Ateneumin taidemuseon Gothic Modern -näyttelyn (4. 10. 2024–26. 1. 2025) suomenkielinen näyttelyjulkaisu.
Gothic Modern 1875–1925: Pimeydestä valoon on voittanut Grafian Kultahuippu 2024 -palkinnon sekä Iittalan XXVIII valtakunnallisten taidekirjapäivien Eliel Aspelin -palkinnon.
Modernin ajan taitelijat löysivät 1900-luvun alussa luovuudelleen uuden ja vahvan innoituksen lähteen pohjoisen keskiajan ja varhaisen renessanssin taiteesta. Menneisyyden ilmaisuvoimassa nähtiin kiinnostavia kuvaamisen tapoja, lumovoimaa ja aistimusten voimaperäistä kuvaamista. Edvard Munchin, Käthe Kollwitzin ja heidän aikalaistensa kiinnostus Pohjois-Euroopan, flaamin ja saksalaisen kielialueen keskiaikaisiin paikkoihin, maalauksiin, grafiikkaan ja muihin taidemuotoihin synnytti moderniin taiteeseen luovaa kokeilua. Tämä kiinnostus ylitti kansakuntien ja kulttuurien rajat ja johti uudenlaiseen taaksepäin katsovaan modernismiin.
Tässä näyttelyluettelossa paneudutaan ensimmäisen kerran siihen, miten taiteilijat 1870−1920-luvuilla ammensivat keskiajan taiteesta aiheita teoksiinsa ja esittivät uudenlaisia näkemyksiä taiteilijuudesta modernissa yhteiskunnassa. Taiteilijat ottivat kantaa yhteisöllisyyteen ja hengellisyyteen sekä ihmismielen syvimpiin kysymyksiin syntymästä kuolemaan ja itse olemassaoloon.
En päässyt taannoin Ateneumin Gothic Modern -näyttelyyn, joten oli mukava päästä tutustumaan siihen tämän näyttelyjulkaisun kautta.
Kirjan esipuheessa todetaan näyttelystä seuraavaa: "Gothic Modern -näyttely avaa uudenlaisen näkökulman moderniin taiteeseen valottamalla aiemmin näkymättömiin jäänyttä kertomusta siitä, miten taiteilijat Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa löysivät uudelleen keskiajan. Näyttelyn aikajänne ulottuu vuodesta 1875 vuoteen 1925." Kirjassa on runsaasti valokuvia näyttelyssä mukana olleista taideteoksista sekä seitsemän esseetä, jotka valottavat (tai ainakin yrittävät valottaa) teosten ja taiteilijoiden taustoja.
Esseissä käsitellään muun muassa kuoleman ja luonnon teemoja sekä Edvard Munchin, Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin taidetta. Osa esseistä on ilmeisesti suunnattu lähinnä taiteentuntijoille, kun taas osa on selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä myös tällaiselle taidemaallikolle. Osa esseistä myös loppuu hämmentävästi kuin seinään.
Tämä on fyysisenä esineenä aivan upea, oikea taideteos itsessään. Kirjassa on tyylikäs ja huomiota herättävä punamustavalkea värimaailma. Hieman kritisoin tosin sitä, että välillä on kirkkaanpunaista tekstiä rusehtavanpunaisella taustalla; se ei ole mikään maailman helpoimmin luettava väriyhdistelmä.
Fascinating topic and a gorgeous artwork selection, but rather than explore more general concepts and at the very least offer an accessible introduction, this catalogue reads as a series of PhD-style essays on specific aspects of the works of a small selection of artists. I would have loved to know more about the way they defined the gothic, and its relation to the medieval; whether the technique used also involved a return to older crafts; why Morris, the preraphaelites, and the architectural gothic revival movement of the earlier 19th century were excluded; etc.
I am still not sure about the premise, exactly, but I loved learning about artists of whom I was ignorant. Some of the shorter essays just stop without any warning, which was both disappointing and off-putting.