Viisikko

by Hannu Väisänen

Antero on kutsunut Viisikon koolle Ranskaan. Pappilassa juhlitaan hänen syntymäpäiviään, ja samalla koko sisarusparven, koska niin on kätevintä. Kun elämää nähnyt mutta edelleen äänekäs pesue kohtaa, palataan elettyihin vuosiin, jotka yhdistivät ja erottivat.

Siskon kertomus saa Anteron hämmästymään. Ja pian hän yllättyy uudelleen, kun veljet pyytävät hänet syrjään kertoakseen huolensa siskosta.

Retkellä Viisikolle esitellään upea Pech Merlen luola, jonka seinämaalauksissa avautuu ajan pohjaton kaivo. On päästävä näkemään myös Ranskan vanhin puu. Vuosien armoton kuluminen vie ajatukset hirtehiseen dystopiaan, Vanhuskorpeen, jonne ikäihmiset tulevaisuudessa karkotetaan pärjäämään omillaan.

Viisikon palettiin mahtuvat kaikki värit kirkkaimmista syvään mustaan. Kun siskon elämä kääntyy uuteen asentoon, Anterolla on edessä matka Suomeen. Siellä kaiken katoavaisuutta täytyy katsoa suoraan silmästä silmään.

200 pages, Hardcover

Published August 28, 2024

Reviews

[Liisa Hoffman · Rating 4 out of 5]

Olin kuullut paljon kehuja Hannu Väisäsen Viisikosta jo ennen kuin siihen tartuin. Tavallaan olinkin samaa mieltä kehujien kanssa, ja sitten kuitenkin toisaalta... Vähän vaikea sanoa.

Mutta selkeästi oli kaksi lukua, joista pidin erittäin paljon: Sisarpuolet ja Vanhuskorpi. Sisarpuolissa Väisänen mielestäni ottaa kantaa maahanmuuttoon ja tekee sen hauskalla tavalla, samoin Vanhuskorpi on kritiikkiä nykyiselle vanhustenhoidolle. Kirjassa oli myös hauskaa huumoria ja kaunista lämpöä.
Helena Ruuska HS:ssä kirjoitti kirjasta mm näin:
"Antero on fiksoitunut ranskalaisuuteen ja Aleksi Nepaliin. Sisko uskoo enkeleihin, Santeri hortoilee humalan ja Jumalan välillä. Sakarin elämää varjostaa kehitysvamma."
Se on hyvin kuvattu.
Kuinka todellisia nämä henkilöt ovat Väisäsen siskona ja veljinä, sitä en tiedä. Mutta vaikuttavat hyvin todellisilta.

[Liisa · Rating 4 out of 5]

Taitaa olla omaelämäkertaa tässäkin. Vanhenevien sisarusten kokoontumisia Ranskassa kuvataan tavalla, joka tuskin voi olla muuta kuin omakohtaista. Olen lukenut Väisäsen kaikki aiemmat kirjat ja kyllä tässäkin on paljon samaa. Ja tästäkin pidin.

[Markku Palojärvi · Rating 4 out of 5]

Kirja on nimeltään viisikko

[Henna Pöntinen · Rating 2 out of 5]

Sisältö ja sisarussuhteet olivat kiinnostavia,mutta kirjoitustyyli vei lukunautinnosta suuren osan.
Tämä ei vain ollut mun pala kakkua kirjallisuudessa.

[Sanna-Mari]

Kerronta oli Väisäsen kaltaista, minulle aivan liian raskasta ja vaeltelevaa, ilman sidosta.

[Laura • kirjaillen · Rating 3 out of 5]

3,5 ⭐

[Henna-Miia · Rating 1 out of 5]

Tässä ei ollut päätä eikä häntää. Sekava - putosin kärryiltä ehkä joku miljoona kertaa. Vaikuttaa varmasti osin se, että lukijana Juhani Rajalin, jonka puheesta on ajoittain vaikea saada selvää.