What do you think?
Rate this book
Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio
Syyskuun 26. pnä 1954 Väinö Linna tiedotti, että nyt oli "parikymmentä miestä matkalla kustantajan luo ja että nuo miehet ovat niin elävän tuoreita, ettei heidän veroistaan joukkoa vielä koskaan aikaisemmin ole kavunnut Werner Söderströmin kunnianarvoisia portaita".
Joulukuun alussa ilmestyi markkinoille jyhkeä teos, josta tuli Suomen kuuluisin sotakirja ja kaikkiaan yksi luetuimmista romaaneista. Jotain kuitenkin oli jermujen sisäänmarssin ja kirjan julkaisemisen välillä tapahtunut. Käsikirjoituksen sisältöön ja kieleen oli tehty korjauksia ja Väinö Linnan ehdottama nimi Sotaromaani oli vaihdettu Tuntemattomaksi sotilaaksi. Muutoksia ja poistoja voidaan seurata tästä käsikirjoitusversiosta. Sensuroitiinko Linnan Sotaromaani?
Sotaromaani, "alkuperäinen Tuntematon", ei pyri kilpailemaan suomalaisille läheiseksi tulleen Tuntemattoman sotilaan kanssa, mutta kulttuurihistoriallisena dokumenttina se osoittaa, kuinka kirjallinen maku ja yhteiskunnalliset asenteet ovat muuttuneet puolessa vuosisadassa.
Joissakin painoksissa virheellinen ISBN 951-0-25187-1.
(Some editions have the wrong ISBN 951-0-25187-1.)
Joulukuun alussa ilmestyi markkinoille jyhkeä teos, josta tuli Suomen kuuluisin sotakirja ja kaikkiaan yksi luetuimmista romaaneista. Jotain kuitenkin oli jermujen sisäänmarssin ja kirjan julkaisemisen välillä tapahtunut. Käsikirjoituksen sisältöön ja kieleen oli tehty korjauksia ja Väinö Linnan ehdottama nimi Sotaromaani oli vaihdettu Tuntemattomaksi sotilaaksi. Muutoksia ja poistoja voidaan seurata tästä käsikirjoitusversiosta. Sensuroitiinko Linnan Sotaromaani?
Sotaromaani, "alkuperäinen Tuntematon", ei pyri kilpailemaan suomalaisille läheiseksi tulleen Tuntemattoman sotilaan kanssa, mutta kulttuurihistoriallisena dokumenttina se osoittaa, kuinka kirjallinen maku ja yhteiskunnalliset asenteet ovat muuttuneet puolessa vuosisadassa.
Joissakin painoksissa virheellinen ISBN 951-0-25187-1.
(Some editions have the wrong ISBN 951-0-25187-1.)
517 pages, Hardcover
Published January 1, 2000
34 people are currently reading
240 people want to read
About the author
Väinö Linna
22 books102 followersVäinö Linna was one of the most influential Finnish authors of the 20th century. He shot to immediate literary fame with his third novel, Tuntematon sotilas (The Unknown Soldier, published in 1954), and consolidated his position with the trilogy Täällä Pohjantähden alla (Under the North Star, published in 1959–1963 and translated into English by Richard Impola).
Väinö Linna was born in Urjala in the Pirkanmaa region. He was the seventh child of Viktor (Vihtori) Linna (1874–1927) and Johanna Maria (Maija) Linna (1888–1972). However, Linna's father, a butcher, died when Väinö Linna was only eight years old. Thus his mother had to support the entire family by working at a nearby manor. Despite his background, Linna's interest in literature began early on. As a child, Linna loved adventure novels which he borrowed from the local library. The author's education was, however, limited to six years at a public school which he finished in the mid-1930s. After working as a lumberjack and a farm hand at the same manor where his mother had worked, Linna moved to Tampere in 1938. Typical of his generation, the adolescent author-to-be moved from the countryside to a developing city in search of industrial labour which he found at the Finlayson textile mills.
In 1940, Linna was conscripted into the army. The Second World War had broken out, and for Linna's part it meant participation in the Continuation War (1941–44). He fought on the eastern front. In addition to being a squad-leader, he wrote notes and observations about his and his unit's experiences. Already at this point Linna knew that writing would be his preferred occupation. However, failure to get the notes published led him to burn them. In spite of rejection, the idea of a novel, which would depict ordinary soldiers' views on war, would later lead him to write The Unknown Soldier.
After the war, Linna got married and started writing whilst working at the mills during the day. Throughout his time at Finlayson, Väinö Linna read avidly. Such authors as Schopenhauer, Dostoyevsky, and Nietzsche gained Linna's respect. Linna later said that Erich Maria Remarque's All Quiet on the Western Front had also had a great influence on him. However, Linna's first two novels Päämäärä and Musta rakkaus sold poorly; he also wrote poetry but did not enjoy success with that either. Not until the release of The Unknown Soldier (1954) did he rise to fame. It is evident that at the time there was a distinct social need for a novel that would deal with the war and ordinary people's role in it. A decade after the peace treaty with the Soviet Union many Finns were ready to reminisce, some even in a critical manner. The Unknown Soldier satisfied that need completely, as its characters were unarguably more diverse, realistic yet heroic, than those of earlier Finnish war novels. The book soon became something of a best-seller, as it sold 175,000 copies in only six months — quite a lot for a Finnish novel in the 1950s. Yet, the reception of the book was harsh. In Finland's biggest newspaper, Helsingin Sanomat, the critic Toini Havu argued in her infamous review that Linna did not present his characters in a grand historical and ethical context, which she thought was crucial. Also modernists treated The Unknown Soldier with contempt. At the time Tuomas Anhava referred to The Unknown Soldier as a "boy's book" because of its action-packed storyline. The acceptance of the general public and Linna's determination were, however, enough to outdo the criticism in the end.
In the mid-50s, Linna moved to Hämeenkyrö and began to cultivate crops. In 1959, the first part of Under the North Star was released. The book was a success and other parts were to follow. The second part was published in 1960 and the final part in 1963. In 1964, Linna sold the farm and moved back to Tampere. This time he did not return to Finlayson, as he now could dedicate his life entirely to literature due to the financial success hi
Väinö Linna was born in Urjala in the Pirkanmaa region. He was the seventh child of Viktor (Vihtori) Linna (1874–1927) and Johanna Maria (Maija) Linna (1888–1972). However, Linna's father, a butcher, died when Väinö Linna was only eight years old. Thus his mother had to support the entire family by working at a nearby manor. Despite his background, Linna's interest in literature began early on. As a child, Linna loved adventure novels which he borrowed from the local library. The author's education was, however, limited to six years at a public school which he finished in the mid-1930s. After working as a lumberjack and a farm hand at the same manor where his mother had worked, Linna moved to Tampere in 1938. Typical of his generation, the adolescent author-to-be moved from the countryside to a developing city in search of industrial labour which he found at the Finlayson textile mills.
In 1940, Linna was conscripted into the army. The Second World War had broken out, and for Linna's part it meant participation in the Continuation War (1941–44). He fought on the eastern front. In addition to being a squad-leader, he wrote notes and observations about his and his unit's experiences. Already at this point Linna knew that writing would be his preferred occupation. However, failure to get the notes published led him to burn them. In spite of rejection, the idea of a novel, which would depict ordinary soldiers' views on war, would later lead him to write The Unknown Soldier.
After the war, Linna got married and started writing whilst working at the mills during the day. Throughout his time at Finlayson, Väinö Linna read avidly. Such authors as Schopenhauer, Dostoyevsky, and Nietzsche gained Linna's respect. Linna later said that Erich Maria Remarque's All Quiet on the Western Front had also had a great influence on him. However, Linna's first two novels Päämäärä and Musta rakkaus sold poorly; he also wrote poetry but did not enjoy success with that either. Not until the release of The Unknown Soldier (1954) did he rise to fame. It is evident that at the time there was a distinct social need for a novel that would deal with the war and ordinary people's role in it. A decade after the peace treaty with the Soviet Union many Finns were ready to reminisce, some even in a critical manner. The Unknown Soldier satisfied that need completely, as its characters were unarguably more diverse, realistic yet heroic, than those of earlier Finnish war novels. The book soon became something of a best-seller, as it sold 175,000 copies in only six months — quite a lot for a Finnish novel in the 1950s. Yet, the reception of the book was harsh. In Finland's biggest newspaper, Helsingin Sanomat, the critic Toini Havu argued in her infamous review that Linna did not present his characters in a grand historical and ethical context, which she thought was crucial. Also modernists treated The Unknown Soldier with contempt. At the time Tuomas Anhava referred to The Unknown Soldier as a "boy's book" because of its action-packed storyline. The acceptance of the general public and Linna's determination were, however, enough to outdo the criticism in the end.
In the mid-50s, Linna moved to Hämeenkyrö and began to cultivate crops. In 1959, the first part of Under the North Star was released. The book was a success and other parts were to follow. The second part was published in 1960 and the final part in 1963. In 1964, Linna sold the farm and moved back to Tampere. This time he did not return to Finlayson, as he now could dedicate his life entirely to literature due to the financial success hi
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 27 of 27 reviews
February 15, 2016
Mitä pidemmälle luin, sitä enemmän kirjasta pidin. Sotakirjallisuus ei ole minun juttuni, mutta tässä se ei niin haitannut. Hietanen oli ehdoton suosikkini, mutta pidin myös Honkajoesta ja Rokasta. Ompahan tämäkin aukko sivistyksessä tukittu :)
December 26, 2014
Olipa Tuntematon lukematta, joten otin joulupyhiksi appivanhempien kirjahyllystä tämän. Vahva sotatarinahan tämä; ei ihan perinteinen romaani, jossa on päähenkilö, ellei sitten päähenkilöksi lue sitä konekiväärijoukkuetta, sillehän tästä tulee kyllä ihan selkeä draaman kaari hyökkäyssodan rehvakkuudesta asemasodan hivuttavaan odotteluun ja sitten perääntymisen nöyryytyksiin. Henkilöitähän Linna tapattaa George R.R. Martinin tapaan.
Tuntemattomasta siistityt kohdat on tähän merkitty; enimmäkseen ne ovat pieniä, kirosanojen poistoa, mutta on kirjasta siivottu myös katkeraa valitusta sodanjohdon kyvyttömyydestä. Tarpeellisuudesta en tiedä, mutta kyllä kirosanat kieltämättä kielenkäytön luontevuutta lisäävät.
Yhtä kaikki hyvä ja mielenkiintoinen kirja, jonka henkilögalleria tarjoaa koko joukon mielenkiintoisia tyyppejä, ja kuvaa siinä erilaisten ihmisluonteiden kehitystä ja jatkosodan vaiheita.
Tuntemattomasta siistityt kohdat on tähän merkitty; enimmäkseen ne ovat pieniä, kirosanojen poistoa, mutta on kirjasta siivottu myös katkeraa valitusta sodanjohdon kyvyttömyydestä. Tarpeellisuudesta en tiedä, mutta kyllä kirosanat kieltämättä kielenkäytön luontevuutta lisäävät.
Yhtä kaikki hyvä ja mielenkiintoinen kirja, jonka henkilögalleria tarjoaa koko joukon mielenkiintoisia tyyppejä, ja kuvaa siinä erilaisten ihmisluonteiden kehitystä ja jatkosodan vaiheita.
June 15, 2025
Olihan se nyt. Huh huh, aika velikultia.
March 3, 2016
Väinö Linnan kanonisoitu sotaspektaakkelin vähemmän sensuroitu versio Tuntemattomasta sotilaasta antaa realistisemman kuvan jatkosodan tapahtumista.
Tuntemattomassa sensuroidut kohdat on merkitty kursiivilla. Eniten poistoja näyttää olleen kirosanoissa, esimiesten arvostelussa sekä naisseikkaluissa, joihin Rahikainen oli suurin syypää.
Tapahtumat ajoittuvat juuri ennen sodan alkua ja muutamaan viikkoon hyökkäysvaiheessa. Tarina jatkuu asemasotavaiheen loppuvaiheesta sodan päättymiseen.
Tapahtumia tarkastellaan rivimiesten näkökulmasta, mikä herätti aikanaan närää. Henkilöt ovat muodostuneet Rokan, Lehdon ja muiden lisäksi jonkinlaisiksi sodan ikoneiksi, ja ensin mainittu jopa symboloi suomalaisen sotilaan periksiantamattomuutta ja sitä talvisodan henkeä.
Murteet ja stereotypiat liitettynä eri yhteiskuntaluokkiin ja suomen heimoihin antavat perussävyn klassikkoasemaan nousseelle sotakirjalle.
Tuntemattomassa sensuroidut kohdat on merkitty kursiivilla. Eniten poistoja näyttää olleen kirosanoissa, esimiesten arvostelussa sekä naisseikkaluissa, joihin Rahikainen oli suurin syypää.
Tapahtumat ajoittuvat juuri ennen sodan alkua ja muutamaan viikkoon hyökkäysvaiheessa. Tarina jatkuu asemasotavaiheen loppuvaiheesta sodan päättymiseen.
Tapahtumia tarkastellaan rivimiesten näkökulmasta, mikä herätti aikanaan närää. Henkilöt ovat muodostuneet Rokan, Lehdon ja muiden lisäksi jonkinlaisiksi sodan ikoneiksi, ja ensin mainittu jopa symboloi suomalaisen sotilaan periksiantamattomuutta ja sitä talvisodan henkeä.
Murteet ja stereotypiat liitettynä eri yhteiskuntaluokkiin ja suomen heimoihin antavat perussävyn klassikkoasemaan nousseelle sotakirjalle.
October 19, 2011
I hadn't read the original Tuntematon sotilas, so when Sotaromaani came out, I decided to go for it, deciding it would be truer to the author's vision.
That might well be, but since this version has the differences compared to the edited (some of the marketing people like to say "censored") version, it also shows the shortcomings of the author.
Truth is, Tuntematon sotilas is an excellent book. The changes that were made when it was originally published are small and generally positive; where Sotaromaani shows the unedited parts, they mostly reveal trivial changes, and in some cases hindsighted criticism bordering on bitterness. Sotaromaani is a proof that even a master benefits from a good editor.
Having said that, the book itself is definitely worth reading. Whether you pick up Sotaromaani or Tuntematon sotilas, you won't be disappointed.
That might well be, but since this version has the differences compared to the edited (some of the marketing people like to say "censored") version, it also shows the shortcomings of the author.
Truth is, Tuntematon sotilas is an excellent book. The changes that were made when it was originally published are small and generally positive; where Sotaromaani shows the unedited parts, they mostly reveal trivial changes, and in some cases hindsighted criticism bordering on bitterness. Sotaromaani is a proof that even a master benefits from a good editor.
Having said that, the book itself is definitely worth reading. Whether you pick up Sotaromaani or Tuntematon sotilas, you won't be disappointed.
March 12, 2019
3.5 ⭐
Hieno ja ajatuksia herättävä teos, olikin jo korkea aika syventyä tähän. Tuntuu jonkinasteiselta pyhäinhäväistykseltä antaa vähemmän kuin neljä tähteä, mutta välillä lukeminen vaan tihkaisi juuri sen puolen tähden verran.
Hieno ja ajatuksia herättävä teos, olikin jo korkea aika syventyä tähän. Tuntuu jonkinasteiselta pyhäinhäväistykseltä antaa vähemmän kuin neljä tähteä, mutta välillä lukeminen vaan tihkaisi juuri sen puolen tähden verran.
October 22, 2022
Kesti niin kauan ja en legit muista mitä tossa tapahtu lol
November 15, 2024
Aloin lukemaan Sotaromaania enemmän yleissivistyksen kannalta, mutta yllätyin miten paljon kirjasta pidin. Lukukokemuksena aivan vertaansa vailla.
January 26, 2023
"Sotaromaani" on WSOY:n vuonna 2000 julkaisema Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus. Julkaisuun on merkitty selvyyden vuoksi kursiivilla kaikki tekstipoistot, joita käsikirjoitukseen aikanaan tehtiin ennen Tuntemattoman sotilaan julkaisua vuonna 1954.
Tuntemattomassa sotilaassa käytetetään paljon murrekielistä tekstiä. Murteiden asiantuntijat ovat korjailleet kieliasua monessa kohdin. Murremuutoksia on niin runsaasti, että niitä ei ole merkitty erikseen näkyviin kursiivilla.
Murremuutoksista on helppo todeta, että ne ovat olleet yksinomaan eduksi lopulliselle teokselle. Muut muutokset ovat sitten enemmän kyseenalaisia. Sotilaiden karkeaa kielenkäyttöä on tekstipoistoilla pyritty siivoamaan, kuten myös erityisesti lottiin liittyvää seksuaalista ainesta ja jossakin määrin myös uskonnollisten käsitteiden käyttöä. Teoksesta käy ilmi, että Väinö Linna oli itse valmis hyväksymään tämänlaatuiset muutokset. Sen sijaan Linna oli harmissaan siitä, että hänen sanojensa mukaan "kaikki mahdollinen romaanin mukana esiintulleisiin yleisiin kysymyksiin suuntautunut arvostelu on tarkasti pyyhitty pois".
Linnaa harmittaneet kohdat liittyivät selvästikin sellaisiin tekstipoistoihin, joissa käsikirjoituksessa arvosteltiin päällystöä tai sodanjohtoa sekä kuolemantuomioiden käyttöä. Esimerkkinä olkoot vaikka pari tekstipoistoa sivuilta 304-306, joissa teoksen kertojaminä moittii sotapropagandan huonoutta:
"Koko sotapropaganda oli niin tökeröä ja älytöntä alusta lähtien, ettei sitä luulisi täysikasvuisten ihmisten toimittamaksi. Kesäkuukausien menestys ei aiheuttanut sille vielä mitään vaikeuksia, mutta heti kun tuli vastoinkäymisten hetki, jota varten kaiken propagandan pitäisi olla olemassa, meni sormi suuhun. Ei keksitty muuta kuin matalaotsaisen teloittajatyypin, a la Lombroso tulikomento."
"Vuonna neljäkymmentäneljä oli suomalainen sotilas alaston sielultaan. Ja kaikki se johtui tuosta "meidän poikamme" propagandasta, jonka tekijät luulivat, että senkaltainen klovninleperrys olisi riittävä lääke torjuttaessa kuolemanpelkoa ja uupumusta ihmissielusta."
Konekivääriampuja Lahtinen jupisee itsekseen sodan perimmäistä syytä raahatessaan metsässä konekivääriä käsikirjoituksen sivulla 308. Lahtisen jupina poistettiin lopullisesta teoksesta:
"Isot herrat tarttee kunniaa ja rahaa ja niitten huorrat jalokiviä ja turkiksia. Sitä varten täällä ihmisiä tapetaan."
Käsikirjoituksen sivulla 462 teoksen kertojaminä kuvailee kapteeni Kariluodon johtaman vastahyökkäyksen vainajien kohtaloa seuraavasti:
"Heidät siunattiin kaikki kentälle jääneinä. Kariluodon ja ykkösen päällikön, luutnantti Pokin, nimet tulivat lisäksi heidän koulujensa seinään. Muut kuolivat pelkällä kansakoulupohjalla."
Kuvauksen viimeisen lauseen oli kustantaja pyyhkinyt yli.
Linnan läpimurtoteoksen julkaisemisesta on kulunut jo lähes 70 vuotta. Tänä päivänä julkaisija luultavasti käyttäisi tekstipoistoja vähemmän, mutta 1950-luvulla yhteiskunnan asenneilmasto oli kokonaan toinen, kun järkyttävistä sotakokemuksistakin oli kulunut vain 10 vuotta.
Yleisenä havaintona käsikirjoituksen tekstipoistoista jää mieleen, että Väinö Linna on kirjoittanut alun perin yllättävän valmista tekstiä. Poistoja on teoksen sivumäärään nähden häviävän vähän.
Tuntemattomassa sotilaassa käytetetään paljon murrekielistä tekstiä. Murteiden asiantuntijat ovat korjailleet kieliasua monessa kohdin. Murremuutoksia on niin runsaasti, että niitä ei ole merkitty erikseen näkyviin kursiivilla.
Murremuutoksista on helppo todeta, että ne ovat olleet yksinomaan eduksi lopulliselle teokselle. Muut muutokset ovat sitten enemmän kyseenalaisia. Sotilaiden karkeaa kielenkäyttöä on tekstipoistoilla pyritty siivoamaan, kuten myös erityisesti lottiin liittyvää seksuaalista ainesta ja jossakin määrin myös uskonnollisten käsitteiden käyttöä. Teoksesta käy ilmi, että Väinö Linna oli itse valmis hyväksymään tämänlaatuiset muutokset. Sen sijaan Linna oli harmissaan siitä, että hänen sanojensa mukaan "kaikki mahdollinen romaanin mukana esiintulleisiin yleisiin kysymyksiin suuntautunut arvostelu on tarkasti pyyhitty pois".
Linnaa harmittaneet kohdat liittyivät selvästikin sellaisiin tekstipoistoihin, joissa käsikirjoituksessa arvosteltiin päällystöä tai sodanjohtoa sekä kuolemantuomioiden käyttöä. Esimerkkinä olkoot vaikka pari tekstipoistoa sivuilta 304-306, joissa teoksen kertojaminä moittii sotapropagandan huonoutta:
"Koko sotapropaganda oli niin tökeröä ja älytöntä alusta lähtien, ettei sitä luulisi täysikasvuisten ihmisten toimittamaksi. Kesäkuukausien menestys ei aiheuttanut sille vielä mitään vaikeuksia, mutta heti kun tuli vastoinkäymisten hetki, jota varten kaiken propagandan pitäisi olla olemassa, meni sormi suuhun. Ei keksitty muuta kuin matalaotsaisen teloittajatyypin, a la Lombroso tulikomento."
"Vuonna neljäkymmentäneljä oli suomalainen sotilas alaston sielultaan. Ja kaikki se johtui tuosta "meidän poikamme" propagandasta, jonka tekijät luulivat, että senkaltainen klovninleperrys olisi riittävä lääke torjuttaessa kuolemanpelkoa ja uupumusta ihmissielusta."
Konekivääriampuja Lahtinen jupisee itsekseen sodan perimmäistä syytä raahatessaan metsässä konekivääriä käsikirjoituksen sivulla 308. Lahtisen jupina poistettiin lopullisesta teoksesta:
"Isot herrat tarttee kunniaa ja rahaa ja niitten huorrat jalokiviä ja turkiksia. Sitä varten täällä ihmisiä tapetaan."
Käsikirjoituksen sivulla 462 teoksen kertojaminä kuvailee kapteeni Kariluodon johtaman vastahyökkäyksen vainajien kohtaloa seuraavasti:
"Heidät siunattiin kaikki kentälle jääneinä. Kariluodon ja ykkösen päällikön, luutnantti Pokin, nimet tulivat lisäksi heidän koulujensa seinään. Muut kuolivat pelkällä kansakoulupohjalla."
Kuvauksen viimeisen lauseen oli kustantaja pyyhkinyt yli.
Linnan läpimurtoteoksen julkaisemisesta on kulunut jo lähes 70 vuotta. Tänä päivänä julkaisija luultavasti käyttäisi tekstipoistoja vähemmän, mutta 1950-luvulla yhteiskunnan asenneilmasto oli kokonaan toinen, kun järkyttävistä sotakokemuksistakin oli kulunut vain 10 vuotta.
Yleisenä havaintona käsikirjoituksen tekstipoistoista jää mieleen, että Väinö Linna on kirjoittanut alun perin yllättävän valmista tekstiä. Poistoja on teoksen sivumäärään nähden häviävän vähän.
February 1, 2024
Suorapuheisempi katsaus sotahistoriaamme. Oli tässä selvästi eroa Tuntemattomaan, tai ainaki kiinnitin huomiota eri asioihin. Sotaa kritisoitiin paljon enemmän tässä versiossa ja se sai kyllä ajattelemaan et mitä järkeä monissa asioissa oli ja kuinka hyvin upseeristo ymmärsi realiteetit. Kuinka paljon oli kyse oman kunnian kiillotuksesta, varsinki loppupuolen hyökkäyksissä. Sotilaskuri jäi kans pohdituttamaan, toisaalta niin järjetöntä mut toisaalta varmaan tarpeellistakin.
Myös naisen asema aukeni tässä erilailla. Se mikä ennen oli sensuroitu hävyttömänä ei nykymaailmassa suuresti hetkauta, mut Lotista annettiin kuva lähinnä upseereiden miellyttäjinä. Mene ja tiedä mikä on totta. Jumalanpilkkakaan ei suuremmin hätkähdyttäny, ennemminki aattelee et kuinka viatonta maailman meno on ollu ku tollasia asioita ei oo saanu julkasta alunperin.
Yhden tähden menetys tulee käyttäjäystävällisyydestä tai oman lukukokemuksen puitteissa sen puutteesta. Tekstissä vilisi paljon termejä, joita ei avattu ja joita en ite tuntenu. Ehkä jossain kohtaa julkaistaan joku pullamössösukupolvelle selitetty painos, sitä odotellessa.
Paljon tuttuja sanontoja löytyy, en tiä mitkä on tästä kirjasta lähteny ja mitkä ei, mut Ellun kanat, ei maha mittään, luu kurkkuun, ne jyrää meitin.
Kun jokainen tunti saattaa olla viimeinen, oppii kiittämään minuuteistakin.
Myös naisen asema aukeni tässä erilailla. Se mikä ennen oli sensuroitu hävyttömänä ei nykymaailmassa suuresti hetkauta, mut Lotista annettiin kuva lähinnä upseereiden miellyttäjinä. Mene ja tiedä mikä on totta. Jumalanpilkkakaan ei suuremmin hätkähdyttäny, ennemminki aattelee et kuinka viatonta maailman meno on ollu ku tollasia asioita ei oo saanu julkasta alunperin.
Yhden tähden menetys tulee käyttäjäystävällisyydestä tai oman lukukokemuksen puitteissa sen puutteesta. Tekstissä vilisi paljon termejä, joita ei avattu ja joita en ite tuntenu. Ehkä jossain kohtaa julkaistaan joku pullamössösukupolvelle selitetty painos, sitä odotellessa.
Paljon tuttuja sanontoja löytyy, en tiä mitkä on tästä kirjasta lähteny ja mitkä ei, mut Ellun kanat, ei maha mittään, luu kurkkuun, ne jyrää meitin.
Kun jokainen tunti saattaa olla viimeinen, oppii kiittämään minuuteistakin.
October 28, 2022
Tämän lukeminen oli haaveena pitkään, ja tavoitteena olikin saada tämä luettua hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää, jotta aikaa jäisi kirjan "matustelulle" ja elokuvan pystyisi katsomaan ns. uusin silmin. Alku eteni minulta hieman hitaasti, mutta loppua kohden sivut kääntyilivät tiuhaan tahtiin, enkä malttanut lopettaa. Linnan henkilöhahmot ovat niin uskottavia inhimillisine olemuksineen. GoT- tyyliin toivoin, että osalle henkilöhahmoista olisi käynyt paremmin, kuin tiesin heille käyvän. Murre on tämän teoksen suola - minun on vaikea kuvitella, miten se olisi saatu siirrettyä käännöksiin. Pitäisi varmaan tutustua seuraavaksi sellaiseen ja vilkaista!
March 18, 2025
Mistä edes aloittaisin. Elokuvan kolme filmatisointia on katsottu pari kertaa, mutta kirjaan tuntui vaikealta tarttua. Tajusin kuitenkin, että jos joku kirja tulisi jokaisen suomalaisen lukea joskus, niin tämä. Rakastan murteiden käyttöä tässä, etenkin Rokan. Kuolemien kuvaaminen oli raadollisesti ja tavallaan osa myös kauniisti kirjoitettu. Tän kokonaisuuden pukeminen sanoiksi on haastavaa laajuudestaan johtuen. Pisin kirja mitä oon ikinä lukenut ja mitä tuun varmaan ikinä lukemaan, toki en lupaa mitään. Oli kyllä kuitenkin sen arvoista ja en kadu päivääkään tän lainaamista.
June 12, 2020
Tuntematon on upea sotateos. Joka kerta se vie mennessään. Hahmot ja tapahtumat ovat realistisia ja sodan monet puolet tulevat esille. Linnan kirjoituksessa yhdistyy upeasti huumori, suru ja historia. Käsikirjoitusversio ei mielestäni juuri tuo lisäarvoa teokselle - ymmärrän kyllä miksi osa pätkistä on jätetty pois tunnetusta julkaistusta versiosta. Hienoa kuitenkin että tämäkin versio löytyy niille, jotka haluavat perehtyä teoksen historiaan syvemmin.
October 1, 2024
Tuntematon sotilas on tullut luetuksi aika moneen kertaan, mutta edellisestä on jo aikaa. Sotaromaanin poikkeamat olivat yllättävän pieniä - muutaman kirosanan poistoja, kannanottoja sodan mielekkyyteen, halventava puhe naisista - mutta oli ihan mukava lukea pitkästä aikaa. Monet juonen käänteet ja etenkin elämään jääneet lausahdukset olivatkin eri paikoissa ja tilanteissa kuin muistin. Elinan kirja, palautin.
July 18, 2016
Sotaromaani kertoi minusta todella aidontuntuisesti, miten Suomi taisteli Neuvostoliittoa kohtaan. Siinä oli käytetty paljon adjektiiveja ja kuvailtiin aika tarkasti tilanteita. Minusta Väinö Linna on ollut todella hyvä kirjoittaja, ja en yhtään ihmettele, miten tämä kirja on saanut paljon kunnioitusta.
June 25, 2017
Tuntematon sotilas/Sotaromaani kertoo hyvin aidontuntuisesti suomalaisten kokemuksista jatkosodassa. Harvoin itken tai herkistyn kirjaa lukiessa, mutta nyt kävi niin. Suosittelen tätä kirjaa erityisesti kaikille nuorille, koska haluaisin ettei suomalaiset unohda mitä aikaisemmat sukupolvet ovat joutuneet kokemaan ja uhraamaan.
September 7, 2018
This is the Finnish language manuscript version of the Unknow Soldier (now also Unknown Soldiers as a new better translation by Liesl Yamaguchi) by Väinö Linna.
My personal opinion is that the edited version is a more mature book. The edits were mostly taking out some rants and reducing some profanity.
My personal opinion is that the edited version is a more mature book. The edits were mostly taking out some rants and reducing some profanity.
October 17, 2022
Koruttoman sotatarinan vieläkin koruttomampi versio, muutamalla lisä-kiroilulla maustettuna. Lopullista romaania sotakriittisempi versio ja suurilta osin hyvällä tavalla, vaikka muutamat kohdat jotka lopullisesta versiosta puuttuivat tekivätkin sille palveluksen poissaolollaan. Poistot, joiden syyt kuvataankin hyvin tämän romaanin alussa.
Read
July 21, 2014Tämä on syytä lukea uudestaan mahdollisesti tuntemattomanan sotilaana. Muistikuvat ovat hataria.
October 31, 2017
Very good
June 14, 2019
Oon nähnyt kaikki kolme elokuvaa. Nyt vasta luin kirjan kun isän kirja hyllyssä oli.
This entire review has been hidden because of spoilers.
August 6, 2019
En varmaan olisi huomannut sensuroituja kohtauksia ellei niitä olisi kursivoitu. Tämä klassikko ei petä x:nnelläkään lukukerralla.
March 21, 2020
Mestariteos!
April 1, 2023
Linnan kieli ja terävä huumori on yhä aina vain uskomattoman taitavaa. Ja onneksi sensuroidut kohdat on vihdoin julkaistu, koska ne vain alleviivavat romaanin pasifistista luonnetta.
Aika velikultia
Aika velikultia
November 19, 2023
Vihdoin sain tämänkin klassikon luetuksi ja kyllä kannatti odottaa, että aika oli niin sanotusti kypsä. Elokuvista olen tykännyt jo pitkään ja nyt kirjakin lukeutuu suosikkeihini.
February 3, 2024
kuinka paljon voi muka yksi joukkue pilkata jumalaa ja suomen sotajohtoa....eiku oho
May 27, 2024
Hieno teos
Displaying 1 - 27 of 27 reviews