Vahva

by Eevi Sjöholm

Järisyttävä ja ennennäkemätön tarina kroonistuneesta anoreksiasta.

Eevi Sjöholm sairastuu anoreksiaan 15-vuotiaana, ja siitä alkaa yli kymmenen vuoden taistelu kroonistuneen mielisairauden kanssa, joka vaikuttaa kehoon ja mieleen uskomattoman monin tavoin. Eevi tallentaa kokemuksensa ja ajatuksensa päiväkirjoihin, joihin hän myöhemmin palaa, kun toipuminen alkaa. Syntyy raaka, sensuroimaton ja vangitseva vuoropuhelu mielisairauden ja terveyden välillä.

Vaikuttavassa teoksessaan Eevi Sjöholm avaa ennennäkemättömällä tavalla anoreksiaan liittyviä ajattelumekanismeja, oirekuvastoa ja hoitoa sekä peilaa niitä nyky-yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Teos on enemmän kuin vertaistukea, se on hätkähdyttävä kuva laihdutuskulttuurin, suorittamispaineiden ja täydellisyydentavoittelun riivaamasta yhteiskunnastamme, jossa anoreksia leviää räjähdysmäisesti.

Vahva on kirjoitettu anoreksiaa sairastavat ja heidän omaisensa huomioon ottaen, eikä se sisällä painolukemia tai ruokamääriä. Sen sijaan se tavoittelee vaikuttavin kielikuvin ahdistuneen ja sairastavan mielen kokemusmaailmaa, joka pakenee kielellisiä määritelmiä. Koskettavasti kirjoitettu Vahva on inhimillinen selviytymistarina epäinhimillisen sairauden kanssa ja teos, johon jokaisen laihdutuskulttuurin keskellä elävän tulisi tarttua.

Genres: Nonfiction

280 pages, Hardcover

Published January 9, 2025

Reviews

[Kiki · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä

Kirjan lähtökohta on kunnioitettava; se nimittäin perustuu yli viiteenkymmeneneen Sjöholmin päiväkirjaan. Rohkea veto.
Kirjaa on mainostettu ennennäkemättömäksi, ja sitä se ainakin osittain on. Se ei ole (auto)fiktiota eikä puhdas tietokirja, vaan jotain muuta. (Kirjastoissa ilmeisesti elämäkertojen ja muistelmien luokassa). Kroonistuneen anoreksian kuvaaminen on tärkeä näkökulma, sillä siitä tunnutaan puhuvan julkisuudessa harvemmin, vaikka vain noin puolet anoreksiaa sairastavista paranee täysin.

Sjöholm kertoo kokemuksistaan raa'an rehellisesti, mutta kuitenkin sensitiivisesti mainitsematta esimerkiksi painolukemia tai ruokamääriä. Se on kunniotettavaa, sillä herkästi syömishäiriöistä kerrotaan shokeeraavin otsikoin juuri lukujen kautta.

Uskon, että esimerkiksi sairastavien läheisille kirja voi avata uudella tavalla sitä, millaista on elää syömishäiriön kanssa.

[Sara Laitinen · Rating 5 out of 5]

Kirjan alussa ajattelin, että voi ei onko tämä tällainen korulausein kirjoitettu kärsimyskertomus, mutta onneksi jatkoin ja totesin olevani väärässä. Parasta antia olivat päiväkirjamerkintöjen väliset kirjoitukset, joissa käsiteltiin syömishäiriötä ja kaikkea siihen liittyvää myös yhteiskunnallisista näkökulmista niin viisaasti ja raa'asti triggeröimättä millään tavalla. Naurahdin jopa pariin kohtaan, joissa syömishäiriön järjettömyys (ja kauheus) oli saatu niin osuvasti paperille (esim. jep oksentaminen on hirveää, mutta syömishäiriö vakuuttaa sinut, että tavallaan tämähän on myös tapa treenata vatsalihaksia). Joistain kohdista otin puhelimeeni kuvat, jotta voisin muistuttaa itseäni kirjan viisauksista vaikeina hetkinä.

[Nelli Varis · Rating 4 out of 5]

Tärkeä kirja, jossa oli hienosti kirjotettuja hyviä pohdintoja – myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

[Chalthria · Rating 3 out of 5]

Päiväkirjamerkintöjä ja muita pohdintoja Eevin näkökulmasta kerrottuna.

[Alice P. · Rating 3 out of 5]

Realistista sairauden kuvailua. Itseä kiinnostaa ehkä enemmän toipuminen ja lopun parempaan suuntaan päätyminen jäi vähän nopeaksi ja sitä ei käsitelty, että miten se kävi, mitä Sjöholm teki ja ajatteli, että päätyi toipumiseen. Kirja keskittyi enemmän sairauden vaikeisiin kohtiin, jolloin ei ollut motivaatiota ja oltiin alhaalla syövereissä. Jäi mieleen että tämä oli kirjailijalle varmaan jonkinlaista traumaattisen elämänsä käsittelyä ja toipuminen on vielä uusi juttu, josta ehkä tulee kirja joskus?

[Cecilia Ollikainen · Rating 5 out of 5]

tämänkin kohdalla mietin, että pystynkö mitään ”numeroarviota” antamaan, kun kyseessä on näin henkilökohtainen ja todella konkreettisesti kirjailijan omiin kokemukseen perustuva teos.

kuitenkin se rohkeus toteuttaa kirja omien päiväkirjojen pohjalta yhdistettynä todella pysäyttävällä tavalla kirjoitettuun hienoon kuvailuun sekä kriittiseen ja kokonaisvaltaiseen pohdintaan liittyen yhteiskunnallisiin ongelmiin sai mut arvostamaan tätä kirjaa sekä tietenkin kirjailijaa suunnattoman paljon.

mun mielestä teksti oli uskomattoman hienoa, kuvailut joskus jopa runollisia ja samalla repivän raakoja. tämä todella jätti muhun suuren jäljen, paljon voimakkaita tunnekokemuksia, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunteita. tämä antoi paljon ajateltavaa, erityisesti just suuressa kuvassa yhteiskunnan tasolla, kuinka tietynlaiset rakenteet vaikuttavat meihin jokapuolella huomaamatta.

[Hanna Vesimäki · Rating 4 out of 5]

Jos tykkäsit Eeva Kolun kirjasta Korkeintaan vähän väsynyt, niin todennäköisesti tykkäät tästäkin. Erinomainen, ainutlaatuinen. Sjöholm kuvaa anoreksiaansa todella avoimesti ja rehellisesti samalla tarkastellen syömishäiriön taustalla ja ympärillä vaikuttavia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia näkökulmia. Myös vertauskuvat ovat toimivia.

Joskin täytyy huomauttaa, ettei ole kovin hyvin harkittua kirjoittaa, että valitsi Donald Trumpin syömishäiriönsä kutsumanimeksi siksi, että: ”On radikaali yhteiskunnallinen teko rakastaa itseään maailmassa, jossa kauneusihanteita tyrkytetään kirjaimellisesti kaikkialta. Itsestään pitäminen on aktivismia ja anarkiaa, ja näyttävin keskisormi yhteiskunnan haitallisille rakenteille on todellinen rakkaus ja hyväksyntä kaikenlaisia kehoja kohtaan.” Ottaen huomioon, että Trumpin ulkonäköä on pilkattu ympäri maailman vaikka kuinka paljon. Hän kyllä rakastaa itseään huolimatta ulkonäkökritiikistä.

Yksi tähti jää puuttumaan siitä syystä, että Sjöholm kirjoittaa syömishäiriöstä aivan kuin se ei koskisi lainkaan mieheksi identifioituvia ihmisiä. Olen kohdannut elämässäni monta syömishäiriötä sairastavaa miestä, mutta tämän kirjan perusteella voisi kuvitella, että syömishäiriöön voi sairastua vain patriarkaatin alistama naissukupuoli. Ihmettelen, jos kirjailija ei ole sairastamisen ja toipumisen matkallaan kohdannut yhtään miesanorektikkoa. Tämä kirja ei ainakaan lievistä heidän kokemaa stigmaa, joka on vielä paljon naisten kokemaa suurempi.

Tämä oli taas yksi selviytymistarina muiden joukossa. Sjöholm kritisoi median tarjoilemia selviytymistarinoita, mutta miten tämä eroaa niistä? Kaikki eivät selviydy tai sairastuvat selviytymisen jälkeen uudestaan elämän vastoinkäymisten seurauksena. Kirjaksi tai artikkeliksi tarina kelpaa vasta selviytymisen tai kuoleman jälkeen, ei elämän mittaisena kestotaisteluna.

Fanni Noroila sopii täydellisesti äänikirjaversion lukijaksi.

[Minna · Rating 3 out of 5]

Kertomus kroonisen syömishäiriön sairastamisesta kertomatta kuitenkaan asioista niin että ne voisivat triggeröidä jo syömishäiriön sairastaneita. Jäin miettimään onko Eevin päiväkirjat oikeasti kirjoitettu noin ”taiteellisesti” vai onko kirjauksia paranneltu kirjaan? Tärkeä aihe, tärkeä kirja. Toivottavasti syömishäiriöitä hoidettaisiin jatkossa paremmin ja erilaisesti oireilevat syömishäiriöt huomioitaisiin laajemmin.

[Nita Ruuhinen · Rating 4 out of 5]

"Kun ne sairaalassa sanoivat, että kaikki helpottaisi kun vain uskaltaisin mennä kohti ahdistusta ja syödä, se tuntui samalta kuin minulle olisi sanottu, että tulen terveeksi kun hyppään alas kerrostalon katolta. Se oli yhtä järjetöntä ja pelottavaa, mutta he olivat oikeassa. Ammattilaiset ovat aina olleet oikeassa."

[Noora Rantanen · Rating 4 out of 5]

Mietin aloittaessani, voiko syömishäiriötaustainen kirjoittaa anoreksiasta oikeasti ei-vahingollisesti sitä romantisoimatta. Kyllä voi! Yllätyin positiivisesti etenkin yhteiskunnallisten kannanottojen selkeydestä ja kapitalistismiin kytkeytyvien kauneusihanteiden kritiikistä.

[Tupu · Rating 4 out of 5]

Silmiä avaavaa kerrontaa, josta on hyötyä myös ammatillisesti.

[viivi · Rating 4 out of 5]

Pelotti, että kirja sisältäisi raskasta puhetta syönishäiriöistä. Todellisuudessa se oli myös hyvä kirja patriarkaatin ja kapitalismiin liittyen ja niiden vaikutuksiin myös mielenterveydessä.

[Manna · Rating 4 out of 5]

Sanalla sanoen vahva!

[Riina · Rating 5 out of 5]

Kuuntelin tän äänikirjana ja itkin muun muassa opiskelijaravintolassa, kirjastossa ja kirpparilla.