Unkarilaistaustainen laitosapulainen Janka Vitéz ei ole aina siivonnut sairaalaa. Menneisyydessä hankittu ammattitaito pääsee käyttöön, kun julma sarjamurhaaja piinaa kaupunkia. Ehditäänkö saalistaja pysäyttää ajoissa?
Teho-osastolle tuodaan Aurajoen jäältä löydetty pahoinpidelty nainen. On epävarmaa, herääkö hän enää kertomaan kokemastaan.
Janka ei pysty hillitsemään uteliaisuuttaan, kun poliisi ryhtyy tutkimaan tapausta epätavallisen innokkaasti. Tekijäksi epäillään lukuisia naisia surmannutta murhaajaa, jota poliisi kutsuu Näkymättömäksi mieheksi. Janka tajuaa, että ainoa pakoon päässyt uhri on hänen ystävänsä. Pian Janka vedetään mukaan tapauksen tutkintaan, mutta selviääkö totuus riittävän nopeasti?
Rikoksista pahin jatkaa Patricia G. Bertényin vangitsevaa Osasto C1 -sairaaladekkarisarjaa, jonka avausosa Kaikki ovat sokeita (2024) on saanut innostuneen vastaanoton.
Patricia G. Bertényi (born 1973) is a Hungarian-born author based in Turku who works as a nurse in an intensive care unit and is editor-in-chief of the Tehohoitolehti ICU periodical. In addition, she has earned a photography diploma from the New York Institute of Photography. Before her Osasto C1 (“Ward C1”) hospital detective novel series centred on Janka Vitéz, Bertényi wrote the “Varjojen lähettiläs” trilogy.
Olisi tehnyt mieli lukea yhdeltä istumalta. Paljon tehohoidon ja lääketieteen yksityiskohtia, kaikki pätevän oloisesti, onhan Bertenyi itse alan ammattilainen. Tykkään myös siitä, kuinka hoitajat ovat osastolla aktiivisia tekijöitä.
Tavallisuudesta poikkeava päähenkilö ja muutenkin kiinnostava henkilögalleria. Naisiin kohdistuva väkivalta/uhat nousee teemana esiin, mutta onneksi sitä väkivaltaa tai rikoksia ei varsinaisesti kuvailla lainkaan. Rikoskuvio on minun makuuni melko suureellinen ja hurja, mutta toisaalta se on se vähiten kiinnostava asia tässä ja yleensäkin dekkareissa? Kaikki muu on kiinnostavampaa.
Oikein laadukasta luettavaa tämä dekkarisarjan toinenkin osa. Tapahtumat sijoittuivat kuvitteelliseen Aboaan Aurajoen rannalle, mutta kerronnassa oli jotenkin kansainvälinen, suomalaiselle dekkarille epätyypillinen sävy. Teho-osasto ei ollut yhtä keskeisessä roolissa kuin avausosassa, mutta moninaiset lääketieteeseen liittyvät, hyvinkin tarkat ja faktapohjaiset kuvaukset vakuuttivat tässäkin osassa. Sen lisäksi, että päähenkilöt olivat pääsääntöisesti naisia, kirjan yhteiskunnallinen teema korostaa vahvasti naisten asemaa.
Vähän liian suureellinen ja outo, mutta viihdyttävä dekkari. Odotin; tämä on varmasti todella suomalainen ajatus, todellisuutta lähempänä olevaa tarinaa. Pidin hahmoista ja jännityksestä, mutta jotenkin en jaksanut uskoa siihen kaikkeen. Liian elokuvallista. Juoni nivoutui kauniisti ensimmäisen kirjan kanssa yhteen ja tuntui hyvin tarkkaan suunnitellulta, enkä arvannut yhtään kuka ja ketkä ja miksi, ennen kuin kirjailija paljasti asiat.
Hieman minua ärsytti pari pikkuvirhettä. Suomeksi ei käytetä brittienglannin ilmaisua cctv vaan valvontakameraa tai kameravalvontaa. Ugh.
C1 sairaalasarjan kakkososa. Murhattuja naisia, otettuja elimiä ja niin tiivis kerronta että pakko saada luettua nopeasti loppuun. Jankan edellinen ammatti paljastuu. Tädit selvittää sen mihin polliisi ei pysty
Väitän, että jokainen nainen pystyy allekirjoittamaan sen saman ajatuksen ja osan niistä kokemuksista, joista tämäkin tarina on varmaan saanut alkunsa. "Not all men", kun se vaan olisikin noin...
Jännä (ainakin aamuvuoron hiljaisina ja pimeinä tunteina lukiessa) ja sarjan ensimmäistä osaa raaempi, mutta samalla armollinen trilleri.