Elämäni miehet

by Samuli Putro

Miehet, jotka jättivät jäljen.

Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä.

Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan.

”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.”

Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.

Genres: Nonfiction, Audiobook, Finnish Literature, Memoir, Biography

246 pages, Hardcover

Published January 15, 2025

Reviews

[Susa · Rating 2 out of 5]

Okei siis kyllä, ymmärrän, että tämä on kirja miehistä, ja kun mies muistelee miehiä, on siinä naiset vaan tiellä, mutta kieltämättä itse näin naisena vähän huvitti se tapa, millä vastakkainen sukupuoli mukaan tuodaan. Naiset on "lyhythiuksinen", "vaaleatukkainen", "nauravainen" (hiukset ja hymy, ne on ne meidän tärkeimmät ominaisuudet!), ja suhtautuminen heihin toki on joko vähän välinpitämätöntä, koska jonkun muun miehen nainen (eli toisen omaisuutta) tai mustasukkainen (koska omaa omaisuutta).

Miehen rohkeaa tunnepuhetta on toki aina ilo lukea. Puhukaa lisää tunteistanne ja reflektoikaa, miehet! Käykää myös terapiassa! (Ja käykää terapiassa sukupuolesta riippumatta! Mutta älkää välttämättä kirjoittako siitä kirjaa. Terapian ympärille keskittyvä kirjallisuus ei ole nyt sentään niiiiin mielenkiintoista.)

[Lasse Karjalainen · Rating 5 out of 5]

Olen tykänny Putron teksteistä niin kauan kuin niistä muistan. Zen Cafe sanoituksineen ja sen jälkeen soolourallaan Samuli on onnistunut säväyttämään sanojen käytöllään.

Kirjan kirjoittaminen on Putrolle uusi aluevaltaus, eikä sekään jätä kylmäksi.

Kieli on elävää ja rikasta. Putro on omaksunut hyvin yksityiskohtien universaaliuden. Mitä tarkemmin asiaa kuvaa, sitä useampi siihen samaistuu.

Lisäksi aihe on kiinnostava ja haastaa pohtimaan myös omaa miehuutta sekä suhdetta miehiin. Putro onnistuu (onneksi) välttämään herkän aiheen politikoinnin ja pysyy yksityisessä. Se tuntuu raikkaalta tuulelta identiteettisotien keskellä.

Psykologina on myös aina mielenkiintoista kuulla terapeuttien lähestymisiä ja toisaalta asiakkaiden salattuja ajatuksia sessioissa ja niiden välillä.

Bonuksena vielä pidän raa’asta rehellisyydestä, siitä kun kirjoittajat kertovat niistä pienistä, jokaisessa meissä ohikiitävistä, mutta todellisistä ja häpeällisistä ajatuksista. Kirja on monin puolin rohkean avoin kertomus haavottuvaisuudesta.

Kannatti lukea.

[Miika Moilanen · Rating 4 out of 5]

Tarkkanäköisiä havaintoja ihmisistä ja ihmissuhteista. Tarinoiden anonymiteetti tekee niistä universaaleja ja samaistuttavia. Teksti on täynnä kauniita kielikuvia ja vertauksia, jotka jäävät pidemmäksi aikaa mieleen. Kuuntelin tämän äänikirjana, jonka Putro itse luki ja se kohotti tekstiä entisestään.

[Laura Walin · Rating 2 out of 5]

Samuli Putro toteaa itsekin jossain kohtaa, että "tästä tulikin terapiakirja", ja siihen napanöyhdänkaivelukategoriaan minäkin tämän sijoitan. Tarkoituksena on varmaan ollut tehdä viidenkympin tilinpäätös sellaisella vähän uudella tavalla, joka varmistaa, että omaelämäkerta luetaan ja siitä puhutaan.

Zen Cafén nokkamiehen ja sittemmin sooloartistin elämänkulku tulee siis valotettua kirjan nimen mukaisesti muutaman keskeisen mieshahmon kautta. Aika moneen tarinalinjaan liittyy nainenkin, tai ainakin suhde kerrottavana olevaan mieheen ristivalottuu aina kyseisen ajankohdan naisystävänkin kautta. Piirtyy kuva ujosta, mustasukkaisesta ja aika neuroottisestakin miehestä, joka etsii hyväksymistä kaikissa ihmissuhteissaan.

Ilman kirjassa kuvattua terapiasuhteen kehittymistä olisi tähtien määrä saattanut nousta, mutta nämä välipaloiksi kirjoitetut jaksot, joissa kuvataan terapeutin valintaa, hänen antamiaan harjoitteita ja terapeutin kanssa käytyjä keskusteluja, tuntuivat itselleni täysin tarpeettomilta. Monia asioita voi jäsentää kirjoittamalla, mutta kaikkea ei pidä julkaista.

[Heidi]

Miehet ja tunteet ja terapiapuheen arkipäivästäminen on isoja ja tärkeitä aiheita. Kirjaan oli valittu keinoksi puhua Putron elämän miehistä Jätkänä, Tuottajana jne. Ymmärrän sen sillä, että näin pystyttiin kuvaamaan Putron suhdetta ja tunteita ko. miesten kanssa, mutta koska kyseessä on helposti guuglattavat ihmiset, aiheutti se myös epämukavuutta. Sillä on mahdoton pysyä vain omassa perspektiivissä, kun puhuu suhteestaan toisiin, väistämättä tulee kertoneeksi niistä toisista ja lukijaa taitaa olla mahdoton koulia niin, että tämä pystyisi ajattelemaan, että kyseessä on vain yksi filtteri toiseen ihmiseen. Tosin ei Putro päästä itseäänkään vähällä.

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Oli tosi vaikuttavaa lukea tällaista tosi analyyttistä itsetutkiskelua, ja myös ahdistavaa, koska ahdistuksen kokemuksia oli kuvattu niin hyvin. Tunnistin tästä paljon itseäni, tiettyä vaikeutta olla ihmisenä muiden kanssa, joka oli tavallaan lohdullista koska ehkä ihmisiä lopulta yhdistää jonkinlainen elämisen vaikeus? Oli miten oli, tosi kiehtovaa päästä kurkkaamaan artistin mielen sisään tällä tavalla.

[Ville Verkkapuro]

True introspection, openness and a great, clever memoir. By talking about the men in his life Putro talks about his past and present, himself and his women. Stupid, fun wordplay to lighten up the mood as we went along. My relationship with Putro is vast and complicated. Listened to his music as a kid a lot and it made me depressed, painted a picture of adulthood and being Finnish I didn't like. There's moments of bleak greyness, Putro singing in the background – and I hate it. It reveals something pathetic and sad. Yet, I still have no problem with him. He just makes me depressed. Yet somehow I think that's how life is and I hate it but it's still good and this book was great. Something a memoir should be.

[Kirsi Vatanen · Rating 4 out of 5]

Kauniita kielikuvia ja havaintoja kirjoittajan elämästä. Yhden elämän miehen taisin tunnistaa, loput päätin olla googlaamatta.

[S · Rating 5 out of 5]

Ai että, olipa mukava kuunnella sujuvaa kirjaa, joka veti kuin veturi junaa. Vähän kiikun ja kaakun, pitäisikö antaa viisi tähteä: tuli vähän kuitenkin olo, että vielä olisi yhden tai kaksi oivallusnykäisyä vaatinut, ja olisi ollut aika lähellä täydellisyyttä. Jotenkin tämä kolahti juuri tähän hetkeen todella hyvin.

Ja viisi tähteähän ei ole täydellisyyttä, vaan todella hyvää, joten annan sen viisi. Ei ole pitkään aikaan tältä tuntunut kirjaa kuunnellessa; loppukohtaus kouraisi yllättäen ja vähän väkivaltaisenkin rajusti tunteet itselläni pintaan, mikä oli varmasti tarkoituskin, ja niin, jotenkin kevyt ja painava olo samaan aikaan, kuin olisi päästänyt hitaan väräjävän uloshenkäisyn pitkän hengen pidättelyn jälkeen.

Kiitos kirjailijalle. Myös kustantajalle, joka on antanut hänen lukea kirjansa äänikirjaksi itse.

[Laura · Rating 3 out of 5]

Jotenkin sympaattinen, kömpelö ja sitä kautta kirjoittajansa näköinen/oloinen omaelämäkerta. Olisi kaivannut ehdottomasti laadukkaampaa kustannustoimittamista, kuten nämä ei-kirja-alan julkkisten teokset oikeastaan aina kaipaisivat. Kokonaisuus kuitenkin vallan lempeä, avoin ja itsereflektiivinen, tällaisesta maskuliinisuudesta, sen kipukohdista ja epävarmuudesta lukee mieluusti vähän keskiverrompaakin tekstiä.

2,5 tähteä.

[Cecilia Ollikainen · Rating 3 out of 5]

3,5 / 5 ⭐️

putron tekstiä oli miellyttävä kuunnella. mitään super mullistavia ajatuksia tämä ei mussa herättänyt, mutta kuvailut ihmissuhteista sai projisoimaan myös omaa elämää. kirjan viimeinen luku turvapaikasta synnytti pienen läikähdyksen mun sydämessä.

[Tyyne · Rating 4 out of 5]

Kirjan lukeminen tuntui samaan aikaan lohdulliselta ja kepeältä mutta toisaalta myös raastavalta. Uppouduin Putron sanoihin ja ajatuksiin samalla voimalla kuin omiin elämäni pohdintoihin ja imaisin kirjan muutamalta istumalta. Kirjan suola oli Putroon tutustuminen sekä syväluotaavat huomiot ja oivallukset hänen ihmissuhteidensa dynamiikoista. Huomasin löytäväni niistä paljon samaistuttavaa, mikä yllätti ennakkoluuloni, sillä mitä yhteistä minulla olisi reilu viiskymppisen taiteilijamiehen kanssa? Ilmeisesti yllättävän paljon.

[Lauhahiipija · Rating 4 out of 5]

Tuntuu vaikealta arvioida tätä kirjaa. Koin sen samalla hyvin mielenkiintoiseksi, mutta loppua kohden turhan tasapaksuksi ja itseään toistavaksi. Toisaalta kauniit kielikuvat ja vertaukset pitivät minut otteessaan. Kirjasta huomaa, että sen kirjoittanut laulujen kirjoittaja. Kirjan tarinoiden anonymiteetti tuntui myös kiehtovalta.

[Joanna · Rating 5 out of 5]

Kaunis ja ihailtavan taitavaa reflektointia. Ihanaa kuulla miten rakastavasti Samuli kertoo platonisista ystävistään eikä pelkää läheisyyttä vaan kertoo tarvitsevansa sitä. Samulin kirjoitustyyli on niin soljuvaa ja teki mieli pitää lukupäiväkirjaa hänen letkautuksista ja lauserakenteista :)

[Aino Sadeniemi · Rating 5 out of 5]

kuuntelin putron lukemana, iihana 💌

[Annukukka]

Näin henkilökohtaiselle teokselle en halua antaa arvosanaa. Arvostan kirjan itsereflektiota ja rehellisyyttä paljon. Harva uskaltaa näin paljastaa haavansa ja epävarmuutensa. Putron sanoituksia on paljon elämäni soundtrackilla ja jokainen levy palauttaa minut tiettyyn aikaan, tunnelmaan ja oloon. Jo tästä lähtökohdasta odotin teoksen lukemista. En tiedä mitä odotin, mutta sain paljon ajateltavaa. Lopun turvapaikka kosketti.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Mielenkiintoisia havaintoja ihmissuhteista ja niiden elinkaaresta. Lähestymistapa terapian kautta loi syvemmän merkityksen. Kuuntelin äänikirjana.

[Aapo · Rating 4 out of 5]

Vetävä ja viihdyttävä, hämmentävän rehellinen. Aika moni kirjan henkilöistä esitetään epäedullisessa valossa, mistä tulee lukijalle vähän niljainen olo. Nimiä ei mainita, mutta useammankin henkilöllisyys on helppo päätellä. Onko tällainen oikein ja reilua? Vaikka eniten toki Putro suomii itseään ja paljastaa monia heikkouksiaan. Pisteet erityisesti mielenterveysasioiden arkistamisesta ja avun hakemisen stigman poistamisesta.

[aida vellamo · Rating 4 out of 5]

"En tiedä, voimmeko oppia toisistamme enää kovinkaan paljoa, mutta se ei sureta minua. Vähäkin riittää, koska se on painavaa ja lämmintä vähäisyyttä."

[Veera Lehtinen · Rating 4 out of 5]

Ihana!! Suosittelen kuuntelemaan. Putron lukemista oli ihana kuunnella.

[Suvi Hänninen · Rating 3 out of 5]

Putron takia olisin halunnut tykätä tästä enemmän. Terapiaromaaniksi tavanomainen, samaan aikaan onnistuu olemaan pinnallinen ja poukkoileva taiteilijaelämäkerta. Kirjan sanoma jäi itselle jotenkin epäselväksi ja todella pinnalliseksi

[Taru · Rating 5 out of 5]

Upea teos! Odotettu ja odotukset täyttänyt kirja, joka käsittelee Putron elämää mielenkiintoisella tavalla. Kirja pitää otteessaan alusta loppuun ja onkin helppo ahmia yhdeltä istumalta.

[Antti K · Rating 4 out of 5]

Arvioidessaan elämänsä miehiä Putro kuvaa kiinnostavasti myös terapiaa ja musiikin tekemistä. Kovasti kyllä mietitytti nimettömyyden hyvin läpinäkyvä verho. Monet henkilöistä löytää halutessaan netistä seitsemässä sekuntissa. Että toivottavasti omat ystävät, työkaverit ja sukulaiset eivät saa päähänsä kirjoittaa tällaista. Ja minkä verran ylipäätään on mieltä kirjoittaa pääkaupungista, hitaasta kappaleesta ja kiltistä miehestä, kun voisi kirjoittaa Helsingistä, Ilmasta tehdyistä ja…

[Juuso · Rating 4 out of 5]

Teoksessa muusikko Samuli Putro kertoo kahdeksasta miehestä ja heidän vaikutuksesta Putroon. Henkilöt on nimetty anonyymisti: kirjoittaja, isä, ohjaaja, poika, pomo, jätkä, uusi kaveri ja kiltti mies.

Kirjassa Putro aloittaa psykoterapian, ja samoihin aikoihin hän ryhtyy kirjoittamaan miehistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Ihmissuhteita sävyttää muun muassa jatkuva kilpailu, pelko ulkopuolelle jäämisestä, miellyttämisen halu, heikko itsetunto ja niin edelleen.

Putro puhuu omista pelkotiloistaan rehellisesti, minkä vuoksi hän näyttäytyy hieman reppanana ja haavoittuvaisena — herkkänä miehenä. Tästä syystä kirjoittajaan on todella helppo samaistua, ja moni hänen kirjaamansa kokemus ja ajatus tuntuu todella tutulta.

Lukukokemus oli erittäin miellyttävä. Kirja herätti paljon lämpimiä ajatuksia.

[Ade · Rating 3 out of 5]

En osannut odottaa tällaista kirjaa. Odotin pinnallisempaa, iloisempaa ja musiikkiin keskittyvämpää. Putro menee kuitenkin syvälle ja antaa itsestään enemmän kuin moni uskaltaisi. Kaunista kieltä ja oivaltavaa itsereflektiota.

Biiseistä kirjoittaessaan olisi ollut kiva, jos hän olisi kertonut mistä kappaleesta aina oli kyse. Voinee olla tietoinen päätös jättää kertomatta, ettei ajallinen konteksti paljasta muita kirjassa esiintyviä ihmisiä. Anonymisointi on hoidettu hyvin, mutta jos kokemukset ovat täysin tosia ja sellaisenaan tapahtuneita, on mahdollista jäljittää tuottajat ja muut miehet teksteistä anonymisoinnista huolimatta. Miellyttävä lukukokemus kaikenkaikkiaan!

[Tiina Mahlamäki · Rating 3 out of 5]

Keski-ikäisen miehen tunnustus- ja terapiakirjallisuutta, jossa taitava kynäniekka kuvaa psykoterapiaansa sekä suhteitaan elämänsä tärkeisiin miehiin – ja siinä sivussa myös naisiin, joille ei juurikaan toimijuutta jaeta. On hienoa, että miehet käyvät terapiassa ja on hienoa, että he kirjoittavat. Lukukokemus sen sijaan on välillä vähän toisteista ja vaivaannuttavaakin, mutta tekstissä pilkistävät myös hienot oivallukset ja kiteytykset sekä lähelle asettuva kerronta, joista Putron lyriikat ovat tunnettuja. Vahvemmalla kustannustoimittamisella tästäkin teoksesta olisi tullut kiinnostavan sijaan loistava.

[Minttu Gummerus · Rating 5 out of 5]

Koskettava ja ihailtavan rehellinen sekä avoin kurkistus toisen ihmisen ajatuksiin, joka tarjoaa samaistumispintaa sekä herättää ajattelemaan. Epäkohdistaan huolimatta imaisi mukaansa. Havahdutti jälleen kerran pohtimaan sitä miten paljon ihmiset käykään sisällään kamppailua itsestään ja elämästään, myös toisten huomaamatta.

[Kajsa · Rating 5 out of 5]

Tämä kirja osui ja upposi. En ole pitkään aikaan lukenut, kirjaa joka oikeasti imaisisi maailmaansa. Kirjaa, jota ei malttaisi laskea alas. Aloin jo luulla etten enää voi saada iloa lukemisesta.
Tämä kirja todisti toisin.
Pidin kovasti siitä, kuinka rehellinen ja kaunistelematon kirja on.
Pidin myös siitä kuinka Samuli ei puolustele itseään kirjassa. Hän myöntää tehneensä virheitä ja kertoo rehellisesti tapahtumista ja tunteistaan.
Oli ilo lukea kyseinen kirja. Olen varma, että tulen vielä palaamaan kirjan pariin.

[Fede]

Hedelmällinen pohja pohtia miesten välisiä suhteita. Omakohtaisesti.

[karla · Rating 5 out of 5]

luin tätä putron ääni päässäni, loistava ja liikuttava