En ole koskaan ollut onnellisempi kuin Siperiassa. Vei puoli elämää, ennen kuin pystyin palaamaan sinne. Lumoava matkakertomus kuljettaa meidät rakastetun kirjailijan mukana Siperiaan. Ulla-Lena Lundberg matkusti Siperiaan ensimmäisen kerran nuorena, rakastuneena ja sydän täynnä tulevaisuudenuskoa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän palaa tundralle, tällä kertaa lintujen tarkkailijana, kirjailijana ja tutkimusmatkailijana.
Matka Siperian valoon opettaa näkemään oudon maan huikaisevan kauneuden ja sen asukkaiden vahvan sielunmaiseman. Kenties sitäkin enemmän matkaaja oppii itsestään. Kertoessaan Siperian linnuista ja ihmisistä kirjailija piirtää herkin vedoin myös oman kuvansa. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1994.
Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisin Porvoossa. Jo 15-vuotiaana debytoinut Lundberg on julkaissut lähes kaksikymmentä kirjaa: runoja, raportteja, matkakertomuksia ja romaaneja. Hänet on palkittu moneen kertaan; hän on mm. saanut kahdesti valtion kirjallisuuspalkinnon, ollut neljä kertaa Finlandia-ehdokkaana ja Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ja saanut Ruotsin Akatemian Finland-palkinnon, Gummeruksen Kaarlen palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin. Vuonna 1993 hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi sekä Åbo Akademin kunniatohtoriksi. Lundberg voitti vuoden 2012 Finlandia-palkinnon romaanillaan Jää.
En osaa sanoa miksi, mutta rakastan kirjoja, joissa matkustetaan junalla Neuvostoliitossa. Lempeänviisaiden matkapohdintojen lisäksi kiehtovia knoppitietoja Venäjän alkuperäiskansoista ja linnuista. Nautin!
Tartuin tähän katsottuani televisiosta kirjailijasta kertovan dokumentin. Monta muuta hänen teoksistaan olenkin jo lukenut. Tässä oli, kuten joku muukin kommentoija on kirjoittanut, vähän liikaa lintuja kaltaiselleni epäornitologille, minkä vuoksi kesti kauan kahlata kirja läpi. Lintupuoli kirjasta ei siis sykähdyttänyt, enkä sitä odottanutkaan. Sen sijaan kolmenkymmenen vuoden takaiset matkakuvaukset Siperiasta olivat kiintoisia, esim. ainuja koskeva osuus. Niin paljon on muuttunut noista ajoista, ja toisaalta taas moni asia ja piirre idänmatkaamisessa on ennallaan. Ja nyt ei sinne ole menemistä. Kerronta on hienoa Ulla-Lena Lundbergiä.
Reseskildringar och iakttagelser från Sibirien. Här och där fann jag intressanta situationsbeskrivningar, men fågelbeskrivningarna kan ibland bli lite omfattande och ensidiga för att hålla mitt intresse vid liv. Fågelskådare får troligen mycket mera ut ur boken.
Selle raamatu lugemine oli mõnus taandumine tavaelu väärtuste juurest millessegi ürgsesse. Rahustav raamat, mis kirjeldab loodust ning elu, mis on nagu kuidagi aeglasem ja seetõttu valutum/siiram. See oli hea puhkus Siberi tumedamast küljest (loen paralleelselt Gulagi arhipelaagi, mida selle raamatu autor ka palju kordi enda teoses mainib). Autori mõnus suhtumine loodusesse oli meelipuhastav ning tuletas meelde, et peale inimeste on maa peal ka palju muud ning tegelikult me ei ole kõige keskmes. Tekitab tahtmise loodusesse minna. Samas tõesti, mingi hetk oli neid detailseid linnu sulestiku värvi kirjeldusi etc. liiga palju ning lindude maailmast peaaegu mitte midagi teades on üsna keeruline seda kõike endale ette kujutada. Samuti ei olnud raamat midagi väga ülevoolavalt suurt ega uut - sellest ka siis hinne.
Linnuvaatleja kohta täiesti nauditav reisiraamat. Raamatu lõpupoole tuli veidi palju linnuinfot sisse, aga ülejäänud raamat oli tegelikult üsna hea jutustus Siberist, sealsetest inimestest ja veidi ajaloost. Lisaks välismaalase, üsna hästi võõras keskkonnas toimet uleva välismaalase vaade Nõukogude Liidule. Nädalavahetuse ajaviiteks üsna hea.
Fin berättelse om Sibirien med utgångspunkt i ornitologi. Kan rekommendera för läsare intresserade av reseskildringar samt natur. Min första Lundberg bok.
Linnuista kiinnostuneille kirja on varmasti antoisa vaikka aika on kyllä ajanut paikkakuvausten ohi armotta. Minua ei linnut sen suuremmin kiinnosta eikä kauniitkaan kuvaukset pelastaneet lukuelämystä kahta tähteä korkeammaksi.