Erehtymättömyydestä

by Mikko Räty

Runoja katoavaisuuden kauneudesta.

Mikko Rädyn toinen runokokoelma kokoaa säkeitä siitä, miten ihminen peittää suon autiuden ja myy mustikan sinen.

Hevonen hengittää, leppälintu laulaa, turve hajoaa hiileksi. Postinjakaja kulkee sisäpihan poikki, ja isä valvoo ikkunan äärellä. Mikko Rädyn runot liikkuvat metsästä kaupunkiin ja nykyhetkestä tulevaisuuteen sekä paljastavat, mitä jää katseemme ulottumattomiin ja selkiemme taa. Erehtymättömyydestä on runokokoelma, jonka levollisuudessa kuuluu runouden perinne ja näkyy nykypäivän sanataituruus.

Mikko Räty (s. 1976) on kuopiolaislähtöinen runoilija, joka asuu nykyisin Helsingissä. Hänen esikoiskokoelmansa Borealia (2022) valittiin Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailun finaalikymmenikköön. Rädyllä on takanaan vuosikymmeniä esitysrunoilijana, ja hänen teksteissään soivat kielen rekisterit melankolisesta muistiinkirjaamisesta kipeään rakkaudentunnustukseen.

Genres: Poetry, Finnish Literature

85 pages, Paperback

Published January 17, 2025

Reviews

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Mulla kävi näin että tämå kirja vei maapallon alkuaikoihin, keskiaikaan, rapistuvaan nykytilaan sekä tulevaisuuteen. Samalla kuitenkin hyvin sellainen maadoittunut, tässä hetkessä ja solujen kuolemisen tunnelmissa. En tiedä, runokirjojen kanssa voi aina käydä mitä vaan ja sitä on vaikea selittää mutta pidin matkasta. Luulen myös että tåmä jää kaivelemaan pidemmäksi aikaa. Täytyy lukea Borealia uusiksi pian, odottelee jo kirjastossa noutamistaan.

[Ville Verkkapuro]

Beautiful, sad, end-time capitalism and all the beauty.


vaikkei sillä tavalla voi vähentää

että jokin jää

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Lavarunoilijana pitkään toiminut Mikko Räty debytoi Borealia -runokokoelmallaan vuonna 2022. Teos pääsi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Nihil Interitin runouspalkinnon ehdokkaaksi. Erehtymättömyydestä on Rädyn toinen kokoelma ja jatkaa edeltäjänsä jäljillä tunnistettavasti saman tekijän työnä.

Borealian kielessä oli paljon luonnontieteellistä kerrostumaa, eläimiä ja luontoa tarkasteltuna luonnonfilosofisesta kuvakulmasta, kuin luonnontieteellisen museon käytävillä kulkien. Kevyesti tieteellinen sävy jatkuu Erehtymättömyydestä-kokoelman harvasanaisissa runoissa, samoin luontokuvasto. Runot putoavat kirjan sivuille aforistiseen tyyliin, väljää asettelua ja tilaa antavia sisennyksiä hyödyntäen.

Suo hyväksyy kaikki tavat tulla haudatuksi.

Kokoelma jakautuu seitsemään osioon, joista kuudes muodostuu yhdestä pitkästä, pääosin parisäkeinä vyöryvästä runosta. Tämä kokonaisuus on minulle kokoelman huippuhetki, joka piirtää kirjan sivuille luonnon ja ihmiskunnan keskinäisen verkoston sidoksia todella vetävällä tavalla.

Pelkkää luontoa Erehtymättömyydestä ei ole. Se kulkee myös kaupungin kaduilla, pudottelee ajankohtaisia nimiä, pohdiskelee dieselin hinnan nousun seurauksia. Ilmastokriisi on läsnä näillä sivuilla. Toisaalta runot puhuttelevat myös lukijaa, sivuilla on ”sinä” ja sitä myöten ihmisten välisiä suhteita.

Erehtymättömyydestä on kaunis kokoelma. Se ei ole erityisen suoraviivaista tai helppoa runoutta, mutta ei toisaalta tukahdu liian raskaisiin viittauksiin tai merkityksiin. Rädyn tekstistä on edelleen helppo nauttia.

Ihminen ei juuri käsittele kuolemaa.

Kuolema ehdottaa lempeästi: Synny tähän.