Vainovalkeat

by Jarkko Volanen

Tiheätunnelmainen romaani terrorin uhreista, sepitteellisistä identiteeteistä ja ihmisiä toisiinsa sitovasta rakkaudesta.

Veljekset kohtaavat pitkän eron jälkeen. Viktor on päässyt vankilasta, Valdemar elää kuuliaisen virkamiehen elämää. Menneisyys on jättänyt heihin jälkensä, mutta silti lapsuus tuntuu olevan hämärän peitossa. Miksi he asuivat isovanhempiensa luona sotilaallisessa kurissa, nälässäkin? Missä heidän vanhempansa olivat? Keitä he itse olivat?

Anna ja Elena ovat pariskunta, jolla on pieni poika. Joka päivä he pelkäävät rakkaussuhteensa paljastuvan, jolloin lapsi vietäisiin heiltä. Uhkaa lisää Annan työ järjestössä, joka auttaa valtion vainoamia. Siellä hän tapaa Valdemarin, joka pyytää Annalta apua vaikeuksiin ajautuneelle Viktorille. He alkavat yhdessä laatia uhkarohkeaa suunnitelmaa.

399 pages, Hardcover

First published March 15, 2025

Reviews

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Kylmäävän hieno kuvaus siitä mitä totalitaristisessa ympäristössä eläminen tekee ihmiselle, ihmissuhteille ja elämälle. Jotenkin hurjaa lukea tällaista näinä aikoina, koska nämä asiat ovat hyvin lähellä, jaksaa vaan hämmentää se että on ihmisiä, jotka haluavat tuollaista vainoharhaa synnyttävää kontrollia. Hieno, surullinen ja pelottava!

[Pertti Krook · Rating 4 out of 5]

Tärkeä, ajankohtainen kirja.
Ehkä 3,5 tähteä olisi riittänyt?

[Henna Vainikka · Rating 4 out of 5]

Ei täydellinen, mutta hyytävä kuvaus väkivallasta ja totalitarismista. Hyvin soljuvaa tekstiä ja mieleenpainuvia hahmoja. Toivottavasti palkitaan vuoden lopussa!

[Markus Pietilä · Rating 3 out of 5]

Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-2024: 274/274)
2025: 1/6
1984-2025: 275/280

3,5/5. Luin vuoden 2025(:kin) Finlandia-ehdokkaat paksuimmasta ohuimpaan. Ja koska tämä Vainovalkeat oli suurisivuisin, oli se vuorossa ensimmäisenä. Isohko pettymys. Kuin muistuma jostakin 1980- tai 1990-luvuilta, jolloin Suomen kirjallisuuden taso oli selvästi heikompi kuin nykyään (ainakin mikäli Finlandia-ehdokkaiksi valittujen teosten perusteella voi siitä jotain päätellä... tai sitten vain Finlandia-valitsijat olivat silloin huonompia kuin tällä vuosituhannella?) Kirjassa oli muistaakseni kuvattu sellainen tilanne, missä elokuvan illuusio särkyy, jos taustalla vilahtaakin elokuvan kuvauksessa käytetyn mikrofonin varjo. No, se oli mielestäni siinä mielessä osuva, että tässä romaanissa tuo mikrofonin varjo oli ikään kuin näkyvillä joka luvussa, joka kappaleessa ja milteipä joka virkkeessä ja lauseessakin. Yleensä minulla ei kyllä ole juurikaan vaikeuksia heittäytyä tarinaan ja pitää täysin totena sitä, minkä kuitenkin samanaikaisesti tiedän fiktioksi. Tätä romaania lukiessani olin kuitenkin oikeastaan koko ajan vain kiusallisen tietoinen siitä, että tämä todella oli vain jonkun näyttöpäätteellä syntynyttä harjoitelmaa. Illuusiota todellisuudesta ei syntynyt hetkeksikään. Johtuiko se kenties siitä, että minulla oli koko ajan tunnetta ja aavistusta siitä, ettei kirjailijalla olisi ollut aivan riittävästi tietämystä siitä, mistä hän pyrki kirjoittamaan? Kerronta tuntui epävarmalta ja horjuvalta. No, ei tämäkään tietysti huono romaani ollut. Ei mielestäni kuitenkaan myöskään sellainen, että se olisi ansainnut Finlandia-palkintoehdokkuutta. Onneksi sitten kaikki loput viisi ehdokasta olivatkin mielestäni kukin omalla tavallaan erinomaisia – ja myös ehdokkuuden ja palkitsemisenkin arvoisia.

[Mika Koivunen · Rating 2 out of 5]

Harmi että tästä puuttui kokonaan jännite ja tihenevä tunnelma. Tyypit tekivät asioita salassa vaarallisessa ympäristössä, mutta sitä miksi tilanne oli mikä oli siinä kaupungissa, ja mikä kaikkeen oli johtanut, ei saatu avattua. Okei, ihan ekoilla sivuilla vähän taustoitettiin tarinan ympäristöä, mutta lyhyesti. Näin lukijana olisi toivonut, että olisi enemmän avattu ympäristöä ja nykytilanteen kehityskulkua. Vaara ja kiristyvä tunnelma ei tullut iholle, vaikka yritys oli kova.
Lopulta kävi niin, että päähenkilöistä tuli itselle todella paperisia ja meinasin jättää kirjan monta kertaa kesken. N. 150 sivua luettuani päätin mennä loppuun asti, mutta ei tämä paremmaksi muuttunut.

[Vee · Rating 3 out of 5]

Jotenkin ajattelin, että kirja olisi tuonut uudenlaisia näkökulmia Annan ja Elinan parisuhteen kautta tämän tyyliseen romaaniin, mutta kirjan tapahtumat eivät suuresti poikenneet saman tyylisestä kirjallisuudesta...