Monikulttuurisuudesta puhutaan paljon, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Usein se nähdään joko ongelmina tai sitten kritiikittömästi rikkautena. Kriittistä analyysia monikulttuurisuudesta ja siihen likeisesti liittyvistä ilmiöistä on Suomessa kuitenkin julkaistu vähän. Asian käsittelyä hankaloittaa myös se, että aihepiiristä keskustellaan käsitteillä, jotka ovat kotoisin muualta.
Tässä kirjassa monikulttuurisuuden ongelmakenttää lähestytään seuraavien käsitteiden avulla: suvaitsevaisuus, rasismi, etnisyys, toiseus, nationalismi/kansallisuus. Käsitteiden merkityksiä tarkastellaan erityisesti suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitä rasismilla Suomessa tarkoitetaan, entä etnisyydellä? Artikkeleissa käsitteitä avataan ja esitellään sekä osana yhteiskunnallista keskustelua että tutkimuksen työkaluina.
Kirja on suunnattu sekä opiskelijoille ja tutkijoille että niille, jotka työssään kohtaavat monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä.
En halunnut merkitä koulua varten luettua kirjaa luetuksi (vain) jotta saisin lisää kirjoja vuoden saldoon, vaan koska teos aidosti herätti ajatuksia ja tunteita.
Kirjan ainoa 2019 arvostelu tuumailee onko se vanhentunut (ainakin sitä käytetään yhä 2022 opettajakoulutuksen teoksena) ja sitä, että se on liian akateeminen. Jälkimmäisestä olen samaa mieltä, se on akateeminen kirja eikä täten kaikille, vaikka osa esseistä sisältääkin osioita, jotka voisi nähdä myös vähemmän raskaassa kirjassa. Se kuitenkin on akateeminen esseekokoelma monikulttuurisuudesta ja sillä on oma yleisö.
Ja silti - siltikin huomaan toivovani, että useammat lukisivat teoksen tai ainakin siinä esiintyvät ajatukset. Vaikka jouduin lukemaan tämän suhteellisen kovan paineen alla ennen tenttiä, huomasin miettiväni siinä esitettyjä ajatuksia paljon enemmän kuin olisin olettanut. Mitä on rasismi tai toiseus? Entä monikulttuurisuus? Miten ne esiintyvät, mitä ne aidosti tarkoittavat?
Kirja tuo esille todella mielenkiintoisia ja tärkeitä huomioita: käsitteillä on merkitystä jotta tiedämme mistä puhumme, miksi keskitymme aina vain eroihin ja erilaisuuteen, miksemme etsi yhtäläisyyksiä toisistamme? Onko henkilö/instituutti rasistinen vai onko niiden toiminta rasistista? Eikö olisi helpompaa tuomita toiminta eikä henkilöä ja ajaa tämä puolustuskannalle? Mitä on suvaitsevaisuus ja miksi keskitymme siihen emmekä esimerkiksi rasismiin? Mistä nämä kaikki kumpuaa lopulta?
Kirja on raskas eikä se ole aina yhtä mielenkiintoinen, erityisesti viimeinen essee nationalismista tuntui mahalaskulta, se kun tuntui eniten keskittyvän sanan historialliseen merkitykseen ja sen vaihteluun eikä niinkään ilmiöön, vaikka toi sekin esille nationalismin monia puolia, kuinka sen toisaalta voi nähdä positiivisena ja toisaalta vihaalietsovana ilmiönä - vaikka toisaalta, onko kumpikaan itsessään nationalismia vai enemmänkin vain toimintaa, joka selitetään sillä?
Valitettavasti kirjaa ei välttämättä voi ihan kelle vain suositella sen akateemisen luonteen vuoksi, mutta tärkeää asiaa siinä on. Se avaa ilmiöitä, jotka väistämättäkin koskevat meitä kaikkia, halusimme tai emme. Ja juurikin tämän takia on parempi ymmärtää kuin sulkea silmänsä.