Miten tietokone syntyi ja miksi siitä tuli sellainen kuin se on?
Vuonna 1843 brittiläinen seurapiirirouva kirjoitti ensimmäisen rivin koodia.
Vajaat sata vuotta myöhemmin jonglööraava matemaatikko keksi bitin. Miten eri aikoina eläneiden ihmisten visiot yhdistyivät ja syntyi kone, joka on muuttanut maailman?
Linda Liukas johdattaa lukijan matkalle halki tietojenkäsittelytieteen kiehtovan kartan. Kirja kulkee näköalareittiä tähän päivään ja pysähtelee kiinnostaviin ihmiskohtaloihin ja käänteentekeviin ideoihin. Samalla se avaa tarkkanäköisesti teknologian vaikutusta elämäämme ja pohtii, minne tietokone on seuraavaksi matkalla – ja me sen mukana.
Uuden kirjallisuuden välitön klassikko oman aihealueensa piirissä. Koukuttava kertomus siitä, kuinka tietokoneet syntyivät – yhdistäen Carlo Rovellin tietotaidon ja runollisuuden Björkin taikapölyyn. Kirja on tarkoitettu tarinoiden, historian ja ihmisten kautta maailmaa hahmottaville. Sekä niille, jotka työskentelevät jo alan kärjessä ja yrittävät rakentaa inhimillisempää sanastoa ja intuitiota osaksi tietojenkäsittelytieteen asiantuntemustaan.
Must read. An effortless read about how computers came together, combining the know how and poetry of Carlo Rovelli, smashed together with Björk magic. It’s for people who enjoy stories, history, and people. As well as those deep in the industry trying to build up a humane vocabulary and intuition into their computer science expertise.
Teos on kaunis kuvaus tietokoneen maailmasta — inhimillinen ote, kirjailijan oma pohdinta ja sympaattiset tarinat tuovat iloa tekoälypöhinän ja tietoturvauhkien kyynistämään arkeen. Kiinnostava ja helppolukuinen kurkistus tietojenkäsittelytieteisiin kaikille heillekin, joille alan slangi tuntuu vaikealta.
Hiekanjyviä, joista kasvaa inspiroivia ajatuksen versoja vähän joka suuntaan – osa kukkii heti, osa itää varmasti mielessä pidempään. (Myös oma Goodreads-lista kasvaa vaarallista vauhtia.)
Hitaasti lämpenin hiekanjyville, mutta tuttu aihe ja kiinnostavasti avattu aihe veivät mennessään. Esimerkiksi salausalgoritmien logiikka on avattu kansantajuisesti ja pohdin sitä ja monia muita kirjassa avattuja aiheita ystävälleni ääneen.
”George Boole oli 1800-luvulla elänyt matemaatikko, joka tutki koko elämänsä sitä, miten maailmaa voisi kuvata mahdollisimman täsmällisesti.”
Hello Ruby - lasten ohjelmointikirjoistaan kuuluisa Liukas maalailee runollista kieltä ja kertoo aikuisillekin hauskalla, uudella tavalla tietokoneista ja ohjelmoinnista.
Olisin kovasti halunnut pitää tästä kirjasta enenmän, sillä se oli tuore, hauska ja ajatuksia herättävä.
Kieli/teksti oli itselle vähän turhan koukeroista sujuvaan lukemiseen (joitain lauseita piti oikein tankata uudelleen) ja tietojenkäsittelytiedettä opiskelleena matemaatikkona olisin kaivannut enemmän konkretiaa ja taustoja, vähemmän mutkien suoraksi vetämistä. Ymmärrän toki kohdeyleisön, jolta ei edellytetä samaa eksaktiutta kuin mihin olen itse tottunut.
Mitä esimerkiksi tarkoittaa lause: ”Claude Shannon teki sähköstä substantiiveja.”?
Vähän siis kahtia jakautuneet fiilikset tästä kirjasta: paljon todella mielenkiintoista asiaa, uusia näkökulmia, inspiroivia yksityiskohtia, mutta jotenkin kimurantisti kirjoitettuna.
”Maailmassa ei ole pysyvää paikkaa rumalle matematiikalle”
Liukas on tehnyt kirjan kanssa hyvää taustatyötä. Lopussa on pitkä lista lähteitä. Mutta onko siinä myös ongelman ydin? Poukkoilevia aiheita lähteiden perusteella niin, että punainen lanka hämärtyy? Liukas on inhimillistänyt tietojenkäsittelytiedettä, ja selittää kansantajuisesti monia ilmiöitä, mutta jotain kokonaisvaltaista valaistumista jään kaipaamaan.
” Kaunis koodi on kuin hyvin tehnyt nurja puoli, jossa langat kulkevat katkeilemattomina, ilman solmuja, vaikka kenenkään ei ole tarkoitus nähdä sitä.”
Piristävä katsaus tietokoneiden historiaan. Varsinkin kun itsekin edustaa sitä ainutlaatuista sukupolvea, joka on elänyt aikaa ennen tietokoneita ja internettiä sekä aikaa niiden kanssa.
Ehkä omasta harrastuneisuudesta johtuen kirjassa oli lopulta aika vähän mitään uutta, mutta uskon, että niille, joille tietojenkäsittelytiede sekä Lovelace, Turingi ja Von Neuman eivät ole niin tuttuja, avautuu kirjan kautta kokonaan oma maailma.
Ja onhan se kiehtovaa, että puhutun kielen ohella meille on syntynyt kokonaan lukemattomia uusia ohjelmointikieliä, joita käyttää yhtä moni ihminen kuin monia puhuttujakin kieliä.