Sienet muodostavat kasvien ja bakteerien jälkeen kolmanneksi suurimman eliöryhmän maapallolla. Tämä mahtava eliökunta on vielä paljolti arvoitus - sienilajeista on tunnistettu vain murto-osa. Siinä, mitä sienistä jo tiedetään, riittää kuitenkin ihmettelemistä.
Hämmästyttävät sienet kertoo näistä sopeutumisen mestareista, jotka viihtyvät yhtä lailla rutikuivalla aavikolla ja valtameren pohjassa kuin jäätiköillä ja kuumissa lähteissäkin. Niiden yksi asuinsija olemme me ihmiset itse.
Sienet ovat kasvien, eläinten ja ihmisen terveyden vartijoita, mutta ne voivat yhtä lailla tuhota satoja ja aiheuttaa tappavia epidemioita. Monine symbiooseineen sienet ovat koko eliökuntaa yhteen sitovaa liimaa, ja ne ovat merkittävä tekijä myös ilmastonmuutoksessa - emme vain aina tiedä, kumpaan suuntaan ne vaakaa kallistavat.
Sienitiedon historian, sienistä saatavien lääkkeiden ja sienten myrkyllisten ominaisuuksien lisäksi kirjassa tutustutaan muun muassa lihansyöjäsienten saalistusmenetelmiin sekä siihen, miten sienet hankkivat informaatiota ympäristöstään. Voisiko sienillä olla tietoisuus ja mieli?
Luulin lukevani luonnon lajikirjoa kuvaavaa teosta. Siksi kirjan sisältö hieman yllätti, ja rehellisesti sanoen luin vain kursorisesti varsinkin tarkat kuvaukset sienien tavoista tappaa ihmisiä tai aiheesta tehtyjen kauhuelokuvien tiivistykset. Pointti tuli kuitenkin harvinaisen selväksi - bakteerit ja virukset ovat vain yksi murhe ja sienet on sivuutettu viattomampina, mitä ne eivät selvästi kuitenkaan missään tapauksessa ole. Jos haluat kuulla lisää mahdollisista ihmiskuntaa uhkaavista sienien aiheuttamista katastrofista, suosittelen kirjaa. Muussa tapauksessa sienistä löytyy monta muutakin teosta.
Todella mielenkiintoinen, sienikuntaa monipuolisesti syväluotaava teos! Vaikka teksti on tiivistä ja täynnä asiaa, lukeminen ei käynyt missään kohdin liian raskaaksi.
Sienet ovat muodissa: niistä kirjoitetaan enemmän ja enemmän. Vuonna 2024 ilmestynyt Merlin SheldrakenNäkymätön valtakunta oli suosittu tietokirja, ja nyt aiheen äärellä on suomalainen tiedekirjailija Matti Vuento. Hämmästyttävät sienet on biologin kirjoittama ja Gaudeamuksen julkaisema tiedekirja, joten lähdeviitteitä riittää, samoin teknistä biologista sanastoa, mutta kyllä tästä maallikkokin saa irti uutta sienitietoutta.
Vuento käsittelee aiheensa perusteellisesti ja järjestelmällisesti. Kirja alkaa siitä, miten ihmisten ymmärrys sienistä on kehittynyt. Sitten käydään lyhyesti läpi sienten 4,5 miljardin vuoden mittainen historia ja esitellään, miten sienet ovat sopeutuneet käytännössä kaikkiin olosuhteisiin. Sen jälkeen vilkaistaan ihmisiin: millainen on ihmisen mykobiomi eli sisällämme kasvavien sienten kirjo?
Sienistä on myös monenlaista haittaa. Ihmisen sienipatogeenejä käsittelevää lukua ei voi suositella herkimmille lukijoille, sen verran kammottavia pahimmat sienitaudit ovat ja niin helppoa niille on altistua. Onneksi terve immuunipuolustus suojaa useimmilta sienitaudeilta. Myös kasvien sienitauteja, kuten homemyrkkyjä ja torajyviä, käsitellään. Toki sienitautien torjuntaankin löytyy keinoja fungisideistä eli sieniä tuhoavista sienistä, mutta fungisidiresistanssi on todellinen ongelma.
Vuento tarkastelee myös sienten monimuotoisia taitoja. Sienillä on monia keinoja saalistaa ja torjua uhkia, niin mekaanisesti kuin kemiallisesti. Tässä luvussa käsitellään myös taikasieniä ja sienikirjoissa pakollisia zombiesieniä. Sienten älykkyyttäkin pohdiskellaan luvun verran: sienien rihmastoissa kulkee niin kemiallisia signaaleja kuin ääniaaltojakin. Sienillä vaikuttaisi olevan myös jonkinlaista muistia.
Sienet palvelevat ihmistä myös lääkkeiden lähteinä. Penisilliini on klassinen esimerkki, mutta muitakin hyödyllisiä sienistä saatuja lääkkeitä on. Sieniä käytetään myös bioteknologiassa. Homejuustojen valmistamisessa tarpeelliset homeet ja käymiseen tarvittavat hiivat ovat vanhastaan tuttuja esimerkkejä hyödyllisistä sienistä, mutta muutakin on. Lopuksi Vuento tarkastelee vielä ilmastonmuutoksen vaikutusta sienikuntaan ja sienten symbiooseja eliökunnan yhdistävinä. Gaia-hypoteesi on kovin hypoteettista biologiaa, mutta jos jonkinlaista eliökunnan laajempaa yhteyttä on olemassa, sienillä on siinä takuuvarmasti osansa.
Vuento kirjoittaa hyvin ja nostaa esiin kaikenlaista mielenkiintoista sienten maailmasta. Sheldraken kirjan lukeneelle uutta tietoa tulee vähemmän, mutta varsinkin jos sieniin ei ole perehtynyt, oppii varmasti paljon uutta. Paikoin kirja on kovin tieteellinen ja tekninen, mutta vähemmän tieteellinen lukija voi hyppiä niissä kohdin eteenpäin. Kokonaisuus on riittävästi yleistajuisen puolella. Aiheesta syvemmin kiinnostunut voi sitten seurata lähdeviitteitä syvemmän tiedon pariin: lähdeluetteloa on reilut 50 sivua, joten väitteet on perusteltu hyvin.
Loistava pintaraapaisu sienten kiehtovaan maailmaan. Tämä palautti kivasti sieniasioita mieleen. En osaa yhtään arvioida, miten paljon tästä saa irti maallikko, mutta minulle tämä sopi hyvin. Sieniryhmistä olisi ehkä voinut olla laajempi esittely paikallaan ja pieni esittely ryhmistä, jotka eivät ole sieniä, vaikka niitä sieniksi kutsutaankin. Muuten pidin tätä erinomaisena johdatuksena sieniin. Erityisesti arvostin asiallisena pysymistä ilman mitään päihdemyönteisyystuputusta, jota tungetaan jatkuvasti sieniasioihin.