Maankuulu kauhukarnevaali palaa kotikonnuilleen. Kaikki odottavat innolla, millaisen spektaakkelin herra Wolter tällä kertaa järjestää. Vetonauloina ovat häkellyttävän upeat hirviöt Jonglööri, Tulennielijä, Veitsenheittäjä ja Tanssija.
Iltalukiota käyvä Paju on pitkään ihaillut hirviöitä piirroslehtiönsä takaa. Ne saavat hänet unohtamaan arjen murheet. Erityisesti Jonglööri.
Pimeästä verkosta löytynyt myynti-ilmoitus vie Pajun salaisuuden jäljille: Wolterin hirviöt eivät ole pelkkiä roolihahmoja. Sen myötä haltioitunut kohtaaminen Jonglöörin kanssa muuttuu hengenvaaralliseksi.
Herra Wolterin karnevaali on Annika Perkiön vahva esikoisromaani kuplivasta ihastuksesta, horjuvasta mielenterveydestä ja traumoista. Pajun ei tarvitse olla hirviö tunteakseen itseään vieraaksi ihmisten keskellä.
Annika Perkiö on tunnettu nukkevalokuva-asetelmistaan, hänen annika_alive-instagram-tilillään on yli 20 000 seuraajaa. Nuket ja niille kuvitellut tarinat olivatkin suuri innostaja myös kirjoittamiselle.
Täydellinen kirja syksyyn! 🧡 Vaikka Herra Wolterin karnevaali ammentaa kauhun kuvastosta, tässä oli ihmeellisellä tavalla kauneutta ja herkkyyttä. Joihinkin kielikuviin pysähdyin pidemmäksi aikaa, kun ne tuntuivat niin raikkailta ja ilahduttavilta. Jännite pysyy uskomattoman hienosti yllä läpi koko kirjan, lukija saa koko ajan jännittää seuraavaa käännettä. Ja silti kerronta oli hyvällä tavalla viipyilevää. Mulle tuli tästä pikkuisen mieleen Kaunotar ja hirviö, mutta make it gay. Masennuksen ja traumojen käsittely yhdistettynä kauhukarnevaalin visuaalisuuteen toimi upealla tavalla, ja tietenkin rakastin sitä, että pohjimmiltaanhan tää on rakkaustarina.
Mä olisin ollut ihan tyytyväinen alun perusteella hyvin kirjoitettuun kauhutarinaan, jossa on älyttömän hienoa ja tunnelmallista kuvastoa mutta tässä olikin yllättäviin suuntiin lähteviä juttuja, jotka veivät asioita paljon pidemmälle ja syvemmälle. Teemoja esim. yksinäisyys, elämänilon ja yhteyden etsiminen, ja kaikki kirjoitettu luontevan iättömästi mutta myös aikaan kiinni. Vaikuttava kokemus!
en hetkeäkään tän kirjan parissa tienny, mihin suuntaan tää oli seuraavaks menossa ja nautin siitä. vähän hulluja tapahtumia mut tunnelma piti otteessaan ja hahmot puhutteli. synkkää ja dramaattista mut samalla herkkää ja viipyilevää.
Herra Wolterin karnevaali on huumaavan hyytävä tarina rakkaudesta, traumoista ja itsensä löytämisestä. Sirkusmiljöön kauhuelementit ovat visuaalisia, kiehtovia ja hienovaraisia, ja vaikkei kauhu tyypillisesti oma genreni olekaan, nautin joka sanasta. Kuvaileva kieli on yltäkylläistä ja luo lämmöllään kirjaan omanlaisensa tunnelman. Hirviöt eivät olekaan meidän maailmamme kauheinta antia vaan ehkä kauneinta.
Täytyy myöntää, että en olisi välttämättä lukenut, mikäli kirjailija ei olisi minulle tuttu somesta. (Perkiön nukkekuviin kannattaa myös tutustua!)
Mutta onneksi luin, sillä pidin tästä paljon! Kiinnostavia elementtejä ja hahmoja nimittäin riitti. Jännitystä ja kiinnostusta pidettiin yllä hyvin pienin vihjauksin ja sivulausein. Olisin mieluusti lukenut enemmänkin hirviöistä ja karnevaalista, mutta toisaalta kirja pysyi tällaisenaan hyvin raameissaan, eikä lähtenyt rönsyilemään tai harhapoluille.
Tää oli upea ja sellainen kirja, että tuun miettimään tätä varmasti vielä pitkään 🖤 En lue kauhua, mut tähän halusin tarttua ja ei ollut ollenkaan pelottava! Pikemminkin synkän kaunis.
En ole ollut hetkeen näin vaikutuksesta mykistynyt kuin sulkiessani tämän kirjan.
Mystisyys on koko ajan läsnä, mikä pitää otteessaan ja imee vain syvemmälle tarinan sisään. Kaikki hetket, tunteet ja ajatukset ovat todella kauniisti kirjoitettu ja miellyttävää luettavaa, vaikka vaikeitakin aiheita on esillä. Tunteeni menivät vuoristorataa vain hyvällä tavalla, ja rakastin päähahmojen kemian kehityskaarta. Kerrassaan upea teos!
Herra Wolterin karnevaali on voimakas esikoisteos, jonka kaunis kieli houkuttelee lukemaan aina vain enemmän. Wolterissa käsitellään herkästi tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, kuten queerina kasvamista, kiusaamista ja mielenterveysongelmia.
Kirjan annettiin vaikuttaa päällisin puolin jonkinasteiselta kauhulta, vaikka puolikkaalla lauseella vihjattiinkin, ettei Paju ehkä voi henkisesti ihan hyvin. Pajun mielenterveysongelmia käsiteltiin hienosti hyödyntämällä kirjan kauhuelementtejä ja vivahdetta fantasiaa. Pientä miinusta siitä, että puhe- ja kirjakieli vaihtelivat aika rajusti. Kieleen liittyen myös Wolterin ja Ruttonevan välinen kontrasti häiritsi. Olisin myös kaivannut tarkempaa kuvausta hirviöiden ulkonäöstä. Kaiken kaikkiaan hieno kirja, joka on paljon enemmän kuin antaa ymmärtää.
Tosi hyvä idea ja niin kiehtova ja karmiva maailma! Rakastin kauhun ja mielenterveyden yhdistelmää. Olisin kuitenkin toivonut, että tarina olisi mennyt hieman eri poluille. Juoni piti silti otteessaan loppuun asti, eikä tylsää hetkeä tullut.
Nautin tämän kirjan lukemisesta aivan älyttömästi. Just sellanen lukukokemus jota jää miettimään vielä kauan kirjan lukemisenkin jälkeen. Pidin erityisesti kirjan hahmoista ja miljööstä, myös Annikan kirjoitustyyli oli hyvin mieluinen.
Sopii kyllä mukavasti loppusyksyyn ja halloweenin aikaan. Olisin kuitenkin toivonut kuvailevampaa kertomusta erityisesti näistä hirviöistä, koska mun oli tosi vaikea saada mielikuvaa siitä, miltä ne todellisuudessa voisivat näyttää. Kirjan tarina oli aika yksinkertainen ja ennalta-arvattava. Sopii mielestäni enemmän nuorille. Kirjassa sivutaan tärkeitä teemoja, kuten mielenterveyden haasteita ja koulukiusaamista, mutta ne jäävät liian pinnallisiksi.
Nuoren Annika Perkiön Herra Wolterin karnevaali on varsin vahva ja vaikuttava esikoiskirja, ja erityislaatuinen jo pelkästään siksi, että romaani edustaa nuorten kauhua. Genre on vienyt Finlandia juniorin voiton kahtena perättäisenä vuonna, mutta nuorten kauhukirjoja ilmestyy silti vuosittain niin pieni määrä, että ne voi laskea erittäin rähmäkäpäläisen sirkkelimiehen sormin. Herra Wolterin karnevaali sekä käsittelee synkkiä mielenterveyden karikoita että tarjoilee sateenkaarevaa hirviöromanssia. Kirjan parhaita puolia on tunnelmallisen synkkä sirkusmiljöö, jonka Brocin kansikuva hyvin tavoittaa. Masennuksen, kiusaamisen ja väkivallan teemat sukeltavat välillä mustiin vesiin, mutta omaperäinen, jopa suloinen, hirviökaarti tarjoaa myös lämpöä ja lohtua. Herra Wolterin karnevaalin päähenkilö on ankarasti kiusattu homopoika Paju, joka rakastaa intohimoisesti kaupungissa kerran vuodessa vierailevan mystisen kauhukarnevaalin hirviöitä. Erityisesti yhtä heistä, salaperäistä myrkkypulloilla temppuilevaa Jönglööriä, vaikka Paju piirtää ahkerasti kuvia myös muista esiintyjistä. Paju saa selville, etteivät hirviöt ole esitystä vaan totista totta. Totuuden tietäminen voi vain olla vaarallista, vaikka se johdattaakin Pajun työskentelemään uhkaavalle herra Wolterille. Paju saa tutustua ihailemiinsa hirviöihin, mutta salaisuuksien paljastumisella uhkaa olla kuoletteva hinta. Mitä hirviöt oikein syövät? Entä voiko Pajuun vihamielisesti suhtautuva Jönglööri sittenkin vastata hänen hellempiin tunteisiinsa? Suosittelen Herra Wolteria karnevaalia lämpimästi sekä nuorille että aikuisille kauhufantasian ja goottilaisten romanssien ystäville. Seuraan varmasti kiinnostuneena, mitä Annika Perkiö seuraavaksi kirjoittaa. Herra Wolterin karnevaalin maailma vetää mukaansa ja samaan värisyttävän satumaiseen miljööseen mielellään myös palaisin, jos jatkoa seuraa. Haamu-kustannus on myös selvästi panostanut teokseen erityisesti, koska kirja on heidän linjaansa poikkeuksellisesti kovakantinen. Tästä tulee mainio lisä kirjaston kipeästi täydennystä kaipaavaan kauhuhyllyyn.