Liekki

by Tunna Milonoff

Intohimosta uupumukseen.

Tunna Milonoffin omaelämäkerrallinen matka liian pitkälle ja takaisin.
2000-luvun alussa Tuomas Milonoff kannusti ihmisiä hyppäämään pois oravanpyörästä, heittämään repun selkään ja lähtemään maailmalle. Yhdessä Riku Rantalan kanssa syntyi Madventures, sukupolvikokemukseksi noussut matkailuohjelma.

Vuonna 2022, kahdenkymmenen yrittäjävuoden jälkeen, Tuomas joutui myöntämään, että oravanpyörän vastustajasta oli tullut sen uhri. Hän koki vakavan työuupumuksen, josta toipuminen on ollut hänen elämänsä raskain mutta myös oivaltavin reissu.

Liekki on eräänlainen välitilinpäätös, jossa Tunna kertoo elämäntarinansa ja avaa oivalluksiaan hälyttävästi kasvavan kansantaudin juurisyistä.

Tuomas Milonoff on huippusuosioon ja maailmanlaajuiseen levitykseen nousseen Madventures-tv-sarjan toinen luoja, ohjaaja ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana ja rohkeana mediapersoonana.

Genres: Audiobook, Nonfiction, Finnish Literature, Biography

Audiobook

Published April 29, 2025

Reviews

[Jukka · Rating 5 out of 5]

Pidin tästä kirjasta paljon monesta eri syystä.

1. Tämä tuntuu erittäin rehelliseltä kirjalta eikä tämmöinen aihe toimisikaan jos jättäisi olennaisia osia pois.

2. Aihe koskettaa isoa osaa meistä suomalaista, joko suoraan tai välillisesti. Tätä kirjaa voisi suositella melkeinpä kenelle tahansa.

3. Madventures fanina täytyy myöntää että oli mielenkiintoista hieman kulissien takaa. Täytynee katsoa ainakin osa jaksoista pitkästä aikaa uudestaan, nyt niitä katsoisin eri näkökulmasta.

4. Kirjaa oli helppo lukea, teksti soljui hienosti. Aikahypyt toimivat hyvin, ilman että sekoittasivat missä mennään.

[eko · Rating 4 out of 5]

ainoa pettymys kirjassa oli korallimunatarinan valheellisuus

[Essi Eskelinen · Rating 2 out of 5]

Aluksi imaisi mukaansa ja hyppely eri tilanteista ja ajoista toiseen toimi. Jossain vaiheessa muuttui hyvin toisteiseksi, junnaavaksi ja tuntui vaikealta lukea kirja loppuun. Kiinnostavia ajatuksia, jotka olisi voinut nitoa paljon tiiviimpään pakettiin.

[Kaisa · Rating 5 out of 5]

Kuvasi täydellisesti omia uupumiskokemuksia. Paras kirja vuosiin, ehkä ikinä.

[Tatu · Rating 5 out of 5]

Oli syvällistä settiä. Tuli hieman petetty olo kun sain tietää että Tunnan muna ei osunutkaan koralliin.

[Aki Kulmisjärvi · Rating 2 out of 5]

Vähän sama fiilis kuin Rick Rubinin Rokki Coelho Kirjassa. Vähän lapsen omaisia ja itsestään selviä filosoofisia huomioita puettuna "pään räjäyttäviksi Keloiksi". Plussaa Mad Ventrues muisteloista. 2,5 tähteä.

[Juha Viitanen · Rating 3 out of 5]

Vuoden 65. kirjani on Tuomas "Tunna" Milonoffin kirjoittama kirja, joka on elämäkerran ja työuupumisesta selvitymiskertomuksen sekoitus.

Tein muutamia muistiinpanoja kirjaa lukiessani ja käyn niitä nyt tässä läpi.

Kuten Tunna itsekin kertoo, kirjassa hypitään ajallisesti sinne tänne. Se on ihan OK ja niinkin tarinaa voi kertoa, toimii.

Itse pidin eniten luvuista, jossa palattiin mm. joihinkin Madventures-ohjelman kohtauksiin. On tässä yksi paljastuskin. Se liittyy Tunnan pippeliin, muuta en nyt kerro enkä spoilaa enempää. Muistan kyllä tuon kohtauksen Madventures-ohjelmasta.

Sitten tässä on kliseitä, mm. omien lasten syntymistä aiheutuneista tunteista. Sen verran ällöä paikoittan, että voisin kliseisesti sanoa, että "vähän tuli oksennusta suuhun" noita kohtia lukiessa.

Välillä tuntui, että Tunna elää omanlaisessaan kuplassa - vaikka on reissannut paljon ja tavannut erilaisia ihmisiä. Kirjan lopussa hän ehkä hieman pääsee pois tästä kuplasta ja havahtuu hieman siihen, miten etuoikeutettua elämää hän on saanut viettää.

Tunna on omien sanojensa mukaan lukenut help-self-kirjallisuutta ja hengellistä kirjallisuutta. Olisipa lukenut vähän muutakin, koska tämä luetun aihepiirin kapeus näkyy nyt siinä, että Tunna ei ehkä huomaa, että työuupumuksesta on kirjoitettu jo aika paljon - myös omakohtaisia kokemuksia. Hienoa, että työuupumus on saanut Tunnan perehtymään aiheeseen ja esim. oman kehon ja mielen toimintaan, mutta lukijaa alkaa hieman uuvuttamaan ja välillä ärsyttämään, kun Tunna kirjoittaa, mitä kaukkea hän on nyt oppinut. Eivätkä ne eri vertaukset mielen ja kehon toiminnasta, esim. tietokoneanalogiat, nyt jaksa loputtomiin pitää lukijan mielenkiintoa yllä.

Pieniä ärsyttäviä kohtia ovat esimerkiksi sellaiset, kun puhutaan isovanhemmista ja muusta suvusta, niin lukijan on välillä vaikea hahmottaa, kenestä puhutaan. Miksei mummin sijasta voi suoraan sanoa isäni äiti tai äitini äiti?

Edellisessä lukemassani kirjassa, Tiina Raudaskosken Ilmiantajassa puhuttiin myös KOM-teatterista ja Tunnan kaksoisveljestä Johosta sekä heidän isästään Pekasta. Koska Raudaskosken kirja ei antanut kauhean mairittelevaa kuvaa Pekka Milonoffista, tämä mieleeni jäänyt mielikuva hieman haittasi alussa tämän kirjan lukemista.

Toisaalta tässä kirjassa on hetkensä. Minäkin liikutuin Tunnan tapaan joissakin kohdissa hänen kertomastaan. Tunna myös tuo hyvin esiin sen, että kaikenlainen (henkinen) muutos vaatii jatkuvaa ponnistelua. Vaikka kuinka esimerkiksi ottaisi käyttöönsä vaikka niistä uupumuksesta poispääsemisen keinoja, vaatii muutos jatkuvaa ponnistelua. Tunna kuvaa hyvin erilaisia "valaistumisensa" hetkiä, mutta vielä vahvemmin sitä, miten tunnin päästä tunne on jo mennyt ohi ja kaikki palannut taas alkuunsa.

Välillä kirja tempaisi mukaansa, toisinaan taas oli tunne, että loppuisipa jo, paljonko tätä on vielä jäljellä.

Alussa ajatus oli vahvasta kolmosesta, jossain vaiheessa olin antamassa hieman alle kolmosta. Olkoon nyt sitten hieman yli kolmonen, koska tässä oli paljon mielenkiintoistakin asiaa ja osissa kohtaa liikutuin. Mutta paikoin lukeminen tuntui työltä.

Arvioksi 3,1/5
Tunna Milonoff: Liekki. 2025

[Essi Pailinna-Bertell · Rating 5 out of 5]

”Vasta kun ymmärsin, että kiitollisuuden vastakohta on vaativuus, moni asia alkoi avautua. Vaadimme jatkuvasti elämäämme jotain, mitä siihen voisi lisätä tai mitä siitä mielestämme puuttuu. Usein jopa tuntuu siltä, että meiltä puuttuu jotain, vaikka emme edes tiedä, mitä se on.”

”Onko sulla joskus ikävä ollut jotain, jota ei ehkä olekaan. Onko silla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan? Päiviä lyhyitä tai pitkiä, joista et koskaan saanut otettakaan? Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan, minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan.” Pave Maijanen on tavoittanut kappaleessa jotain äärettömän olennaista ihmisyydestä.”

[Apa · Rating 5 out of 5]

Tunna avautuu täysin, kirjassa kuljetaan huipuilla ja syvällä. Minulle tämä oli 5* kirja, mutta en voi luvata, että se on sama muille. Oikea vastaanottaja saa tästä paljon.

[Katri Rantala · Rating 4 out of 5]

Työuupumuksen läpikäyneenä ja aiheesta aiemminkin lukeneena en saanut suuren suuria oivalluksia nimenomaan uupumukseen liittyen, enkä sellaisia tältä kirjalta odottanutkaan. Tartuin kirjaan, koska nimenomaan Tunnan ajatukset ja kokemukset uupumisesta kiinnostivat. Koska kirja oli niin valtavan henkilökohtainen ja löysin paljon samaistumispintaa tavasta, jolla Tunna kuvailee uupumiseen liittyviä tunteita, oli tämä minulle yksi parhaita, jollei jopa paras, kuvaus uupumisen anatomiasta. Suosittelen kuuntelemaan äänikirjan, sillä tarina syvenee entisestään Tunnan itsensä lukemana.

[Tiia · Rating 5 out of 5]

if you are only going to read (or listen) one book this year, make sure it's this one. Refreshingly true and honest. The subject is hard and brings so much shame for people's lives. Now someone, who many look up to, opens up how work-life can destroy you. Blame is put on individuals, they carry the shame and will be left outside of society. When the problem is clearly bigger, the problem is in working life and in society. And now the main reason, even or especially, young workers to be drawn from working life, when they are already exhausted.
Tuomas brings all this visible. He tells all along how he has coped and what his feelings are. And as a fairly famous manly character who many have idolized or wished to live like him, this is what we need more. Book show how we are coping in modern life and how we are allowed to feel. And hopefully with the help of others we'll heel.
Extremely important speech and a wakeup call.
But it is also a memoir of his own life and praise for people in his life and of course a deep dive for the Madventures journey from his point of view.
Well balanced, full of information, interesting views and rawness. Joy to listen as an audio read by Tunna.

[Raisa Ojala · Rating 3 out of 5]

Tartuin Liekki-kirjaan, koska olen käynyt saman lukion kuin Tunna ja burnout-aihe kiinnosti — Madventures on itselleni täysin vieras. Kirja käsittelee uupumusta perusteellisesti, ehkä jopa hieman toisteisesti.

Välillä tuli fiilis, että kirja puhuttelee erityisesti niitä, joille Tunna on valmiiksi tuttu hahmo. Mukana oli silti muutamia hyviä ajatuksia työelämästä ja jaksamisesta. Suosittelisin kirjaa kevyenä lukemisena aiheesta kiinnostuneille, mutta en odottaisi suuria oivalluksia.

[Leo Stranius · Rating 4 out of 5]

Kiinnostava kuvaus siitä, miten ajaudutaan intohimotyöstä työuupumukseen. Samalla kirja antaa mielettömän kiinnostavan sisäpiirikurkistuksen siihen miltä aikakautemme tunnetuimpien viihdetaiteilijoiden työ ja arki näyttää läheltä katsottuna. Monin paikoin tekstiä kuunnellessa tuntuu kuin olisi itse mukana menossa.

Ehkä kiinnostavin anti on kuitenkin rosoinen tarinaa Tunnan erityisherkkyydestä ja nuoruudesta, jossa on paljon yhtymäkohtia ja tuttuja maisemia omaankin historiaan - sattumalta kun olemme saman ikäisiä ja olleet myös Ressun yläkoulussa samaan aikaan. Lisäksi onnistuin haastamaan Rikun ja Tunnan aikanaan mukaan Lihattomaan lokakuuhun.

Kirjasta mieleenmuistui myös tapaus, jossa minun oli tarkoitus pitää Gimmeyawalletin porukoille ajanhallintavalmennusta joskus vuonna 2015, mutta sovittua sessiota jouduttiin siirtämään muutamaan kertaan, kun vauhti oli kavereilla niin kova ja lopulta sovittu sessio peruuntui heidän lähtiessä Cannesiin eikä ajanhallintavalmennusta taidettu koskaan lopulta ehtiä pitää.

Kirjassa tykkäsin erityisesti siitä, että se sekoitti hyvin elämäkertakirjallisuuden ja työuupumuksen aiheita. Kirja antoi raikkaan ja vähän erilaisen näkökulman työelämään. Ajallinen epäsymmetrisyys ja poukkoilu häiritsi jonkin verran kuuntelukokemusta. Silti on hämmästyttävää miten eheästi Milonoff pystyy kirjoittamaan kuolemanvakavista aiheista.

Kirjan lempeä ja positiivinen ote vakavien ja hankalien aiheiden keskellä teki siitä lopulta hyvin miellyttävän kuuntelukokemuksen.

[Niina Ristolainen · Rating 4 out of 5]

Työuupumukseen ja masennukseen perehtyminen on mielestäni nykymaailmassa osa yleissivistystä. Pidän siten tätä kokemusperäistä kirjaa hyvin tärkeänä. Lisäksi buddhalaistyylinen ajattelun kehittämisen pohdinta on mielenkiintoista. Oli avartavaa lukea tällaista selvästi uteliaan ja maailmasta kiinnostuneen henkilön tekstiä. Tietenkin myös Tunna Milonoffin elämästä lukeminen Skattan lapsuudesta aivan viimeisimpiin vuosiin asti on mielenkiintoista: miten päätyä ns. ”ammattireissaajaksi” ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Osaltaan kirjasta välittyi myös tietynlainen sukupolvikokemus vapaasta reissaajan elämäntyylistä, joka muuttui rivitalossa vietettävään perhe-elämään. Kirjana tämä olisi voinut vaatia joiltain osin vähän lisäeditointia, kuten ehkä joistain muistakin arvosteluista ilmenee. Toisaalta tätä osaa kirjasta voi pitää kirjan teemaan, työuupumukseen, liittyvänä tyylikeinona.

[Matias · Rating 5 out of 5]

Olen fanittanut Madventuresia jo ihan ensimmäisistä kausista asti ja oli mukavaa päästä lukemaan mitä yhden aikamme parhaista ohjaajista ja ajattelijoista on niinä aikoina ajatellut. Tulos yllättää olemalla rehellinen ja aito kuvaus työuupumuksesta ja miten tekemällä jotakin mitä rakastaa, voi myös polttaa ihmisen loppuun. Mutta tämä ei ole käpertyminen ja syytös työkavereita kohtaan, vaan buddhalainen matka ihmisen sisimpään, luettava meditaatioharjoitus, joka saa ymmärtämään myös itseään paremmin. Olen todella kiitollinen, että Tunna kirjoitti tämän kirjan, eikä totisesti säästellyt itseään. Kirja onnistuu olemaan paljon enemmän, kuin pelkkä elämänkerta. Se on taideteos.

[Ellu Elina · Rating 3 out of 5]

Kiinnostava kirja tärkeästä aiheesta, mutta silti päällimmäisenä jäi jotenkin ärsyttämään (minun mielestä) selvä katkeruus/kateus varsinkin Rikua kohtaan myös pienistä asioista (esim. kun Riku istui tilaamansa taksin etupenkille ja Tunna joutui takapenkille vaikkei ollutkaan kuvaajan roolissa 😅). Toisaalta hienoa, että asioista/tunteista puhutaan avoimesti...

Kirja itsessään oli tosiaan kiinnostava ja teksti sujuvaa, mutta ärsytyksen vuoksi vähensin arvostelusta 0,5 tähteä.

[Tomi Metsäniemi · Rating 4 out of 5]

Tunna Milonoffia ajatellessa tulee ensimmäiseksi itselle mieleen Madventures. Sarja joka muokkasi monen elämää tuomalla ajatuksen vapaudesta ilman oravanpyörää.

Tämä kirja on kirja tuosta miehestä, mutta aika erilaisesta näkökulmasta. Kirja luo kuvan kovaa työtä tekevästä miehestä, joka paloi loppuun ja samalla hukkasi sen alkuperäisen suuntansa.

Kuunneltuna kirja toimii hyvin ja on yksi parhaista elämäkerroista joita olen lukenut viime aikoina.

[AikaMatKa · Rating 3 out of 5]

Tällaisia teoksia kuunnellessa mietin aina, kuinka monet ihmiset väsyttävät itsensä kuvitellessaan olevansa erityisen merkittäviä. Tunna kirjoittaa hyvin kirjan lopussa takertumisesta. Ehkä jokaisen on elettävä ensin 50 vuotta, jotta tuon asian ymmärtää.

Ja vaikka jokainen viisikymppinen kirjoittaisi tällaisen kirjan, aina tulee uusia kolmekymppisiä, jotka kuvittelevat olevansa erityisen merkittäviä, kunnes heistäkin tulee viisikymppisiä.

C'est la vie!

[Kirsi · Rating 5 out of 5]

En oikein osaa sanoa miksi kirja ansaitsee 5 tähteä, mutta ehdoton suositus. Paljon mielenkiintoista noususta julkisuuteen, mutta erityisesti matkasta burnoutin kyydissä.
Kirja ehkä aavistuksen loppui tavallaan kesken, mutta toisaalta pystyykö burnoutia koskaan täydellisesti "voittamaan". Milloin on taas "terve".

[Pekka Kuusisto · Rating 4 out of 5]

Mielenkiintoista tietoa työuupumuksesta ja eri menetelmistä sen selättämiseksi. Kirja mukailee Tunnan päiväkirjamerkintöjä, joten kirjasta puuttuu välillä punainen lanka. Kuitenkin tarinat olivat mielenkiintoisia ja kirjan pariin oli mukava palata, vaikka asiat olisivat voitu tiivistää. Hyvä kirja varsinkin työuupumuksesta ja Tunnan elämästä kiinnostuneille.

[Samuli Koponen · Rating 4 out of 5]

Mielenkiintoinen opus, etenkin Mad-etuliitteisten ohjelmien koskien. Tunnan tarina oli samaistuttava, joskin työuupumuksen ja siitä toipumisen käsittely oli varsin yksilökeskeistä. Tunna ei kuitenkaan ole yhteiskuntatieteilijä, vaan oman elämänsä psykonautti, joten ihan ymmärrettävä ratkaisu.

[Veera · Rating 3 out of 5]

Ihmiselle joka ei ole työuupunut mutta on vain kiinnostunut erilaisista asioista ja aiheista, tämä oli turhan pitkä ja paikoin tietokirjamainen selostus mitä vaikka aivoissa tapahtuu uupumuksen äärellä, puudutti. Varmasti hyvä vertaistukikirja niille, jotka ovat uupumuksen kokeneet.

[Samuli Hannula · Rating 5 out of 5]

Herätti ajatuksia ja pohdintoja erityisen paljon. Harvinaisen rehellistä ja avointa reflektointia, joka kyllä vetosi. En tiedä onko tää kirja kaikille, mutta omalla kohdalla resonoi tosi vahvasti ja annan 4,5 tähteä.

[Juuso Tuulinen · Rating 4 out of 5]

Hieno kokonaisuus merkityksellisestä aiheesta. Tunna on erinomainen kirjoittaja, joka kirjoittaa kaunista kieltä. Tunnalla on sanan säilä hallussa. Kirja on rehellinen ja konstailematon kirja. Genrensä parhaimmistoa.

[Tuomas Saarelainen]

Ajatuksia herättävä, mielenkiintoinen kirja.

[Jarno Joonas · Rating 5 out of 5]

Inhimillistävä.

[Mika Kuusisto · Rating 5 out of 5]

Tämän vuoden paras kirja.

[Laura Lehtonen · Rating 2 out of 5]

Alkuun ihan kiinnostava ja Madventuresista tutut superlatiivit viihdytti. Lopulta puuduttavan toisteinen, olisi kaivannut reipasta editointia ja kieli sekä kerrontatapa alkoi ärsyttää.

[Kirsi Vatanen · Rating 4 out of 5]

Avaa hyvin työuupumusta.
Erityisesti sykähdytti äänikirjassa kohta, jossa Tunna lausui Pave Maijasen Ikävä-kappaleen alun.

[Luhtalotta · Rating 4 out of 5]

Meinasin jättää tämän kirjan kesken noin kolmasosan luettuani. Madventures yms. muistelut eivät jaksaneet napata. Silmäillen luin kuitenkin kirjaa eteenpäin, kunnes pääsin pian kohtaan, jossa Tuomas alkaa enemmän kirjoittaa uupumuksen kokemuksestaan.

Viimeiset sata sivua olivat suorastaan loistavia, ja mitä lähemmäs loppu tuli, sitä enemmän teksti herätti ajattelemaan myös omaa minuutta. Sanoin kuvaamaton levollisuus laskeutui ympärilleni ja mieleeni viimeisten sivujen aikana.

Ihana kokemus! Tämän kirjan herättämiä ajatuksia puran vielä varmasti tulevaisuudessa.