What do you think?
Rate this book
Leif Segerstam NYT!
Säveltäjä-kapellimestari Leif Segerstam kutsuu itseään säveltulkitsijaksi tai sävelvalitsijaksi. 1960-luvulta lähtien hän on tulkinnut ja valinnut varsin kiihkeään tahtiin. Todennäköisesti jokaisella on jonkinlainen kuva Segerstamin mahtavasta persoonallisuudesta, jo lehtikuvien perusteella.
”Olen nyt täyttänyt elämäni tarkoituksen”, sanoo Leif Segerstam, joka tietää olevansa yksi linkki musiikin evoluutiossa. Hän taistelee sitä ”rappiota ja rutinoitumista” vastaan, joka uhkaa kuuntelemista ja musiikin harjoittamista. Hän valitsee säveliä nopeasti ja paljon (nopeasti ja paljon hän myös ajaa autoa, syö ja juo, sen sijaan hän kävelee verkkaisesti). Hän rakastaa numeroita, ja sinfonian numero 69 alussa hänellä olikin ongelma: ”Vei enemmän aikaa keksiä sisäsiisti nimi kuin säveltää itse teos.”
Jos joku miettii, miksi on sävellettävä niin monta sinfoniaa, on Leifillä vastaus valmiina: ”Sävellykseni ovat kuin siittiöitä. Niitä on oltava valtava määrä, jotta jotkin jäisivät henkiin.”
Hän tietää myös sen, mitä musiikki on: ”Musiikki ei ole se mikä soi, vaan se, miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi.”
Leif Segerstam NYT! on kertomus ihmelapsesta, joka oppi soittamaan pianoa, viulua, alttoviulua, kaikkia vaskipuhaltimia ja nokkahuilua ja joka soitti jazzia striptease-esityksessä 13-vuotiaana.
Mahdottomista aikatauluistaan huolimatta on Leif Segerstam antanut täyden panoksensa teoksen kirjoittamiseen, sillä hän ymmärtää, että kirja ”universumin piilo-Mozartista” saattaisi hyvinkin kiinnostaa lukijoita.
”Olen nyt täyttänyt elämäni tarkoituksen”, sanoo Leif Segerstam, joka tietää olevansa yksi linkki musiikin evoluutiossa. Hän taistelee sitä ”rappiota ja rutinoitumista” vastaan, joka uhkaa kuuntelemista ja musiikin harjoittamista. Hän valitsee säveliä nopeasti ja paljon (nopeasti ja paljon hän myös ajaa autoa, syö ja juo, sen sijaan hän kävelee verkkaisesti). Hän rakastaa numeroita, ja sinfonian numero 69 alussa hänellä olikin ongelma: ”Vei enemmän aikaa keksiä sisäsiisti nimi kuin säveltää itse teos.”
Jos joku miettii, miksi on sävellettävä niin monta sinfoniaa, on Leifillä vastaus valmiina: ”Sävellykseni ovat kuin siittiöitä. Niitä on oltava valtava määrä, jotta jotkin jäisivät henkiin.”
Hän tietää myös sen, mitä musiikki on: ”Musiikki ei ole se mikä soi, vaan se, miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi.”
Leif Segerstam NYT! on kertomus ihmelapsesta, joka oppi soittamaan pianoa, viulua, alttoviulua, kaikkia vaskipuhaltimia ja nokkahuilua ja joka soitti jazzia striptease-esityksessä 13-vuotiaana.
Mahdottomista aikatauluistaan huolimatta on Leif Segerstam antanut täyden panoksensa teoksen kirjoittamiseen, sillä hän ymmärtää, että kirja ”universumin piilo-Mozartista” saattaisi hyvinkin kiinnostaa lukijoita.
476 pages, Hardcover
First published September 27, 2005
1 person is currently reading
15 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 4 of 4 reviews
August 31, 2015
Eloisa ja pyörremyrskymäinen elämäkerta suuresta säveltäjästä ja kapellimestarista. Lindgrenin teksti onnistuu olemaan samanaikaisesti kiinnostavaa, hienotunteista ja elämänmakuista. Aivan huikean hyvä teos, joka todellakin pääsi yllättämään ja jaksoi kiinnostaa myös lukijaa, joka ei Segerstamia sen kummemmin tunne.
July 2, 2019
"Musiikki ei ole se mikä soi. Musiikki on sitä miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi silloin kun se soi."
Minna Lindgrenin Segerstam-elämäkerta Leif Segerstam Nyt! ilmestyi jo vuonna 2005, maestron 60-vuotisjuhlien ympäristössä. Lindgren käytti pari vuotta kirjan tekemiseen, ja materiaalia onkin ollut hurjasti. Tavallisiin taiteilijaelämäkertoihin verrattuna Lindgrenillä oli haaste: miten kirjoittaa henkilöstä, joka on vielä mitä varmimmin elossa, suorastaan elämänsä vireessä. Lindgren onnistuu tehtävässään mainiosti. Leif Segerstam Nyt! on ihan parhaita ja kiinnostavimpia muusikkoelämäkertoja, joita olen konsanaan lukenut. Fiksuna kirjoittajana Lindgren lausuu kirjan puolenvälin paikkeilla, että hänkin alkaa mennä sekaisin kaikissa Segerstamin vauhdikkaan elämän vaiheissa, joissa loistavat menestykset loistavien orkesterien kanssa seuraavat toisiaan. Niinpä hän päättääkin luopua tiukasta kronologiasta ja kirjoittaa viimeistään kirjan loppupuoliskolla enemmän temaattisesti assosioiden. Tämä "rapsodisempi" lähestymistapa palvelee lukukokemusta.
Lindgren pääsee pureutumaan monipuolisesti nimenomaan Segerstamin runsaudensarvena pulppuilevaan persoonaan. Muusikkous, musikaalisuus, taiteellisuus on tälle nerokkaalle miehelle kaikki kaikessa, mutta nerous ei tee Segerstamista ylpeää. Omanarvontuntoisen toki. Mutta hyvä ruoka, hyvät ystävät, nokkelat sanaleikit, naisseikkailut ja eläminen tässä ja nyt – niistä Segerstam ammentaa elinvoimaa. Nyt-hetki on Segerstamille ensiarvoinen. Se on lähtökohta sekä hänen omiin sävellyksiinsä että myös muiden säveltäjien teoksiin, joita johtaessaan hän pyrkii asettumaan säveltäjän – tai sävelvalitsijan – saappaisiin teoksen ydintä ja sen herättämiä emootioita etsiessään.
Minna Lindgrenin Segerstam-elämäkerta Leif Segerstam Nyt! ilmestyi jo vuonna 2005, maestron 60-vuotisjuhlien ympäristössä. Lindgren käytti pari vuotta kirjan tekemiseen, ja materiaalia onkin ollut hurjasti. Tavallisiin taiteilijaelämäkertoihin verrattuna Lindgrenillä oli haaste: miten kirjoittaa henkilöstä, joka on vielä mitä varmimmin elossa, suorastaan elämänsä vireessä. Lindgren onnistuu tehtävässään mainiosti. Leif Segerstam Nyt! on ihan parhaita ja kiinnostavimpia muusikkoelämäkertoja, joita olen konsanaan lukenut. Fiksuna kirjoittajana Lindgren lausuu kirjan puolenvälin paikkeilla, että hänkin alkaa mennä sekaisin kaikissa Segerstamin vauhdikkaan elämän vaiheissa, joissa loistavat menestykset loistavien orkesterien kanssa seuraavat toisiaan. Niinpä hän päättääkin luopua tiukasta kronologiasta ja kirjoittaa viimeistään kirjan loppupuoliskolla enemmän temaattisesti assosioiden. Tämä "rapsodisempi" lähestymistapa palvelee lukukokemusta.
Lindgren pääsee pureutumaan monipuolisesti nimenomaan Segerstamin runsaudensarvena pulppuilevaan persoonaan. Muusikkous, musikaalisuus, taiteellisuus on tälle nerokkaalle miehelle kaikki kaikessa, mutta nerous ei tee Segerstamista ylpeää. Omanarvontuntoisen toki. Mutta hyvä ruoka, hyvät ystävät, nokkelat sanaleikit, naisseikkailut ja eläminen tässä ja nyt – niistä Segerstam ammentaa elinvoimaa. Nyt-hetki on Segerstamille ensiarvoinen. Se on lähtökohta sekä hänen omiin sävellyksiinsä että myös muiden säveltäjien teoksiin, joita johtaessaan hän pyrkii asettumaan säveltäjän – tai sävelvalitsijan – saappaisiin teoksen ydintä ja sen herättämiä emootioita etsiessään.
November 14, 2018
A biography of a great Finnish conductor, written by a fan. Leif Segerstam is an interesting character, and presumably a musical talent par excellence. Unfortunately the book was mediocre. The first part covered Leif's early years, and was a bit of a drag when listing life events one after another. The second part covered .. miscellaneous travels, women, food, colleagues, .. The 2nd part was more fun to read but is more like a collection of anecdotes.
After reading the book I'm wondering if Mr Segerstam really is so thoroughly respected as a conductor? And if yes, how can he pull it off with such eccentrism and larger than life personality? It would've been great to learn more about his leadership philosophy, and how he gets the various professional orchesters to follow his lead. There really isn't much analysis in the book.
There are plenty of funny anecdotes about Leif Segerstam. And quotes, such as: http://www.grahamnasby.com/misc/music...
I'd recommend the book for musicians playing classical music.
After reading the book I'm wondering if Mr Segerstam really is so thoroughly respected as a conductor? And if yes, how can he pull it off with such eccentrism and larger than life personality? It would've been great to learn more about his leadership philosophy, and how he gets the various professional orchesters to follow his lead. There really isn't much analysis in the book.
There are plenty of funny anecdotes about Leif Segerstam. And quotes, such as: http://www.grahamnasby.com/misc/music...
I'd recommend the book for musicians playing classical music.
May 23, 2025
Minna Lindgren on juuri oikea henkilö kirjoittamaan elämäkerta Leif Segerstamin kaltaisesta renesanssi-ihmisestä. Hänen kynänsä lentää ja hänellä on riittävästi taustatietoa tekemään yli 400-siivuisesta elämäkerrasta kiinnostavan ja mukaansa tempaavan. Kirjan kirjoittamisen ajankohtakin on osunut kohdalleen. Asiapitoisen tekstin vastapainona mukana on paljon lämmintä huumoria. Vaikuttaa siltä, että kirjan kirjoittaja ja kohde ovat olleet samalla aaltopituudella. Kirja on julkaistu 2005 eli yhdeksän vuotta ennen maestron kuolemaa. Oleellinen on näin kirjassa mukana ja arvokasta on ennen muuta kohteen oma panos kirjaan.
Lukiessani kyseenalaistin välillä, onko kaikki mukaan otettu nippelitieto todella tarpeen. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että yli neljä sataa sivua plus liitteet on perusteltu. Kirjan kohde on niin monipuolinen lahjakkuus ja niin monessa mukana ollut, ettei sitä kateta muutamalla sadalla sivulla. Ilman Minnan lennokasta kirjoitustyyliä ja syvää asiantuntemusta, lukemisesta olisi kuitenkin varmaan tullut ylivoimaisen raskasta. Nyt lukeminen oli yhtä juhlaa, ei vähiten sen vuoksi, että kirjoittajalla on usein viehättävä pilke silmäkulmassaan.
Kirja avaa hienosti ikkunan sekä Leifin yksityiselämään että hänen taiteeseensa. Jälkimmäisessä hän on ilmiömäinen, todellinen poikkeusihminen. Miten kukaan voi omaksua lyhyessä ajassa ja hallita monumentaalisia teoksia kuin vaikkapa Wagnerin Niebelungen Ring? Olen itse saanut kokea koko sarjan Leifin johtamana erillisinä teoksina toisiaan seuraavina kausina sekä lopuksi koko sarja muutaman illan välein. Unohtumaton kokemus.
Kirja valaisee myös kohdettaan yksityisenä ihmisenä ja sen osalta häntä ei kyllä oikein voi ihailla, pikemminkin päinvastoin. Hyvä kuitenkin, että tämäkin puoli kerrotaan ja tehdään se rehellisesti. Kai se on niin, että suuret taiteilijat eivät useinkaan ole ihmissuhteiden mestareita. Leif tosin taitaa olla loistava seuraihminen, ainakin johonkin pisteeseen saakka, mutta hänen läheistensä elämä ei aina ole ollut helppoa. Monet kipupisteet ovat päässeet kirjan sivuille ja oletan sekä toivon, että tähän on ollut kohteiden ja heidän läheistensä suostumus.
Mukaan pääsee myös pedagogi Leif Segerstam. Hänen panoksensa uusien kapellimestarisukupolvien kasvattajana on merkittävä. Hänen mukaansa kapellimestarin tehtävä on käynnistää muissa prosessi sen sijaan, että olisi itse tekijä (s. 404). Kouluttamiensa uusien sukupolvien myötä hän elää vielä keskuudessamme eikä vain muistoissamme.
Lukiessani kyseenalaistin välillä, onko kaikki mukaan otettu nippelitieto todella tarpeen. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että yli neljä sataa sivua plus liitteet on perusteltu. Kirjan kohde on niin monipuolinen lahjakkuus ja niin monessa mukana ollut, ettei sitä kateta muutamalla sadalla sivulla. Ilman Minnan lennokasta kirjoitustyyliä ja syvää asiantuntemusta, lukemisesta olisi kuitenkin varmaan tullut ylivoimaisen raskasta. Nyt lukeminen oli yhtä juhlaa, ei vähiten sen vuoksi, että kirjoittajalla on usein viehättävä pilke silmäkulmassaan.
Kirja avaa hienosti ikkunan sekä Leifin yksityiselämään että hänen taiteeseensa. Jälkimmäisessä hän on ilmiömäinen, todellinen poikkeusihminen. Miten kukaan voi omaksua lyhyessä ajassa ja hallita monumentaalisia teoksia kuin vaikkapa Wagnerin Niebelungen Ring? Olen itse saanut kokea koko sarjan Leifin johtamana erillisinä teoksina toisiaan seuraavina kausina sekä lopuksi koko sarja muutaman illan välein. Unohtumaton kokemus.
Kirja valaisee myös kohdettaan yksityisenä ihmisenä ja sen osalta häntä ei kyllä oikein voi ihailla, pikemminkin päinvastoin. Hyvä kuitenkin, että tämäkin puoli kerrotaan ja tehdään se rehellisesti. Kai se on niin, että suuret taiteilijat eivät useinkaan ole ihmissuhteiden mestareita. Leif tosin taitaa olla loistava seuraihminen, ainakin johonkin pisteeseen saakka, mutta hänen läheistensä elämä ei aina ole ollut helppoa. Monet kipupisteet ovat päässeet kirjan sivuille ja oletan sekä toivon, että tähän on ollut kohteiden ja heidän läheistensä suostumus.
Mukaan pääsee myös pedagogi Leif Segerstam. Hänen panoksensa uusien kapellimestarisukupolvien kasvattajana on merkittävä. Hänen mukaansa kapellimestarin tehtävä on käynnistää muissa prosessi sen sijaan, että olisi itse tekijä (s. 404). Kouluttamiensa uusien sukupolvien myötä hän elää vielä keskuudessamme eikä vain muistoissamme.
Displaying 1 - 4 of 4 reviews