Hype: Bestsellers and Literary Culture

by Jón Helgason (Editor), Sara Kärrholm (Editor), Ann Steiner (Editor)

In the world of books and literature, “hype” is associated with bestsellerism - the books that sell the most, are read by vast numbers, and constantly talked about in media and staff rooms. Often, it is the success in itself that generates an interest because popularity begets popularity. Quite often though, a hyped bestseller is met with a skeptic criticism of poor language, a badly constructed plot, a predictable story line, or all three. The bestseller phenomenon is sometimes conceived as a threat against “real” literature. Research into the creation, reception, and meaning of bestsellers is utterly scarce and Bestsellers and Literary Culture is an important contribution to the understanding of the literature read by the masses. Popular literature plays an important role in the lives of millions of readers, offering entertainment, social commentary, and alternate perspectives on everyday life. This volume brings together such diverse issues as the creation of hype, the role and the meaning of the author in the present-day media landscape, changes in the book trade, and the relationship between bestsellers and research into them. Further articles give an historical overview on postapocalyptic stories, desert romances and the role of the authors. This book offers new knowledge on a subject that is increasingly popular within university curricula. Although the anthology is a work of academic research the texts are of equal interest to general readers.

239 pages, Paperback

First published October 1, 2014

Reviews

[Alina Saari · Rating 5 out of 5]

Kirja avasi sivistävän ja laajan ikkunan kirja-alaan perinteisine kustantamoineen ja yhä kasvavine digitaalisine julkaisu-alustoineen. Opin markkinatalouden toimintaperiaatteiden ja digitalisaation vaikutuksia siihen, millaista kirjallisuutta julkaistaan. Kuten laajemminkin yhteiskunnassa, raha on myös kirja-alalla yhä määräävämpi arvo siinä, mikä nähdään julkaisemisen arvoisena. Tämä suosii ns. Bestsellerismiä, jossa kustantamot pyrkivät vähentämään riskejä ja näin keskittämään markkinointiaan kirjoihin, joiden uskotaan saavan mahdollisimman laajan huomion (hypen) tai kirjailijoihin, joilta on ilmestynyt jo bestselleriksi nousseita kirjoja. Ilmiö suosii turvallisuutta, tuttuja kaavoja ja hyvin yleisluontoista (jopa köyhää) kieltä, eikä kannusta innovatiivisuuteen tai julkaisemiseen tiedon tärkeyden tai merkittävyyden vuoksi.

Kirja-agenttien suosio on kasvanut, mistä Ruotsi on hyvä esimerkki. True crimen ja Nordic Noirin mekka on kasvattanut kustantamoiden ja kirjallisuusagenttien määrää. Kirjallisuusagentin päätehtävä on nostattaa tarpeeksi iso hype tietyn teoksen ympärille, jotta hän saa myytyä oikeudet kustantamoille ja mahdollisesti myös elokuva-alalle tai muihin adaptaatioihin. Kirja- ja filmialan yhteystyö on tätä myötä lisääntynyt huomattavasti ja teoksen elokuvaoikeudet on saatettu myydä jo ennen teoksen julkaisua.

Bestsellerismi on monimutkainen ilmiö, jossa on sekä hyvät että huonot puolensa. Hyviksi puoliksi mainittakoon kirjallisuuden näkyvyys, sosiaalinen lukeminen ja kirjojen herättämä keskustelu. Kirjatokkaajilla, influenssereilla, bookclubeilla ja blogeilla on yhä suurempi merkitys siinä mitä luetaan.

Yksi kysymys jonka mikrokustantaminen ja digitaaliset alustat ja toimijat (pyhä kolminaisuus: Apple, Amazon, Google) synnyttivät itselleni oli: Onko jokainen tarina kustantamisen arvoinen? Julkaistavien teoksien ja tekstien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja tietynlaisten portinvartijoiden kadotessa kenestä vain voi tulla kirjailija.

Päädyin samaan kuin moni professorini: kirjallisuuskritiikillä, perinteisillä kustantamoilla ja tekstintarkastajilla on suuri merkitys ja arvo. Se, että kirjan sisältöä ja muotoa arvioidaan ja tarkastellaan ammattilaisten toimesta palvelee lukijaa mitä suuremmissa määrin. On pystyttävä tekemään eroa kirjallisesti ja kielellisesti kunnianhimoisten ja populaarimpien tekstien välille. Sivistyksen lisäksi se palvelee aivoergonomiaa, sillä kaiken ärsyketulvan ja teksiavaruuden keskellä pieni lukija tuntee itsensä usein pienen pieneksi tähtipölyksi, jonka on houkuttelevaa lähteä seuraamaan tähdenlentoja erikoisimpien planeettojen sijaan.