Vintagea ja veritekoja

by Hanni Maula

Äkkiväärä Helvi Helve on aikamme neiti Marple. Hurmaava hyvänmielen dekkarisarja alkaa.

Antiikkiharrastajan menehtyminen herättää epäilyksiä hämäläiskylässä, mutta poliisi kuittaa kuoleman luonnolliseksi. Esiin astuu Hauhon oma etsiväjengi: omapäinen eläkeläinen Helvi Helve puudeleineen, pirtsakka perinnerakentaja Riitta sekä kyläkaupan arvoituksellinen Hannu.

Pian kolmikko huomaa, että antiikki on monelle elämän ja kuoleman kysymys - uhriluku nimittäin kasvaa nopeammin kuin aloittelevan Arabia-keräilijän kokoelma.

Riemukkaassa romaanissa taistellaan sekä rikollisia että antiikkiaddiktiota vastaan. Kirja on oikea lukuherkku kaikille kotimaisen designin ja lempeän jännityksen ystäville.

Genres: Crime, Finnish Literature, Fiction, Contemporary

366 pages, Hardcover

Published April 9, 2025

Reviews

[Nina · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin tästä! Ehkä vähän poukkoileva kerrontatyyli, mutta niin hauskaa ja sujuvaa tekstiä. Eläköitynyt kirjastonhoitaja Helvi on kaikessa ärsyttävyydessään mahtava hahmo. Seuraavaa osaa odotellessa.

[Mirja · Rating 2 out of 5]

Tämä kirjallisuuden lajityyppi cosy crime ei ole suosikkini, otin lukuun Hauhon sympaattisen Alvettulan kylän takia. Niinhän siinä kävi, että kun kirjassa oli liikaa epäuskottavia tapahtumia, omituisia henkilöitä ja raivostuttava koira sekä vielä paloittelusurma Tuuloksessa, en tykännyt.

[Satu · Rating 3 out of 5]

No jopas jotakin. Siinä oli vauhtia ja meininkiä. Siinä oli Paavo Tynelliä ja Marimekkoa ja kuppeja ja kaikkea. Pidin ideasta ja miljööstä ja tekstikin oli hyvin sujuvaa. Olisin halunnut pitää tästä enemmän, mutta hahmot eivät olleet ollenkaan mieleeni. Miten voi jokainen hahmo olla jollain lailla ärsyttävä ja raskas? Toivottavasti kirjailija löytää jonkin muunkin tavan tehdä hahmoista mieleenpainuvia kuin sen, että hahmot ovat ärsyttäviä ruikuttajia tai kamalia ihmisiä. Erityisesti päähenkilö on edesvastuuton ja vaarallinen karaktääri hirviöpiskeineen. Ei mitään samastumispintaa. Yök.

Loppuratkaisu oli yllättävä, mutta Agatha Christien henkeen epätyydyttävä. Odotin nykyaikaista ja selkeää lopputulosta,jossa poliisi ottaa syyllisen kiinni ja oletetaan, että oikeuslaitos hoitaa hommansa kirjan tapahtumien jälkeen. En tiedä luenko seuraavan osan. Ehkä kuitenkin luen.

Hieman ärsyttivät myös kummalliset anglismit. En pidä anglismeista, mutta nämä olivat jotenkin tosi kökköjä. Mikä ihmeen leanisti? Minglaamaan, ja vielä koirasta? Käyttääkö joku jossain sanaa artsu? Samoin painojälki oli jotenkin pehmeää. Johtuneeko paperilaadusta vai musteesta; sitä en tiedä. Ilahduin avainlippumerkistä, mutta laatu jäi odotuksista.

[Mai Laakso · Rating 3 out of 5]

Hanni Maulan dekkari Vintagea ja veritekoja aloitti uuden kirjasarjan, jossa eläkkeellä oleva entinen kirjastonhoitaja Helvi Helve ratkoi rikoksia Hämeenlinnan lähellä Hauhossa ystäviensä Riitan, Hannun ja Annan kanssa, ja apuna hääri tietysti Helvin pieni villakoira.

Helvi Helve oli huolestunut ikääntyneestä naapuristaan, jota ei ollut näkynyt vähään aikaan. Yleensä ikääntyneen luona kulki kotipalvelun hoitajia, mutta heitäkään ei ollut näkynyt vähään aikaan. Valot kuitenkin paloivat koko ajan. Siispä huolestunut Helvi päätti piipahtaa kysymässä mitä kuului. Siellähän se naapuri makasi olohuoneessaan kuolleena kuin kivi.

Hanni Maulan hyvänmielen dekkari Vintagea ja veritekoja nosti esille pikkukylän oman salapoliisikolmikon.

[Jonna Siirtonen · Rating 3 out of 5]

Viihdyttävä, leppoisa, sopiva kesään. Dekkarinäkökulmasta kuitenkin tylsä, hyvin ennalta-arvattava. Toivoin jotain isoa yllätystä tai käännettä, mutta kaikki tuli arvattua harmittavan aikaisin.

Hahmot, erityisesti Helvi ja Mussukka hymyilyttivät, koska lähtökohtaisesti suhtauduin teokseen kevyenä teoksena enkä odottanut hahmoilta mitään syvällistä tai realistista. Jos sellaista hakee, nämä tyypit varmasti ärsyttävät.

Eli jos henkilöhahmot tuntuvat raskailta heti alussa, juonen takia ei kannata sinnitellä loppuun. Se ei riitä kantamaan näin "pitkää" tarinaa.

[Annukka · Rating 4 out of 5]

Kolme ja puoli tähteä pyöristyivät tällä kertaa ylöspäin neljään tähteen. Henkilöhahmot herkullisia, maalaisympäristö mukava, kieli sujuvaa ja helppolukuista, luvut otsikoitu selkästi, tämäkin helpottaa lukemista ja tarinan seuraamista. Juonenkäänteet menivät vähän isoille kierroksille, mutta "annetakoon anteeksi" tällä kertaa. Kotimaista, suomeksi kirjoitettua uutta kirjallisuutta tulee lukea ja suosia. Ihan mielenkiinnolla odotan sarjan seuraavaa osaa.

[Leena · Rating 3 out of 5]

Ihan ok. Mukavat henkilöhahmot. Turhan paljon ruumiita, joista osa jäi kyllä lähes maininnan tasolle. Leppoisaa kerrontaa, mutta ei mitään kielellistä ilotulitusta. Huumoria ja rempseyttä olisi voinut olla enemmänkin. Mitään yllättävää ei ollut. Varsinkin poliisi Annan hahmo oli väritön, tylsä ja moneen kertaan nähty. Koska seuraavia osia on tulossa, ehkä niissä ihmisetkin saavat enemmän piirteitä. Kyllä tästä varmaan hittisarja tulee, tarvitseehan nordic noir vastapainoa.

[Heli Pekkarinen · Rating 3 out of 5]

Tämä hyvän mielen dekkari sai aika ylistävän arvion Hesarissa ja ymmärrän kyllä miksi. Sujuvasti kirjoitettu kirja ja henkilöhahmot ovat ihan hauskoja. Mistään neiti Marblen sukulaisesta ei kuitenkaan ole kyse (johon arviossa Helvi Helveä verrattiin), vaan pikemminkin kirjan sukulaiset löytyvät Torstain murhakerhosta.

[Kaija · Rating 4 out of 5]

Tämän kirjan äärellä viihdyin hyvin. Helvi on mainio tätsykkä, ärsyttäväkin, mutta ilmiselvästi kultainen sydän sykkii karun kuoren alla. Myös muut hahmot olivat mukavia tuttavuuksia. Osaa juonesta oli monien henkilöiden takia vähän hankala seurata, mutta lopussa kaikki selvitettiin juurta jaksain. Mukavaa kesälukemista ja ehdottomasti odotan Helvin jatkoseikkailuja.

[BooksAndFrogs (Mervi) · Rating 3 out of 5]

Paikallislehdessä oli juttua hämeenlinnalaisista dekkareista. Jostain syystä juuri Hauho on se paikka, jossa veri lentää ja rikolliset rellestävät. Pitihän se tämä uuden sarjan avausosakin lukea. Ihan hauska maalaiskomedia vanhan elokuvan tapaan - toki niiden väärinkäsitysten sijaan joka nurkan takaa tuli vastaan ruumiita. Viihdyttävä eli ajoi asiansa.

[Kirsi Vatanen · Rating 4 out of 5]

Häme, antiikki, design ja kyläkaupan jengi. Siinä toimivat eväät tälle vauhdikkaalle dekkarille. Tässä on paljon samaa kuin Richard Osmanin torstain murhakerhon tarinoissa. Odotan innolla seuraavaa osaa.

[Sirja · Rating 2 out of 5]

Ei todellakaan mitään suosikkeja. Tylsä ainakin ihmiselle, joka ei ymmärrä mistään vintage tavaroista yhtään mitään eikä tunnista mainittuja merkkejä ja muotoilijoita. Mutta hauskat, viihdyttävät hahmot. Voisi jopa sanoa että kylällinen oman elämänsä Ulla Taalasmaita.

[Kata · Rating 4 out of 5]

4.25⭐

[Miia Salomäki · Rating 4 out of 5]

Huumoria, cozy crimeä ja designtietoutta samassa pakkauksess

[Raine Heikkinen · Rating 1 out of 5]

Väkisin väännettyä cosy crimeä. Mikä ihmeen pakko näissä on saarnata kirjailijan näkemyksiä maailmasta sivutolkulla. Kaikki hahmot yksiulotteisia karikatyyrejä. En tykännyt

[lukulohikaarme · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä