Ajankohtainen romaani ihmiskunnan suurista pyrkimyksistä ja olemassaolon hauraasta kauneudesta.
Kaksi naista kahdella rannalla, välissään vesi, jota ihminen ei hallitse.
On 1940-luvun loppu, jolloin syntyy kaksi Kiinaa: se, joka on rakentanut muurin turvaksi maarajan takaa tulevia uhkia vastaan ja se, jolla on vain ympäröivä meri turvanaan. Mutta kun ihminen muuttaa luontoa, vesi ei enää käyttäydy kuten aiemmin, sillä ilmastokriisi ja luontokato ovat jo liian pitkällä.
Markus Leikolan romaanitrilogian päättävä Kun vedet liikkuvat sijoittuu Kiinan kohtalonhetkiin: aiemmat teokset Uuden maailman katu ja Teidän edestänne annettu näyttivät, kuinka teknologian, joukkotiedotuksen, elokuvan, kirjoittamisen ja kulttuurin evoluutio sekä viime kädessä koko luomakunnan kehitys ovat johtaneet tähän päivään. Nyt kaikki kehitys nivoutuu yhteen avaten näkymän muutaman vuoden päähän, jolloin maailman suurin maa viettää juhlavuottaan - yrittäen hallita sekä ihmisten että luonnon voimia yhtä aikaa.
Trilogian aiempien, kiitettyjen osien tapaan Kun vedet liikkuvat yhdistää valtavan määrän tarkkaa taustatyötä vetävään kerrontaan.
Markus Leikola (s. 1960) on helsinkiläinen kirjailija ja kolumnisti, joka on julkaissut niin tietokirjoja, runokokoelmia, novelleja kuin näytelmiäkin. Suurimittaisissa romaaneissaan hän tarkastelee kansainvälistä poliittista historiaa maagisen realismin keinoin. Aikaisempia suurromaaneja ovat Uuden maailman katu (2016) sekä Teidän edestänne annettu (2020).
Leikolan vuosisata-trilogian päätösosa oli minulle yksi vuoden odotetuimpia kirjoja. Kuten kaksi edellistä osaa, tämäkin on aivan erilainen kuin kaksi muuta. Siinä missä ensimmäinen osa ruotii Euroopan 1900-luvun avainhetkiä ja toinen vaeltaa vuosisadalta toiseen mutta sekin tiukasti Euroopassa, tämä kolmas keskittyy Kiinaan. Tarina alkaa 1930-luvun Shanghaista, jonne Xiyi-niminen kovia kokenut nuori nainen saapuu elokuvatähden urasta unelmoiden. Vaikka Xiyi lyö pöytään kaiken oveluutensa ja osaamisensa, pääosa toisensa jälkeen lipeää käsistä. Sitten alkaakin vuosikymmeniä kestävä sotien vyöry, ja tähteyden tavoittelu vaihtuu selviytymiskamppailuun.
Rinnakkaista tarinalinjaa kertoo toinen nuori nainen nimeltä Yixi. Kuomintangin korkea-arvoisen upseerin tyttärenä hän on päässyt opiskelemaan korkeakouluun matematiikkaa ja ilmastotieteitä. Kun sota Ruorimiehen joukkoja vastaan ajaa Kuomintangin Taiwaniin asti, Yixin osaamisesta kiinnostuu armeijakin. Samaan aikaan kun Maon Kiina suistuu suuren harppauksen aiheuttamiin nälänhätiin ja kulttuurivallankumouksen vainoihin, näyttäisi Taiwaniin paenneet vetäneen pidemmän korren. Vähänpä tiesin!
Harmikseni tämä kolmas osa ei tavoita ykkösen nerokkuutta tai kakkosen hulluutta. Minäkertojat olivat kuivia ja varsinkin manner-Kiinan puolelle jäänyt Xiyi varsin epämiellyttävä. Kirjan elokuviin keskittynyt alku oli todella pitkäveteinen, kun listatut elokuvat tai niiden tähdet eivät olleet minulle tuttuja (kenelle olisi!). Juttu alkoi rullata kunnolla vasta parin sadan sivun jälkeen. Leikola nostaa näiden naisten ja Kiinan tarinan lisäksi vahvasti esille luontoon ja veteen liittyvät teemat, erityisesti ihmisen yritykset hallita niitä. Huonostihan siinä käy, ja vieläpä monta kertaa, mutta diktatuuri ei opi virheistään, koska sellaisia ei tehdä.. Viimeisissä luvuissa Leikola pyyhältää vuoteen 2029, jolloin Kiinan kansantasavalta on vihdoin kesyttämässä kurittomat kansalaisensa valvontateknologian ja pisteytysjärjestelmien avulla. Kaikkea sekään ei silti ole ottanut huomioon. Tarinan saa vaikuttavan symbolisen lopun, joka tuntuu yhtä todelta kuin siihen asti läpikäydyt historialliset faktat. Ei siis ihan kehno kirja kuitenkaan, vaikkei kaikkia odotuksiani täyttänytkään.