Lentokoneet törmäävät Lontoossa. Suomessa sähkö- ja tietoverkkoihin tehdään iskuja. Sotilastiedustelun Janne Peura ja Supon Laura Vesterinen jäljittävät tahoillaan merkkejä vieraan vallan operaatioista. Kun Jannen ja Lauran tutkimuslinjat risteävät, he nousevat suuriin rooleihin kansainvälisessä pelissä, jonka panokset ovat todella korkeat.
Tiedustelumaailman sisäpiiriläisen trilleri vie hybridioperaatioiden salattuun ytimeen. Kirjan luettuasi uutisotsikot eivät enää koskaan näytä samalta.
Varmasti yks tämän vuoden parhaimpia kirjoja - ihan mieletön. Juoni oli vetävä, hahmot kiinnostavia, ja jännitys säilyi ihan viimeisille sivuille asti. Kun miettii, miten paljon maailma on muuttunut ja miten suuri merkitys esimerkiksi tekoälyllä on nykyään, tää kirja on tosi ajankohtainen ja nykypäivään sopiva teos. Mun mielestä tää on kirja, joka JOKAISEN somea käyttävän pitäisi lukea! Vaikka tää onkin fiktiivinen kirja, kirjailijan sanojen mukaan tässä on silti mukana paljon faktaa ja oikeassa elämässä tapahtuneita asioita. Epilogin aikana meni kylmät väreet, melkein alko pelottaa. Ihan mahtava kirja!
Jos seuraava kirja on yhtä hengästyttävän mukaansatempaava, mutta herra Honka vähentää naisten tisseihin ja perseisiin kohdistuvaa katsetta, ansaitsee se täydet viisi tähteä.
Maailman geopoliittinen tilanne on muuttunut valtavasti, ja siihen peilaten tämä Aamos Hongan esikoisteos on erittäin ajankohtainen. Romaani peilaa suurvaltojen välisiä jännitteitä ja mikä kiinnostavinta, avaa erinomaisesti minusta mis- ja disinformaation käyttöä ja merkitystä. Opiskelen tällä hetkellä yliopistossa sivuaineena informaatiotutkimusta ja siitä näkökulmasta katsottuna kirja tarjosi valtavasti tärkeitä seikkoja. Honka kertoo itse loppusanoissa, että teos pohjautuu hyvin vankasti toteen ja kaikki, mitä kirjassa kerrotaan on jo tehty tai käytetty geopoliittisesta valtataistelussa.
Punainen verkko on siis äärimmäisen ajankohtainen ja avaa sitä, että vihollisia on muuallakin kuin itärajan takana. Teos on kerrottu useasta eri näkökulmasta, mutta kokonaisuus pysyy hallinnassa ja selkeänä. Kuuntelin kirjan äänikirjana ja pysyin hyvin kärryillä siitä kuka oli kuka ja ketä seurattiin milloinkin. Kerronta on erittäin vetävää ja juoni rakentuu hiljalleen, niin että jännitys pysyy yllä läpi teoksen nousten loppua kohti. Oon intoillut tästä teoksesta nyt about kaikille, jotka jaksaa kuunnella. Ja iso iso suositus, varsinkin jos maailman tilanne yhtään kiinnostaa ja se millaisen kaikenlaisen vaikuttamisen kohteeksi Suomi voi joutua ja on mahdollisesti jo joutunut. Ja miten kansaan ja heidän mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan. Punainen verkko alleviivaa täydellisesti kriittisen informaatiolukutaidon tärkeyttä ja onkin siksi mielestäni myös tärkeä yleissivistävä teos, vaikka kerrontateknisesti rakennettu fiktiiviseksi jännäriksi.
Kirjan paras anti: ”Kiinassa oli kehitelty huikea pitkän tähtäimen suunnitelma länsimaiden rappioittamiseksi. Kun kiinalaiset lapset ja nuoret katsoivat TikTokin sisarversiosta Douyinstä minuuttien pituisia opetusvideoita avaruudesta ja fysiikasta, länsimaihin syötettiin muutaman sekunnin mittaista aivotonta soopaa, jota muutkin sosiaalisen median palvelut olivat alkaneet matkimaan.”
A realistic work of fiction depicting how China attempts to influence foreign citizens through disinformation, hacking, and even violence to justify its rule over Taiwan. Fortunately, Finland, alongside other targeted nations, has experts ready to counter these efforts.
Kv-politiikan penkkiurheilijan unelma! Erittäin ajankohtainen teos, joka nostaa esille teknologian ja kv-politiikan yhtymäkohdan, Kiinan luoman moniulotteisen uhan länsimaailmalle sekä miten henkilökohtaiseksi hybridivaikuttaminen voi mennä. Yksi tähti pois hiukan junnaavasta juonesta, mutta muuten teos on tiukka paketti, joka pitää otteessaan loppuun saakka. Hongan esikoinen sopii varmasti myös kaikille Helena Immosen Operaatio Kettu-sarjan ystäville
”Virallinen termi Kiinan Kansanarmeijan keskuudessa oli Sota julkisesta mielipiteestä, kun länsimaissa puhuttiin disinformaatiosta.”
”Kiinassa oli kehitelty huikea pitkän tähtäimen suunnitelma länsimaiden rappioittamiseksi. Kun kiinalaiset lapset ja nuoret katsoivat TikTokin sisarversiosta Douyinistä minuuttien pituisia opetusvideoita avaruudesta ja fysiikasta, länsimaihin syötettiin muutaman sekunnin mittaista aivotonta soopaa, jota muutkin sosiaalisen median palvelut olivat alkaneet matkimaan. Tämä oli nyt jo saanut monen eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen nuoren, ja vähän vanhemmankin henkilön, keskittymis- ja oppimiskyvyn rappeutumaan. Aasialaiset koulut pärjäsivät nykyään länsimaisia verrokkejaan huomattavasti paremmin, muun muassa juuri tästä syystä. Ja nyt Xialla kumppaneineen oli mahdollista valjastaa tarkoin hiotut algoritmit sisältöpropagandaan, jolla voitiin vähitellen ja huomaamatta aivopestä koko TikTokia käyttävä läntinen maailma heidän suunnitelmiensa mukaiseen ajatteluun.”
”Kiinan mobiilipohjaiseen sosiaaliseen pisteytysjärjestelmään tuli negatiivinen merkintä, jos osti usein alkoholia. Samoin kävi muun paheellisen toiminnan takia, sakoista nyt puhumattakaan. Merkinnöillä oli vaikutusta vakuutusmaksujen ja korkojen suuruuteen, ja pahimmassa tapauksessa jopa siihen, myönnettiinkö henkilölle matkustusasiakirjoja tai edes matkalippuja.”
”Hänen oma autonsa Polestarinsa oli itse asiassa kiinalainen auto. Teemu tunsi äkisti olonsa epämiellyttäväksi. Ehkä hänen pitäisi välttää käyttämästä älypuhelintansa autonsa kautta. Ties mitä tietoa se lähetti Pekingiin.”
”Hänen tyttärellään on TikTok. Pääsivät sitä kautta tunkeutumaan tyttären puhelimeen, josta löytyi sitten videoita isästä. Saatiin ilmeisesti myös miehen puhetyyli hyvin tähän (itsemurha-deepfake-videoon, JV:n huomautus)”.
Vuoden 60. kirjani on salanimellä Aamos Honka kirjoitettu jännäri nimeltä Punainen verkko. Honka ilmeisesti työskentelee tiedustelualalla, josta syystä hän ei kirjoita omalla nimellään.
Honka kertoo jälkisanoissaan, että hänellä oli mielessä romaani Venäjän uhasta, mutta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja idea kuivui kasaan. Uusi idea löytyi Kiinan pyrkimyksistä ja uhasta maailmalle. Tosin kirjaa kirjoittaessa alkoivat uudetkin ideat jo löytyä todellisuudesta. Eli monella kirjassa kerrotulla asialla on jonkinlaista todellisuuspohjaa. Hongalla on uusi idea uutta kirjaa varten ja häntä jännittää, ajaako todellisuus senkin ohi ennen kun kirja on valmis.
Aika lailla hybridisodankäynnin maailmaan tämä romaani sijoittuu. Tämä on aika lailla sisarteos Helena Immosen Horros-romaanille. Jopa osin samoja ideoita ja samoja toimijoita (Puolustusvoimat, tasavallan presidentti, Amerikan ja Britannian tiedustelupalvelut, Kiinan uhka jne.) on mukana. Honka myös Immosen tapaan ottaa romaaniinsa mukaan tosielämän henkilöitä.
Päähenkilöitä on useampi, joskin loppua kohden näkyvimmin esiin nousee Puolustusvoimien sotilastiedustelun komentajakapteeni Janne Peura. Pääosin torjutaan siis Kiinan uhkaa, seikkaillaan Suomessa ja piipahdetaan vähän Kiinassakin mm. pelastamassa amerikkalaisten vakooja. Vakoojalla kun on tähdellistä Kiinasta varastettua materiaalia, jonka avulla länsimaat voivat torjua Kiinan uhkaa. Kiina vain iskee romaanissa takaisin monilla eri tavoilla.
Oikein viihdyttävää luettavaa ja kuten kirjailijan jälkisanoissa kerrotaan, kaikella on totuuspohjaa, ainoastaan aikajännettä hän on lyhentänyt. Asiat eivät tapahdu oikeasti ihan niin nopeasti kuin romaanissa tai elokuvassa.
Hieman sanon siitä, että kirjoitustyyli varsinkin romaanin alkupuolella ei ollut aina ihan vakuuttavaa. No, esikoisromaani kyseessä ja varmasti kirjoitustaitoa karttuu. En sano, että teksti olisi jossain paikoissa ollut hieman lapsellista, mutta sinne päin. Onneksi tämä ei vaivannut koko kirjaa. Hieman miinusta myös siitä, että loppua kohden tuli tunne, että nyt on vain päätettävä tämä romaani ja vähän turhankin sujuvasti ja vähällä kerronnalla asiat etenivät, kun kerrontaa suhteuttaa aiempaan tekstiin. Hieman epäuskottava oli myös lopun sukellusveneoperaatio.
Plussaa sen sijaan siitä, miten Honka päätti yhden päähenkilönsä, Teemun, kohtalon. En olisi ihan sellaista ratkaisua odottanut, joten siinä romaani poikkesi erityisesti edukseen muista vastaavanlaisista kirjoista.
Myös pisteitä on annettava siitä, että Honka suhtautuu Immosta varauksellisemmin kaikkiin isoihin Suomen liitolaisiin, kun Immonen tuntuu välillä aika sinisilmäisesti luottavan ”isompien Nato-kavereiden” hyvään ja vilpittömään suhtautumiseen. Realistisempaa oli Hongan kerronta tältä osin. Noita alun lainauksia olisi voinut kirjoittaa enempikin ja nuokin alun lainaukset vähän pidempinä (kuten teksti kirjassa oli), mutta lukekaapa kirja itse, suosittelen.
Alun kerronta sen verran häiritsi, että mietin alussa vahvaa kolmosta, mutta pakkohan tämä on nostaa täysissä tähdissä neloseen.
EDIT. Kirjoitin tämän wordiin ennen julkaisua ja huomasin, että kappas vain, seuraava romaani, Viides artikla, on ilmestynyt. Meni varaukseen.
EDIT 2. Jäi kirjoittamatta, että Hongan suhtautuminen ”isoihin liittolaisiin” toi mieleeni myös Kari Haakanan ensimmäisessä Jari Karhu -kirjassa kuvatun asetelman eli että liittolaiset saattavat pientä Suomea vedättää. No kuinka ollakaan, äsken kirjaston Bestseller-hyllyssä oli uusin Kari Haakanan kirja. Meni lainaukseen.
Arvioksi 3,7/5. Aamos Honka: Punainen verkko (2025).
Vetävä ja ajankohtainen trilleri mielenkiintoisesta aiheesta. Piti mukanaan, mutta häilyin kolmen ja neljän tähden välillä. Miinusta ei mitenkään eeppisestä kielenkäytöstä (vrt esim. Anni Kytömäki tai Juha Itkonen) sekä siitä, miten ulkonäkökeskeisesti ja miessuhteen kautta osa naishahmoista kuvattiin. Kokonaisuutena kuitenkin oikein viihdyttävä ja kerronnallisesti hyvin rakennettu lyhyistä kappaleista.
Uskomaton kirja. Jos elät osana yhteiskuntaa ja etenkin jos käytät somea, lue tää. Plussaa, jos pidät trillereistä. 500 sivua ei oo koskaan ennen tempassu mua mukaansa näin väkivaltasesti. Olisin lukenu tän päivässä, jos en olis joutunu tasaa pulssia joka välissä. Aamos Honka on alias, jonka takana kirjoittaa tiedustelumaailmassa hyvin mukana oleva valtion työllistämä maisteri. Sen takia kaikki kirjan skenaariot tuntuu uskomattoman tosilta. Kun lisätään vielä mukaan maailman tapahtumia ihan viime vuodelta, tuntuu kuin lukis kirjaa, jonka tapahtumat avautuu jossain päin maailmaa juuri nyt. Ainut mainittava miinus on vähän pinnalliseksi jäävä hahmojen kuvailu kirjan alkupuolella. Se kuitenkin unohtuu, kun tapahtumia saadaan lisää.
Loppusanojen mukaan kirjailija yrittää ravistella suomalaisia varautumaan kriisitilanteisiin ja pitämään tietosuojastaan huolta. Kirja onnistuu tässä erinomaisesti ilman, että syyllistyisi saarnaamiseen tai luennointiin.
Kuulin tästä kirjasta Hesarin Uutisraporttipodcastista, kun Marko Junkkari suositteli sitä. Tarinassa oli mun makuun hyvä tempo (eli nopea), ja asioiden seuraaminen monen eri henkilön näkökulmasta toimi tässä hyvin. Miinuksena, tekstistä välittyi tosi selvästi se, että kirjailija on keski-ikäinen mies. Naisten kuvaaminen oli tosi kökköä ja välillä teki mieli sulkea kirja koska tuli liikaa lääh puuh -vibat.
Tästä huolimatta kannattaa lukea, jos tykkää actionista (ja miksei muutenkin), aiheena hybridivaikuttaminen on ainakin tosi tätä päivää
Helmet 9/2025 Kirjassa on konflikti => 🎧 Aamos Honka, Punainen verkko 👍
Helmet -lukuhaaste viikko 9
Olin alun perin kaavaillut tähän #helmetlukuhaaste2025 kohtaan 9 ”Kirjassa on konflikti” Ilkka Remeksen kirjaa Pimeyden sydän, mutta lukiessani sitä, huomasin että se sopii täydelllisesti toiseen haastekohtaan (34 Kirjassa on tunnettu rakennus).
Tämä Aamos Honkan, Punainen verkko tuli vastaan, kun etsin dekkarihaasteseen 🕵️♀️ kirjaa 📚, jonka tapahtumat sijoittuvat Aasiaan 🌏. Punainen verkko 🔴🕸️ on Aamos Honkan esikoinen ja jäin siihen koukkuun 🪝 ihan heti. Kirja on niin ajankohtainen tähän hetkeen ja antoi todella ajattelemisen aihetta 🤔 Etenkin nyt, kun tämä suurvaltapeli näyttelee niin keskeistä osaa uutisissa 🗞️, saa se todella pohtimaan, miten helppoa tänä päivänä on luoda uskottavan oloisia valeuutisia 🤥🗞️, kuinka kuvia 📷 sekä videomateriaalia 📹, voidaan manipuloida niin aidon näköiseksi, ettei silmä 👁️ erota oikeaa. Toinen asia mitä olen pitkään miettinyt, miten paljon meitä seurataan? ja mihin kaikkeen annemme itse luvan? Kameroita on joka puolella ja meidän digitaalinen jalanjälki kasvaa koko ajan. Lähdekriittityys on todella tärkeää, eikä pidä unohtaa kotivaraa, myös isoissa kaupungeissa...
Olipa kiva pitkästä aikaa lukea kunnon vakoiludekkari, odotan innolla kirjailijan tulevia teoksia. Olen aina tykännyt Ilkka Remeksen jännäreistä, ne ovat usein ajankohtaisia ja pelottavan todentuntuisia, yleensä tarinat ovat ihan uskottavia. Ilokseni Aamos Honka kirjoittaa samalla tyylillä.
🎧 Aamos Honka, Punainen verkko 👍
Sopii Helmet lukuhaasteessa 2025 kohtiin: 9 Kirjassa on konflikti 20 Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja 24 Kirjassa tehdään laittomuuksia
Pistin tän kirjan lukulistalle Uutisraportti -podcastin Marko Junkkarin suosituksen pohjalta, ja tappelin tän kyllä todella pitkin hampain loppuun.
Kerronta oli päälausevetoista, ja mun mielestä se kielsi lähinnä kirjailijan kokemattomuudesta tarinankertojana. Mielenkiintoisempana ja oikeastaan ainoana kantavana elementtinä olikin kirjailijan oma tausta suomalaisessa tiedustelumaailmassa, ja nimenomaan tämän todellisuuden valottaminen kirjan kautta oli syy, miksi halusin sen lukea ja lopulta päädyin edes kaksi tähteä antamaan. Oli tosiaan ihan kiinnostavaa lukea kaikkea random nippelitietoa suomalaisviranomaisten tiedustelutoiminnasta, ja miten se linkittyy osaksi kansainvälistä verkostoa. Toki en tiedä että, kuinka paljon jotkut yksityiskohdat olivat liioittelua, mutta jotenkin en jaksa uskoa kirjailijan mielettömään mielikuvitukseen tässä suhteessa.
Juoni oli kaiken kaikkiaan melko ennalta-arvattava, ja tätä ei todellakaan auttanut se että kirja itsessään oli myös niin juonipainotteinen. Henkilöt olivat aika toissijaisia ja persoonattomia, joten ainakin itselleni oli ihan se ja sama, kenen perspektiivistä Suomen tapahtumia vietiin eteenpäin. Kirjailija on saanut ihan aiheellisesti kritiikkiä todella kapeista naiskuvauksista - jopa korkeimpien naispuolisten turvallisuusammattilaisten etu- tai takavarustusta piti kommentoida jollain tavalla, ja jokaisella naispuolisella työntekijällä oli aina ollut jonkinlainen seksisuhde erääseen miespäähenkilöön. Jotenkin ihan vitun väsynyttä. :D
Tää oli omasta mielestäni sen verran setämieskirjallisuutta että ihmettelen, ettei tätä julkaistu loppusyksystä isänpäivälahjaksi.
Kieltämättä erittäin toimiva trilleri Kiinan tiedusteluorganisaatioiden operaatioista Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tiheät ja lyhyet kappaleet oli rakennettu jännitystä ylläpitäen ja tekevät teoksesta sivumäärään nähden helppolukuisen. Pidin erityisesti siitä, että myös kiinalaisen vastavakoojan näkökulmaa oli jaksettu tuoda mukaan tarinaan reilusti (vaikka tämän ajatuksiin ei ihan lopussa tarpeeksi palattu).
Olihan tähän tietysti kirjoitettu aivan vastustamaton pääosamies, joka on hurmannut jokaikisen naisen, jonka kanssa on ikinä ollut työyhteyksissä (pitääkö tämä klisee oikeasti aina tuoda näihin trillereihin?). Annan kirjailijalle tämän anteeksi, koska sitä ei erityisesti korostettu kuten yleensä.
Hieno aloitus salanimellä Aamos Honka-kirjoittavalle kirjailijalle, jonka punainen verkko ulottuu infomaatiovaikuttamisesta isoihin hybridioperaatiohin. Kiina, Venäjä ja mustamaalaaminen netissä ovat pääosissa tässä trillerissä. Viihdyin kirjan mukana alusta asti ja seuraavalla osalla on kovat odotukset.
Johan oli meno, meininkiä, jännitystä tiedustelun maailmassa. Jännä miten mielikuvituksen tuote voi olla tänään totta, kuten Kiinan tai Venäjän toimet ja tekoälyn kehityskulku!