kalastusopisto Kemissä.
Mökkipaikkakunnalla asuukin yllättäen Aron lempitubettaja Lina. Seuraa rakkauden kesä, jolla on kuitenkin eräpäivä tiedossa. Aron ja Linan rakkaustarina on herkkä ja suloinen. Linan kautta kirjaan tulee myös vakavia sävyjä, kun kirja käsittelee Linan hankalaa suhdetta negatiiviisiin kommentteihin, yksityisyyden rajoihin ja someen ylipäänsä.
Kivan kepeä nuortenkirja. Pidin kovasti siitä, että kirja normalisoi sitä, että suhteet voivat olla hyvinkin lyhyitä mutta silti merkityksellisiä eikä ensimmäisen kerran tarvitse tapahtua loppuelämän kumppanin kanssa. Samalla kuitenkin oli aika häiritsevä asetelma, jossa fani ihastui tubettajaan. Lina toteaa aluksi, että eihän Aro edes tunne häntä mutta lopulta Lina on juuri sitä mitä Aro on haaveissaan kuvitellut. Olisin kaivannut tähän vähän enemmänkin kriittistä pohdiskelua siitä, että ihmisten julkisuuskuva ei tosiaankaan välttämättä vastaa heidän todellista minäänsä.
Tarina vie lukijan suoraan Suomen kesään, mökkihetkiin ja maalaiskylän autenttiseen tunnelmaan. Päähahmot ovat samaistuttavia ja ihania, mutta jäin kaipailemaan heidän yhteisten hetkien alkamista jo hieman aiemmin.
Tekstistä huokuu nuoruuden suuret tunteet ja edessä olevien valintojen paino ❤️
Luin tämän kirjan lukupiiriä varten. Ja yllätyin todella, kuinka suolaista mutta kuinka katkeraa. Loppu taisi tirauttaa muutaman kyyneleen silmäkulmasta. Todella jännä ja kiva kirjoitustyyli. Ehdoton kesäkirja:).
ihan kiva suloinen kesäromanssi. pidin siitä, kuinka sosiaalisen median ja puhelimen käyttö toi kirjaan aitoutta ja siitä puhuttiin hyvin todenmukaisesti. 2,5 / 5 ⭐️