What do you think?
Rate this book
Haamukirjoittajat - Näkymättömien tekijöiden salainen maailma
Suuren kirjailijan tai puhujan sanoista lumoutuneelle kansalaiselle voi olla järkytys, jos koskettavat sanat onkin kynäillyt joku muu - haamukirjoittaja. Kun paperipinoja hieman penkoo, haamuja pöllähtää esiin sieltä sun täältä. Tekijöiksi tunnustettujen takana hääräilee kirjoitusavustajia niin tieteellisessä tutkimuksessa, kaunokirjallisuudessa kuin seuranhakupalveluissakin.
Haamukirjoittajat johdattaa lukijan kasvottomiksi jäävien kynäniekkojen salailtuun maailmaan. Se kaivautuu haamukirjoittamisen historiaan ja käytäntöihin eri tekstin aloilla. Hämmästyttävien tapauskertomusten ja paljastusten lisäksi ääneen pääsevät myös haamut itse.
Haamukirjoittamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi suositun kirjasarjan jatkuessa kirjailijan kuolemasta huolimatta, mutta se voi olla myös vakava ongelma. Lääketieteellinen haamukirjoittaminen on aiheuttanut jopa kuolemantapauksia. Informaatiotulvassa luovivan kansalaisen on ymmärrettävä haamukirjoittamisen keinoja ja motiiveja voidakseen arvioida kriittisesti sisältöjä ja voidakseen vaatia oikeuksiaan lukijana.
Haamukirjoittajat johdattaa lukijan kasvottomiksi jäävien kynäniekkojen salailtuun maailmaan. Se kaivautuu haamukirjoittamisen historiaan ja käytäntöihin eri tekstin aloilla. Hämmästyttävien tapauskertomusten ja paljastusten lisäksi ääneen pääsevät myös haamut itse.
Haamukirjoittamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi suositun kirjasarjan jatkuessa kirjailijan kuolemasta huolimatta, mutta se voi olla myös vakava ongelma. Lääketieteellinen haamukirjoittaminen on aiheuttanut jopa kuolemantapauksia. Informaatiotulvassa luovivan kansalaisen on ymmärrettävä haamukirjoittamisen keinoja ja motiiveja voidakseen arvioida kriittisesti sisältöjä ja voidakseen vaatia oikeuksiaan lukijana.
448 pages, Hardcover
Published March 6, 2025
1 person is currently reading
28 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 3 of 3 reviews
April 18, 2025
Todella mielenkiintoinen, monipuolinen, ajatuksia herättävä ja taitavasti rakennettu teos haamukirjoittamisesta.
Kirjassa määritellään haamukirjoittamisen tarkoittavan sitä, että "joku esittää toisen kirjoittamaa tekstiä omissa nimissään. Yleensä hänellä on tähän alkuperäisen kirjoittajan suostumus ja haamu sekä tekijänä esittäytyvä henkilö ovat sopineet tekijyyden hämärtämisestä". Lukijalle jää siis hämärän peittoon se, että tekstin on oikeasti kirjoittanut joku muu kuin se, jonka nimi tekstin yhteydessä komeilee.
Kirjassa esitellään esimerkkejä erityyppisten tekstien haamukirjoittamisesta sekä onnistuneemmista ja epäonnistuneemmista kirjoitusyhteistöistä. Erityisen yleistä haamukirjoittaminen on puheissa ja muistelmissa. Näitten lisäksi kirjassa käsitellään kauno- ja tietokirjallisuutta, tieteellisiä (etenkin lääketieteellisiä) tekstejä, koulu- ja opiskelutehtäviä, rakkaustekstejä, musiikkia, journalistiikkaa, blogi- ja sometekstejä sekä juridisia tekstejä. Kirjan lopussa on vielä vinkkejä sekä haamukirjoittajille että haamukirjoittajilta työtä tilaaville.
Mattila kuvaa erilaisten esimerkkien kautta myös sitä, millaisia tunteita ja reaktioita haamukirjoittaminen ja haamukirjoittajan paljastuminen voi herättää. Tästä on seurannut monenlaisia skandaaleja. Aina tekijät eivät myöskään kohtele haamukirjoittajiaan reilusti ja kunnioittavasti, mistä voi aiheutua monenlaisia seuraamuksia. Lisäksi välillä haamukirjoittaminen voi olla jopa hengenvaarallista, jos esimerkiksi lääketieteellisiä tekstejä teetetään haamukirjoittajilla.
Joissain tekstilajeissa haamukirjoittaminen hyväksytään mutta joissain sitä taas pidetään yksiselitteisen vääränä. Jos teettää opiskeluesseen haamukirjoittajalla, se katsotaan suoraan plagioinniksi eli kielletyksi toiminnaksi; julkkismuistelmien kohdalla taas ei yleensä edes oleteta, että julkkis on itse kirjoittanut muistelmiaan, vaikkei kirjan kannessa olisikaan kuin hänen oma nimensä.
Mattila sivuaa kirjassaan myös sitä, miten editoinnin, kustannustoimittamisen ja haamukirjoittamisen välistä rajaa voi olla joskus vaikea määrittää. Olen toimittanut useita tekstejä, ja tuo raja todella on välillä aika liukuva.
En ole aiemmin osannut ajatella itseäni varsinaisena haamukirjoittajana, mutta tajusin lukiessani, että minäkin olen tosiaan haamukirjoittanut monenlaisia asia- ja tietotekstejä kokonaan tai osittain (mm. tietokirjan, oppimateriaaleja, hakemustekstejä, blogitekstejä). Pääasiassa nämä projektit ovat sujuneet ihan yhteisymmärryksessä, enkä olisi edes halunnut kaikkiin nimeäni näkyviin. Kieltämättä parissa tapauksessa on kuitenkin harmittanut, että oma nimi on jäänyt näkymättömiin valtavasta työpanoksesta huolimatta – ja että joku muu on saanut nimiinsä huomattavasti laadukkaamman lopputuloksen kuin mihin hän itse kykeni. Toisaalta näissäkin tapauksissa olen lopulta ajatellut, että tärkeintä on se, että teksti on mahdollisimman hyvä ja toimiva, eikä se, kenen nimissä se on.
Mattila pohtii pitkin kirjaa, eikö olisi kuitenkin reiluinta sekä tekijöiden, lukijoiden että markkinoiden kannalta, että kerrottaisiin suoraan kaikki tekstin tekijät. Ihan varmasti olisi. Toisinaan on tarpeen käyttää apuna taitavampaa kirjoittajaa, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää (ellei siis ole kyse esim. huijaamisesta), mutta yleensä tuskin on mitään oikeasti perusteltua syytä jättää siitä kertomatta. Tai, no, syynähän on toki useimmiten se, että tekijäksi merkitty hyötyy jotenkin siitä, ettei oikeaa tekijää paljasteta.
Kirjassa määritellään haamukirjoittamisen tarkoittavan sitä, että "joku esittää toisen kirjoittamaa tekstiä omissa nimissään. Yleensä hänellä on tähän alkuperäisen kirjoittajan suostumus ja haamu sekä tekijänä esittäytyvä henkilö ovat sopineet tekijyyden hämärtämisestä". Lukijalle jää siis hämärän peittoon se, että tekstin on oikeasti kirjoittanut joku muu kuin se, jonka nimi tekstin yhteydessä komeilee.
Kirjassa esitellään esimerkkejä erityyppisten tekstien haamukirjoittamisesta sekä onnistuneemmista ja epäonnistuneemmista kirjoitusyhteistöistä. Erityisen yleistä haamukirjoittaminen on puheissa ja muistelmissa. Näitten lisäksi kirjassa käsitellään kauno- ja tietokirjallisuutta, tieteellisiä (etenkin lääketieteellisiä) tekstejä, koulu- ja opiskelutehtäviä, rakkaustekstejä, musiikkia, journalistiikkaa, blogi- ja sometekstejä sekä juridisia tekstejä. Kirjan lopussa on vielä vinkkejä sekä haamukirjoittajille että haamukirjoittajilta työtä tilaaville.
Mattila kuvaa erilaisten esimerkkien kautta myös sitä, millaisia tunteita ja reaktioita haamukirjoittaminen ja haamukirjoittajan paljastuminen voi herättää. Tästä on seurannut monenlaisia skandaaleja. Aina tekijät eivät myöskään kohtele haamukirjoittajiaan reilusti ja kunnioittavasti, mistä voi aiheutua monenlaisia seuraamuksia. Lisäksi välillä haamukirjoittaminen voi olla jopa hengenvaarallista, jos esimerkiksi lääketieteellisiä tekstejä teetetään haamukirjoittajilla.
Joissain tekstilajeissa haamukirjoittaminen hyväksytään mutta joissain sitä taas pidetään yksiselitteisen vääränä. Jos teettää opiskeluesseen haamukirjoittajalla, se katsotaan suoraan plagioinniksi eli kielletyksi toiminnaksi; julkkismuistelmien kohdalla taas ei yleensä edes oleteta, että julkkis on itse kirjoittanut muistelmiaan, vaikkei kirjan kannessa olisikaan kuin hänen oma nimensä.
Mattila sivuaa kirjassaan myös sitä, miten editoinnin, kustannustoimittamisen ja haamukirjoittamisen välistä rajaa voi olla joskus vaikea määrittää. Olen toimittanut useita tekstejä, ja tuo raja todella on välillä aika liukuva.
En ole aiemmin osannut ajatella itseäni varsinaisena haamukirjoittajana, mutta tajusin lukiessani, että minäkin olen tosiaan haamukirjoittanut monenlaisia asia- ja tietotekstejä kokonaan tai osittain (mm. tietokirjan, oppimateriaaleja, hakemustekstejä, blogitekstejä). Pääasiassa nämä projektit ovat sujuneet ihan yhteisymmärryksessä, enkä olisi edes halunnut kaikkiin nimeäni näkyviin. Kieltämättä parissa tapauksessa on kuitenkin harmittanut, että oma nimi on jäänyt näkymättömiin valtavasta työpanoksesta huolimatta – ja että joku muu on saanut nimiinsä huomattavasti laadukkaamman lopputuloksen kuin mihin hän itse kykeni. Toisaalta näissäkin tapauksissa olen lopulta ajatellut, että tärkeintä on se, että teksti on mahdollisimman hyvä ja toimiva, eikä se, kenen nimissä se on.
Mattila pohtii pitkin kirjaa, eikö olisi kuitenkin reiluinta sekä tekijöiden, lukijoiden että markkinoiden kannalta, että kerrottaisiin suoraan kaikki tekstin tekijät. Ihan varmasti olisi. Toisinaan on tarpeen käyttää apuna taitavampaa kirjoittajaa, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää (ellei siis ole kyse esim. huijaamisesta), mutta yleensä tuskin on mitään oikeasti perusteltua syytä jättää siitä kertomatta. Tai, no, syynähän on toki useimmiten se, että tekijäksi merkitty hyötyy jotenkin siitä, ettei oikeaa tekijää paljasteta.
July 20, 2025
Huikean mielenkiintoinen katsaus haamukirjoittamiseen ilmiönä eri aloilla ja elämänalueilla. Tämä on silmiä avaava ja ajatuksia herättävä lukukokemus. Haamukirjoittaminen on paljon laajempi aihe kuin odotin, sillä se on piilossa ja tulee harvemmin näkyviin. Yllätyin siitä miten monta haamukirjailijan kynäilemää kirjaa olen etenkin nuorempana tietämättäni lukenut. Tieto haamukirjoittamisen lisääntymisestä tieteessä, erityisesti lääketieteessä, on pelottava ajatus.
Tämä myös selvensi Courtney Milanin uutiskirjeissä hieman vajavaiseksi jäänyttä kuvaa brasilialaisesta huijarista, joka plagioi parhaita paloja muilta kirjailijoita ja kirjoitutti haamukirjoittajilla loput julkaistakseen useita romanttisia kirjoja vuodessa nimellä Cristiane Serruya.
Tämä myös selvensi Courtney Milanin uutiskirjeissä hieman vajavaiseksi jäänyttä kuvaa brasilialaisesta huijarista, joka plagioi parhaita paloja muilta kirjailijoita ja kirjoitutti haamukirjoittajilla loput julkaistakseen useita romanttisia kirjoja vuodessa nimellä Cristiane Serruya.
September 27, 2025
Todella avartava tietokirja siitä, mitä kaikkea haamukirjoittaminen voi olla, ja ennen kaikkea missä kaikkialla sitä voi olla.
Displaying 1 - 3 of 3 reviews